Seuraa 
Viestejä18737

Totta vai tarua?

Josko ryhdistäydytään ja kerätään klassisen mekaniikan ja hitausvoimailun aspektit, perustellut puheenvuorot ja vallankin inttämiset tähän ketjuun.

Ollaanpas hyvät...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sivut

Kommentit (9646)

Eusa
Seuraa 
Viestejä18737

kortan kirjoitti:
Jos täällä jotkut inttävät niin juurikin hitausallergiset. Hitausvoiman todellisuus on osoitettu ja todistettu monin esimerkein mutta eipä vaan uppoa hitausallergikkojen kaaliin. He ovat klassisen mekaniikan aivopesemiä vailla itsenäistä ajattelua.

Vihdoin meillä on ikioma ketju tärkeälle aiheelle. Ihanaa!

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Hitausvoima on jo pitkään tiedemaailmaa askarruttanut kiistanaihe, josta ensimmäiset merkit on löydetty Egyptin hiekkakiviin hieroglyfein kirjattuina arvoituksina. Nämä on radiohiiliajoituksen perusteella kaiverrettu jo 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Noin 500-luvulla jKr hitausvoimasta on ilmeisesti jakautunut kaksi eri koulukuntaa, joista tunnetumpi on korantologinen tulkinta, joka edustaa lähes alkuperäistä hitausvoiman määritelmää. Toinen vaihtoehtoinen tulkinta tunnetaan nimellä naturistinen hitausvoima, joka on muuten lähes identtinen korantologisen hitausvoiman kanssa, mutta naturistisessa hitausvoimassa hitausvoima kohdistuu suoraan samaan kappaleeseen johon kiihdyttävä voimakin kohdistuu. Korantologisessa eli alkuperäisemmässä tulkinnassa hitausvoima "vain vaikuttaa" siihen kiihtyvään kappaleeseen, mutta kohdistuu kuitenkin toiseen kappaleeseen periaatteessa ihan newtonilaisen mekaniikan mukaisesti.

Suurimpia korantologian ongelmia ovat epämääräinen määrittely ja kysymys siitä, mitä "vain vaikuttaminen" loppujen lopuksi tarkoittaa. Lisäksi korantologinen voimaoppi perustuu väärinkäsityksiin voimien alkuperistä ja luonteesta, jolloin siinä esiintyy runsaasti epäeksakteja ilmauksia ja suureiden käyttöä. Monet ovat yrittäneet päästä sisälle korantologian saloihin syvällisemmin siinä kuitenkaan onnistumatta. Avuksi on viime aikoina suunniteltu supertietokoneiden ja keinoälyn valjastamista, mutta useat tiedemiehet suhtautuvat skeptisesti yritykseen. 

Naturistisen tulkinnan keskeisimpiä ongelmia ovat looginen mahdottomuus sekä ylimääräisten oletusten luonti. Occamin partaveistä soveltamalla on huomattu, että saattamalla naturistinen tulkinta loogisesti eheään muotoon, vaatii se niin paljon uusia oletuksia (joita mitkään havainnot eivät tue), että naturistinen tulkinta on usein katsottu jopa korantologiaa hankalammaksi järjestelmäksi. Naturistinen tulkinta ja korantologia ovat molemmat saavuttaneet vain vähäistä suosiota tiedepiireissä, vaikka ne kovan keskustelun aiheena ovatkin olleet. 

PPo
Seuraa 
Viestejä15359

kortan kirjoitti:
Jos täällä jotkut inttävät niin juurikin hitausallergiset. Hitausvoiman todellisuus on osoitettu ja todistettu monin esimerkein mutta eipä vaan uppoa hitausallergikkojen kaaliin. He ovat klassisen mekaniikan aivopesemiä vailla itsenäistä ajattelua.
Himulin upean kirjoituksen jälkeen riittää latteasti todeta, että todellinen hitausvoimasi ei ole voima.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

PPo kirjoitti:
kortan kirjoitti:
Jos täällä jotkut inttävät niin juurikin hitausallergiset. Hitausvoiman todellisuus on osoitettu ja todistettu monin esimerkein mutta eipä vaan uppoa hitausallergikkojen kaaliin. He ovat klassisen mekaniikan aivopesemiä vailla itsenäistä ajattelua.
Himulin upean kirjoituksen jälkeen riittää latteasti todeta, että todellinen hitausvoimasi ei ole voima.

Höpsis. Sen verran minäkin Korantologiaa ole vuosien saatossa opiskellut, että tiedän, että Todellinen Hitausvoima on Oikea Voima.

Maailmankaikkeuden laajetessa sen ominaisuudet ovat muuttuneet, ja hitaus- ja keskipakovoiman kohdistuminen on pikkuhiljaa siirtynyt vuosien saatossa kappaleesta toiseen ja Todellisten Voimavektorien väkästen määrä on vaihdellut jossain yhden ja kolmen välillä. Välillä Todellinen Hitausvoima on kuulunut heikkojen vuorovaikutusten joukkoon ja se on esitetty punaisen vektorin sijasta harmaalla vektorilla tai jopa katkoviivalla. Huomattavaa on myös se, että joissain hitausvoimatulkinnoissa hitausvoimavektori sojottaa kärjellään sen kohdistaman kappaleen pintaan. Tämä on otettava huomioon, kun päästää hitausvoimavektorin tökkimään vappupalloa tai auton lavalla olevaa tynnyriä.

Varmaan nuo Todellisen hitausvoiman ominaisuudet ja omituisuudet selkenevät tulevaisuudessa tai sitten ei. Sen varmaan PääPaavi meille julkipanee Ukaaseissaan.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

JPI
Seuraa 
Viestejä29913

Erilaisia hitausvoimavektoreita:

<-----> perus kaksipäinen, toinen pää kiihdyttää ja toinen pää rajoittaa kiihtyvyyttä.

<-----{ sama kuin yllä, mutta { varmistaa sen ettei kiihtyvyysvektorin < lipsahda sivuun: ----{<----, hyvin osuu.

👊-----💪~~~~~~👉 kiihdyttävästä lihasvoimasta syntyvä vain välittyvä ja kiihtyvyyttä rajoittava hitausvoimavektori, oikea pää kiihdyttää ja vasen pää rajoittaa kiihtyvyyttä sekä ~~~~~ ilmaisee vain välittymistä.

[a]-----~~~~~~> sama kuin yllä, mutta kiihtyvyyden rajoitus selvemmin merkitty eikä lihas -tms. voimaa esitetty.

Käytännön esimerkkejä:

🏀<~~~~G~~~~>🌙 maan ja kuun välinen gravitaation vain välittämä hitausvoima.

}-------🚀 raketin hitausvoimavektori

----->🎾⚾<----- törmääviä kappaleita vastakkain painavat hitausvoimavektorit (vaikka kohdistuukin kiihdyttäjiin tollot).

---F--->🏀<---F--- Naturen kiihtyvään palloon kohdistuva hitausvoimavektori (kumpi tahansa noista).

🎱}------>😨 wistin tai JPI:n päähän biljardipallosta kohdistuvan hitausvoiman vaikutus.

3³+4³+5³=6³

PPo
Seuraa 
Viestejä15359

kortan kirjoitti:

...........hitausvoima riippuu sekä massasta että kiihtyvyydestä ja NIII:n lain nojalla asettuu yhtä suureksi kuin kiihdyttävä voima mutta vastakkaiseksi. 

Boldattuna on oikean fysiikan vastine klassisen mekaniikan N III:lle.

Ero klassisen mekaniikan N III:iin  on ilmeinen.

Jotta keskustelu korantin/Naturen hitausvoimasta  edes jossain mmäin voisi jatkua järjellisenä, pitäisi tietää mitä oikeassa fysiikassa voimalla tarkoitetaan.

Klassisessa mekaniikassa voimalla tarkoitetaan kappaleen liikemäärän muuttumisnopeutta.

Korant, miten voima määritellään oikeassa fysiikassa?

Eusa
Seuraa 
Viestejä18737

wisti kirjoitti:
Korantin "teoriat " ovat tietysti väärinymmärretyn painovoiman mukanaan tuomaa ristiriitaista sotkua, johon ei kannattaisi kenenkään aikaansa tuhlata. Ainoa mielenkiintoinen asia on se, kuinka pitkälle joku on valmis muita sättien menemään itserakkaassa narrimaisuudessaan.
Teoria lähti siitä, että painovoima ei kohdistu " Penttiin". Teoria on kuitenkin kehittynyt ja nyt painovoima välittyy painovoiman suuruisena voimana painamaan lattiaa alas, kun lattiaan sidottua henkilöä kiskotaan lattialla alas kiihtyvyydellä 2g. Korant tietenkään ei poskettomia väitteitään iljennyt sentään puolustaa, vaan kertoi selittäneensä kaiken täsmälleen oikein.
Aika velikultia.

Tokihan olisi antoisaa, jos hitausvoimailusta saisi vapaakappale-esityksiä tarkasteltavaksi...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

PPo
Seuraa 
Viestejä15359

PPo kirjoitti:
kortan kirjoitti:

...........hitausvoima riippuu sekä massasta että kiihtyvyydestä ja NIII:n lain nojalla asettuu yhtä suureksi kuin kiihdyttävä voima mutta vastakkaiseksi. 

Boldattuna on oikean fysiikan vastine klassisen mekaniikan N III:lle.

Ero klassisen mekaniikan N III:iin  on ilmeinen.

Jotta keskustelu korantin/Naturen hitausvoimasta  edes jossain mmäin voisi jatkua järjellisenä, pitäisi tietää mitä oikeassa fysiikassa voimalla tarkoitetaan.

Klassisessa mekaniikassa voimalla tarkoitetaan kappaleen liikemäärän muuttumisnopeutta.

Korant, miten voima määritellään oikeassa fysiikassa?

Korantin voimista tiedetään jotakin

- ne syntyvät kiihtyvyydestä

-ne haarautuvat

- ne välittyvät jne...

Kuinka näin monipuolinen suure määritellään?

Korant, älä ujostele vaan anna määritelmä voimallesi.

Onhan selvää, että sinun voimasi on jotain muuta kuin klassisen mekaniikan voima.

Diam
Seuraa 
Viestejä3723

Hitausmomentti on tärkeämpi, kun halutaan tietää taivutusvastus, inertiasta saa liikemäärän energian. Ilmeisesti tässä tarkoitetaan jälkimmäistä, joka on tasapainotuksen kannalta merkityksellinen.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Eusa
Seuraa 
Viestejä18737

kortan kirjoitti:
Painovoima on todellinen voima klassisessa mekaniikassa. Samoin hitausvoima mikä on välttämätön voima kun gravitaatio kiihdyttää kappaleita toisiaan kohti. Jos olet kitkattomalla alustalla et pysty vetämään köydestä liikuttamatta itseäsi. Jos sinulla on jokin tuki, mitä vasten ponnistat ja estät oman liikkeesi, narun vetovoima on yhtä suuri kuin tuen sinun kohdistama tukivoima.  Jos tukea ei ole, voit tempaista narusta tietyllä voimalla jolloin alat kiihtyä ja saat välttämättömän tuen hitausvoimasta.

Kun suora tasapaksu homogeeninen tanko pyörii avaruudessa painopisteensä ympäri, tankoon syntyy vetojännitys minkä maksimi on tangon puolivälissä. Vetojännitys edellyttää voimaparia mikä vetää tangon puoliskoja toisistaan pois ja tanko venyy hieman. Tämä vetovoima ei synny tangon vetojännityksen vastavoimana vaan ulos suuntautuva voima aiheuttaa vastavoimana tangon vetojännityksen. Voit tarkistaa asian vetämällä tankoa käsilläsi. Syntyykö nyt tuo vetovoima tangon vetojännityksestä. Tuskinpa vaan. Se syntyy lihaksissa ja vetojännitys aiheutuu sidosvoimista mitkä pyrkivät estämään tankoa venymästä. Syy-seuraus-suhde on selvä ja kiistaton myös tangon pyöriessä. Tarvitaan siis se todellinen keskipakovoima venyttämään tankoa jotta syntyisi sidosvoimista johtuva vastavoima. Hitausallergikot uskovat kuitenkin jännityksen syntyvän itsekseen. Jos tanko ei pyöri, ei ole jännitystä koska ei ole keskipakovoimaakaan. Kun tanko pyörii, se venyy keskipakovoiman johdosta ja syntyy jännitys. Vetojännitys ei venytä vaan vastustaa venymistä. Jännitys edellyttää vastavoimaparia jokaiseen leikkauskohtaan. Vastaavasti tangon venytys edellyttää voimaparia vastakkaiseen suuntaan mikä saadaan keskipakovoimasta tangon molemmin puolin. Hitausallergikot eivät tajua, että tangossa vaikuttaa kaksi voimaparia vastakkaisiin suuntiin. Toinen pari venyttää ja toinen vastusta venymistä.

Missä ovat hitausvoiman lihakset?

Kun tankoa vedetään päistä, jokainen tangon hiukkanen on samassa asemassa kiihdyttävyyden suhteen ja jännityskuvio on tasainen. Sen sijaan, kun tanko pyörii, jokaisella hiukkasella on nopeutensa mukainen liikemäärä ja sidosten on vedettävä huomioiden hiukkasten eri nopeudet. Ilman sidoksia hiukkasparvi hajoaisi tangentiaalisilla nopeuksillaan lineaarisesti pitkäksi muodostelmaksi. Sen sijaan jos päistä vedetyn tangon sidokset yhtäkkiä häviäisivät, jäisi hiukkasparvi tangon muotoonsa.

Hitausvoiman lihakset ovat hiukkasten leviämisessä eli koordinaatistovalinnassa. Voimme laittaa koordinaatiston laajenemaan metrisesti samaa tahtia kuin pistemäisten hiukkasten leviäminen, eikä ulkoisten vaikutusten kannalta mitään näyttäisi tapahtuvan. Vasta verrattaessa muihin ulkoisiin kohteisiin tai jos hiukkasilla olisi mitallinen rakenne, voitaisiin todeta ilmiö, joka todennäköisesti nimitettäisiin gravitaatioksi tai inertiaksi...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Seuraa 
Viestejä15972

Ne ytimet, lihakset löytyy ytimistä, siellä ytimissä se kappaleen "massa" on lähes kokonaisuudessaan, kappaleen ekuorirakenne kaitsee ytimiään vuorovaikutuksillaan, sieltä ne löytyy muskelit ja hitausvoimatkin. 

Jos aavistuksen käyttäisi järkeään (kuten Eusa yrittää) ja tunkisi nuo saatanan Newtonin aikaiset kaavat ja matematiikan yleensäkin sinne minne päivä ei paista (vaikka oikein onkin), saattaisi tämänkin asian tajuaminen jopa onnistua.

Minun mielestä noin.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
kortan kirjoitti:

...........hitausvoima riippuu sekä massasta että kiihtyvyydestä ja NIII:n lain nojalla asettuu yhtä suureksi kuin kiihdyttävä voima mutta vastakkaiseksi. 

Boldattuna on oikean fysiikan vastine klassisen mekaniikan N III:lle.

Ero klassisen mekaniikan N III:iin  on ilmeinen.

Jotta keskustelu korantin/Naturen hitausvoimasta  edes jossain mmäin voisi jatkua järjellisenä, pitäisi tietää mitä oikeassa fysiikassa voimalla tarkoitetaan.

Klassisessa mekaniikassa voimalla tarkoitetaan kappaleen liikemäärän muuttumisnopeutta.

Korant, miten voima määritellään oikeassa fysiikassa?

Korantin voimista tiedetään jotakin

- ne syntyvät kiihtyvyydestä

-ne haarautuvat

- ne välittyvät jne...

Kuinka näin monipuolinen suure määritellään?

Korant, älä ujostele vaan anna määritelmä voimallesi.

Onhan selvää, että sinun voimasi on jotain muuta kuin klassisen mekaniikan voima.

Lopeta typerä vouhottamisesi. Uskotaan vähemmälläkin fysiikan taitosi puutteellisuus. Voiman määritelmä on F = dp/dt kuten klassisessa mekaniikassakin.

PPo
Seuraa 
Viestejä15359

kortan kirjoitti:
PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
kortan kirjoitti:

...........hitausvoima riippuu sekä massasta että kiihtyvyydestä ja NIII:n lain nojalla asettuu yhtä suureksi kuin kiihdyttävä voima mutta vastakkaiseksi. 

Boldattuna on oikean fysiikan vastine klassisen mekaniikan N III:lle.

Ero klassisen mekaniikan N III:iin  on ilmeinen.

Jotta keskustelu korantin/Naturen hitausvoimasta  edes jossain mmäin voisi jatkua järjellisenä, pitäisi tietää mitä oikeassa fysiikassa voimalla tarkoitetaan.

Klassisessa mekaniikassa voimalla tarkoitetaan kappaleen liikemäärän muuttumisnopeutta.

Korant, miten voima määritellään oikeassa fysiikassa?

Korantin voimista tiedetään jotakin

- ne syntyvät kiihtyvyydestä

-ne haarautuvat

- ne välittyvät jne...

Kuinka näin monipuolinen suure määritellään?

Korant, älä ujostele vaan anna määritelmä voimallesi.

Onhan selvää, että sinun voimasi on jotain muuta kuin klassisen mekaniikan voima.

Lopeta typerä vouhottamisesi. Uskotaan vähemmälläkin fysiikan taitosi puutteellisuus. Voiman määritelmä on F = dp/dt kuten klassisessa mekaniikassakin.
Sitten jatkokysymys.

Minkä kappaleen liikemäärän muuttumisnopeuden sinun hitausvoimasi -ma ilmoittaa siinä tapauksessa, kun kappaleeseen vaikuttaa esim  kaksi voimaa F1 ja F2?

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

PPo on tosi surkea oppimaan ja kyselee aina uudelleen samaa asiaa minkä olen jo useaan kertaan selvittänyt. Kertaapa sieltä. Voit myös miettiä miten voiman F1 tai voiman F2 liikemäärät kyseisen kappaleen kohdalla määritetään.

Jos kappaleita on enemmän kuin 2 kunkin kappaleen liikemäärän muutos määräytyy useammasta kuin yhdestä hitausvoimasta.

PPo
Seuraa 
Viestejä15359

kortan kirjoitti:
PPo on tosi surkea oppimaan ja kyselee aina uudelleen samaa asiaa minkä olen jo useaan kertaan selvittänyt. Kertaapa sieltä. Voit myös miettiä miten voiman F1 tai voiman F2 liikemäärät kyseisen kappaleen kohdalla määritetään.

Jos kappaleita on enemmän kuin 2 kunkin kappaleen liikemäärän muutos määräytyy useammasta kuin yhdestä hitausvoimasta.

Et vastannut kysymykseeni. Sen sijaan selittelit ihan muuta. Ymmärrän toki syyn menettelyysi.

Newtonin mekaniikan alkeita. 

Voima kohdistuu aina yhteen kappaleeseen.

Sinun hitausvoimasi ei kohdistu vain yhteen kappaleeseen.

Johtopäätös. Sinun hitausvoimasi ei ole voima.

Alkeellista logiikkaa.

wisti
Seuraa 
Viestejä17758

Hauskimpia juttuja tässä keskustelussa on tämä painovoiman kohdistuminen tai välittyminen.
Meillä on kaksi tiiltä. Ne pudotetaan päällekkäin metrin välein. Takimmainen tiili tuskin painaa painovoimallaan metrin päässä putoavaa tiiltä. Sitten tiilet pudotetaan päällekkäin ilman väliä. Tuskinpa päällimmäinen tiili nytkään innostuu alempaa painamaan. Sitten alkavat ihmeet! Tiilet sitaistaan yhteen. Tiilet putoavat nytkin kohti maata, mutta alempaa tiiltä vedetään niin, että tiilet kiihtyvät alas kohti maata kiihtyvyydellä 2g.
Nyt korantin fysiikassa takimmainen tiili ei onnistu pelkästään siteen avulla seuraamaan, vaan panee paljon paremmaksi ja kohdistaa painovoiman kokoisen voiman alempaan tiileen! Täysin älytöntä.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

Jos kappaleita on useita myös se yksi kappale kiskoo niitä kaikkia muita eli sen vetovoima kohdistuu useisiin eri kappaleisiin vai intätkö vastaan. Kuitenkin pidät painovoimaa newtonilaisena voimana.

Jos voima voidaan ajatella resultantin osana myös kiihtyvyys voidaan ajatella muodostuvan vektoreista, joiden summa edustaa kokonaiskiihtyvyyttä. Tällöin myös hitausvoima voidaan ajatella muodostuvan vektoreista joiden summa vastaa kokonaishitausvoimaa. Loppujen lopuksi usean kappaleen tapauksessa ei ole mitään eroa painovoiman ja hitausvoiman välillä. Ne ovat yksi ja sama voima.

Hitausvoimahan kohdistuu toiseen kappaleeseen saman vuorovaikutuksen kautta kuin kiihdyttävä voimakin.

kortan
Seuraa 
Viestejä7327

wisti kirjoitti:
Hauskimpia juttuja tässä keskustelussa on tämä painovoiman kohdistuminen tai välittyminen.
Meillä on kaksi tiiltä. Ne pudotetaan päällekkäin metrin välein. Takimmainen tiili tuskin painaa painovoimallaan metrin päässä putoavaa tiiltä. Sitten tiilet pudotetaan päällekkäin ilman väliä. Tuskinpa päällimmäinen tiili nytkään innostuu alempaa painamaan. Sitten alkavat ihmeet! Tiilet sitaistaan yhteen. Tiilet putoavat nytkin kohti maata, mutta alempaa tiiltä vedetään niin, että tiilet kiihtyvät alas kohti maata kiihtyvyydellä 2g.
Nyt korantin fysiikassa takimmainen tiili ei onnistu pelkästään siteen avulla seuraamaan, vaan panee paljon paremmaksi ja kohdistaa painovoiman kokoisen voiman alempaan tiileen! Täysin älytöntä.
Jälleen omia järjettömyyksiäsi. En ole missään enkä koskaan esittänyt vastaavaa älyttömyyttä. Sinua siis naurattaa omat typeryytesi. Naura pois.

wisti
Seuraa 
Viestejä17758

kortan kirjoitti:
Jos kappaleita on useita myös se yksi kappale kiskoo niitä kaikkia muita eli sen vetovoima kohdistuu useisiin eri kappaleisiin vai intätkö vastaan. Kuitenkin pidät painovoimaa newtonilaisena voimana.

Jos voima voidaan ajatella resultantin osana myös kiihtyvyys voidaan ajatella muodostuvan vektoreista, joiden summa edustaa kokonaiskiihtyvyyttä. Tällöin myös hitausvoima voidaan ajatella muodostuvan vektoreista joiden summa vastaa kokonaishitausvoimaa. Loppujen lopuksi usean kappaleen tapauksessa ei ole mitään eroa painovoiman ja hitausvoiman välillä. Ne ovat yksi ja sama voima.

Hitausvoimahan kohdistuu toiseen kappaleeseen saman vuorovaikutuksen kautta kuin kiihdyttävä voimakin.


Siinä nyt ei vain sattumoisin ole järjen hiventäkään. Kuvittelepa, että tiilien side antaa hiukan periksi ja tiilten välille tulee millin rako. Nyt tuskin ylemmän tiilen painovoima ( tai sen suuruinen voima) kohdistuu alempaan tiileen. Sitten sidettä kiristetään ja tehdään sama koe. Nyt kohdistuu???
E kohdistu. Asetelma on täysin mielikuvitustasi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat