Seuraa 
Viestejä130
Liittynyt13.8.2016

Tiede-lehden artikkelin mukaan vatsalaukku tunnistaa vaan syödyn ruoan tilavuuden/määrän ja saa siten aikaan kylläisyydentunteen.
Mutta missä ja miten kalorit lasketaan? Ymmärtääkseni jokainen syöty kalori kyllä näkyy ennemmin tai myöhemmin jossakin. Vai voiko uloste koskaan sisältää mitään kaloripitoista?

Sivut

Kommentit (21)

MooM
Seuraa 
Viestejä6062
Liittynyt29.6.2012

Ei elimistö laske. Elimistö kuluttaa ja varasto sen, mitä ei kuluta. Ja jotain tietysti menee hukkaankin, varsinkin, jos vatsa ei toimi hyvin (ripuli, imeytymishäiriö tms). 

Nälkä ja kylläisyys syntyy erilaisista asioista. Nälkä on paitsi vatsalaukun tyhjyyden tunne, myös ravintoaineiden (sokeri tärkein) laskua veressä. Kylläisyys liittyy ilmeisesti enemmän tuohon täyteyden tunteeseen. Ruokailun aikana nälkähän lähtee jo ennen täyden olon tunnetta, kun nopeasti imeytyvät sokerit saadaan verenkiertoon ja siitä aivoihin aistittavaksi. Toisaalta nälkää voi hetkellisesti hämätä juomalla vettä, mikä liittyy varmaan vatsalaukun täyttymiseen, eli ei nuo täysin erillisiä juttuja ole.

Lisäksi on hormoneja (mm. greliini, leptiini), jotka säätelevät halua syödä ja kylläisyyden tunteen muodostumista. 

http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/jano_ja_nalka_miten_aistitaan

MooM
Seuraa 
Viestejä6062
Liittynyt29.6.2012

Klipetiklips:

<strong>Leptiiniä&nbsp;</strong>pidetään tärkeimpänä syömisen ja energiatasapainon pitkäaikaisena säätelijänä. Kylläisyyttä lisäävän hormonin määrä kasvaa, kun syödään yli tarpeen, ja vähenee, kun energiaa saadaan liian vähän. Leptiinin anto parantaa ylensyönnistä sen puutteesta kärsiviä eläimiä, mutta ihmisiä se auttaa vain ääriharvinaisessa perinnöllisessä puutoksessa. Lihavuuteen liittyy kuitenkin leptiiniresistenssiä, jossa leptiini ei vaikuta kehossa kunnolla.

<strong>Kolekystokiniini&nbsp;</strong>on kylläisyyshormoni, jota vapautuu ohutsuolessa heti syönnin alussa. Se hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, ja mahalaukun venyminen lisää vaikutusta. Aterian kesto lyhenee ja ruokamäärä vähenee. Vaikutus kestää vain puolisen tuntia, joten hormoni ei vaikuta seuraavan aterian ajoitukseen. Rasva ja proteiini lisäävät eritystä.

<strong>Glukagonin kaltaista peptidiä&nbsp;</strong>eli GLP-1:tä alkaa vapautua ohut- ja paksusuolesta noin puolen tunnin kuluessa syömisestä. Sekä hiilihydraatit, rasva että proteiini stimuloivat eritystä. GLP-1 hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Kylläisyys aterioiden välillä lisääntyy ja seuraava ateria saattaa siirtyä. Peptidi lisää myös insuliinin eritystä ruokailun yhteydessä. GLP-1:n kaltaista eksenatidilääkettä käytetäänkin diabeteksessa ja tutkitaan painonhallinnassa. Tulossa on myös liraglutidilääke.

<strong>Peptidi yy</strong>:tä&nbsp;eli PYY:tä vapautuu tunnin tai kahden kuluessa syömisestä samoista soluista kuin GLP-1: tä. Hermosto herättää erityksen jo ennen ruoan tuloa alueelle. Suoliston liikettä hidastava hormoni lisää myös kylläisyyttä aterioiden välillä. Erityisesti rasva ja proteiini vauhdittavat eritystä. Mitä enemmän energiaa, sitä enemmän PYY:tä erittyy.

PYY:tä tutkitaan lihavuuslääkkeenä, joka on vähentänyt syömistä jopa 30 prosenttia. Ylipainoisilla hormonia on vähemmän ja sitä erittyy heillä myös aterian jälkeen vähemmän kuin normaalipainoisilla. Laihdutusleikkaus lisää PYY:n eritystä.

<strong>Greliini&nbsp;</strong>on nälkähormoni, joka lisää ruokahalua ja saa ihmisen aloittamaan syömisen. Aterian kokoon se ei vaikuta. Hormonin määrä lisääntyy ennen syömistä ja vähenee pian sen jälkeen. Greliini nopeuttaa mahalaukun tyhjenemistä. Mitä enemmän energiaa, sitä enemmän greliini laskee aterian jälkeen. Hiilihydraatit niukentavat hormonia voimakkaimmin, rasva vähemmän. Maitoproteiini näyttää vähentävän greliiniä, lihaproteiini sen sijaan ei. Painon nousu vähentää hormonia, lasku lisää sitä.

Aivoalueista erityisesti hypotalamus ja aivorunko säätelevät syömistä. Viestit ruoansulatuskanavasta aivoihin kulkevat sekä verenkierron että hermojen välityksellä. Hermosto stimuloi ruoan ohella kylläisyyttä välittävien aineiden valmistusta.

Asiantuntija filosofian tohtori, erikoistutkija Leila Karhunen, Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus, Kuopion yliopisto

http://www.kauneusjaterveys.fi/treeni-ravinto/painonhallinta/nain-kehosi...

Raspu
Seuraa 
Viestejä12795
Liittynyt12.7.2010

Riitävät testosteroin tasot kiihottaa ruukahalua, mutta myös laihdattaa ja piristää liikkumista. Kyykätkää ja vetäkää maasta, testot nousee, lihasmassa kasvaa ja laihduette.

asdf
Seuraa 
Viestejä11383
Liittynyt16.3.2005

Poistunut kirjoitti:
Riitävät testosteroin tasot kiihottaa ruukahalua, mutta myös laihdattaa ja piristää liikkumista. Kyykätkää ja vetäkää maasta, testot nousee, lihasmassa kasvaa ja laihduette.

Itsellä silloin, kun harrastaa enempi liikuntaa, ruokahalu on ihan törkeä, muttei tee mieli ihmeemmin mitään epäterveellistä. Paitsi kun tuohon yhdistää totaalisen dokaamattomuuden, niin se jostain syystä aiheuttaa makeanhimoa, jota ei silloin ole ollut, kun on säännöllisesti vedellyt kännejä.

Himuli
Seuraa 
Viestejä1462
Liittynyt10.3.2016

Poistunut kirjoitti:
Riitävät testosteroin tasot kiihottaa ruukahalua, mutta myös laihdattaa ja piristää liikkumista. Kyykätkää ja vetäkää maasta, testot nousee, lihasmassa kasvaa ja laihduette.

Luin netistä että treenaaminen ei nosta testotasoja kuin aivan hetkellisesti, tyyliin treenin ajaksi. Aika masentavaa jos asia on niin.

asdf kirjoitti:
Itsellä silloin, kun harrastaa enempi liikuntaa, ruokahalu on ihan törkeä, muttei tee mieli ihmeemmin mitään epäterveellistä. Paitsi kun tuohon yhdistää totaalisen dokaamattomuuden, niin se jostain syystä aiheuttaa makeanhimoa, jota ei silloin ole ollut, kun on säännöllisesti vedellyt kännejä.

Sama juttu minulla. Myös fyysisesti aktiivinen elämä aiheuttaa minulla kovaa makeanhimoa. Ja hiilihydraattien rajoittaminen. Siellä on selkeästi joku hieno sokeritasapaino kehossa minkä se haluaa säilyttää. 

Raspu
Seuraa 
Viestejä12795
Liittynyt12.7.2010

En tiedä kuinka nostaa, mutta nostaa ainakin sen verran ettei elämä vituta.

Kattokaa pornoa myös. Se nostaa testoja 100%.

Normaalisti testot on 300-1.200 millimoolia tai jotain yksikköä per dl verta. Eli normaalin jannun testoissa voi olla nelinkertainen ero.

Himuli
Seuraa 
Viestejä1462
Liittynyt10.3.2016

Minäpä melkein väitän että terve elimistö kyllä periaatteessa laskee kaloreita. Terve keho säilyttää tietyn vakiopainonsa vuodesta toiseen melko tarkasti samana jos mikään ulkoinen asia ei sääntele syömisiä. Jos välillä syö vähän enemmän niin myöhemmin tekee mieli vähemmän. Viikon ajanjaksolla tilanteen pitäisi tasoittua. Ongelma on se että hyvin harva länsimaalainen on metabolisesti oikeasti terve, koska syömme paskaa ja elämme paskasti. Sairas metabolia toimii eri tavalla ja kerää läskiä vähitellen. Sellaisesta ei pitäisi tehdä terveen ihmisen elimistön toimintaa koskevia johtopäätöksiä, mutta valitettavasti tehdään. Olemme kaikki sairaita, niin teemme havaintomme sairaista ja päätelmät niistä. Että näin ihmiskeho toimii. Pitäisi täsmentää että näin toimii länsimaalainen sairas ihmiskeho. On totta että se ei laske kaloreita. Se kerää kaloreita kuin sieni luovuttamatta niitä energiantuotantoon eli käyttöön. 

En aio perustella mielipidettäni mitenkään, nytkään. Ehkä olen oikeassa ehkä väärässä. 

Himuli
Seuraa 
Viestejä1462
Liittynyt10.3.2016

No perustelen kuitenkin (teksti sisältää yleistämistä ja kärjistämistä sanoman tehostamiseksi). Ajatus siitä, että ihmiskeho olisi kehittynyt evoluutiossa mahdollisimman tehokkaaksi rasvavarastojen kerääjäksi jotta se selviytyisi paremmin kun ruokaa ei yhtäkkiä saakaan, on mielestäni höpsö:

    Ensinnäkin ruokaa on kyllä ollut jo hyvin pitkän aikaa yllin kyllin saatavilla. Olemme ehtineet sopeutua asiaan. Aivojemme koon kasvu on yksinään jo merkki siitä että olemme saaneet enemmän kuin tarpeeksi ravintoa. Meillä on ollut varaa kasvattaa aivoja isommiksi.

    Toiseksi, läskiksi tuleminen ei voi olla hyödyllistä metsästäjäkeräilijä olosuhteissa, kun liikkumisesta tulee vaikeaa. Tietty määrä läskiä ihon alla on hyvä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Siitä enemmän alkaa olla haitallista. Se kohtuullinenkin määrä läskiä kehossa riittää todella pitkäksi aikaa, joten ei ole mitään tarvetta lihoa siitä enempää.

    Kolmanneksi, missä ovat kaikki liikalihavat villieläimet? Ei ole olemassa. Ainoastaan leipää mussuttavat pulut voivat kohdata tämän ongelman ja kotieläimet joille syötämme samaa paskaa mitä itsekin syömme tai jotain vastaavaa itse kehittämäämme sörsseliä.

    Kaikki viittaa siihen, että lihavuusepidemia on sairaaseen ruokavalioon perustuva ongelma, eikä mitään muuta. Siis se ruoka jota syömme, on laadultaan vahingollista metaboliallemme. Tästä kielii vielä kaiken lisäksi se, kun laihduttaminen on niin sangen vaikeaa suurimmalle osalle. Vaikka söisi todella paljon vähemmän kuin normaalisti, ei paino alun jälkeen meinaa pudota. Keho pitää kiinni niistä varastoistaan, mikä ei ollenkaan voi olla niiden varastojen tarkoitus. Niidenhän pitäisi olla käyttöä varten. Sairaat kehomme kuitenkin haluavat kaikin keinoin pitää kiinni niistä ja kerryttää niitä. Jokin mättää. Kuitenkin täyspaaston aikana energiankulutus säilyykin ennallaan, tätä on tutkittu. Todennäköisesti siksi, että meillä olisi energiaa saalistaa sitä ruokaa. Eli toisinsanoen jokin siinä mitä syömme, häiritsee kehomme energiapolitiikkaa, estää rasvavarastojen käytön kulutusenergiaksi ja saa kaiken kertymään vyötärölle samalla kun olemme väsyneitä emmekä jaksa liikkua. 

nova
Seuraa 
Viestejä130
Liittynyt13.8.2016

Eli kun ihmisen paino pysyy kuukaudesta/vuodesta toiseen vakiona, niin silloin elimistö on päätynyt ottamaan joka päivä aina täsmälleen oikean energiamäärän ruoasta. Taitaa olla monimutkainen tuo säätelyjärjestelmä, mikä tuohon vaaditaan ja siksi ei tarvitse ihmetellä, miksi siinä niin monella on jotakin mennyt vikaan - aiheuttaen ylipainoa. Siinä on niin paljon liikkuvia osia. Elimistö osaa siis ilman tarkulaskinta joka päivä ottaa täsmälleen oikean määrän energiaa ravinnosta.

Jos elimistöä yrittäisi joillakin lääkeaineilla saada polttamaan enemmän kaloreita, kuin hänen päivittäinen liikunta ja elämäntavat vaativat, niin elimistö alkaisi ylilämpenemään, mikä olisi vaarallista. Aineenvaihduntaa ei voi siis nopeuttaa muuten, kun oikeasti kuluttamalla ne  ylimääräisinä poltetut kalorit.

Himuli
Seuraa 
Viestejä1462
Liittynyt10.3.2016

nova kirjoitti:
Eli kun ihmisen paino pysyy kuukaudesta/vuodesta toiseen vakiona, niin silloin elimistö on päätynyt ottamaan joka päivä aina täsmälleen oikean energiamäärän ruoasta.

Keskimäärin. Ei se joka päivä ota samaa määrää mutta se tunnistaa kyllä onko saanut turhan paljon vai liian vähän, ja kompensoi sitä myöhemmin. 

Lainaus:
Taitaa olla monimutkainen tuo säätelyjärjestelmä, mikä tuohon vaaditaan ja siksi ei tarvitse ihmetellä, miksi siinä niin monella on jotakin mennyt vikaan - aiheuttaen ylipainoa. Siinä on niin paljon liikkuvia osia.

Helvetin monimutkainen se onkin. Ja sen saa helposti vikaan syömällä jatkuvasti päivästä toiseen väärin. 

Lainaus:
Elimistö osaa siis ilman tarkulaskinta joka päivä ottaa täsmälleen oikean määrän energiaa ravinnosta.

Sanoisin että pitkällä aikavälillä keskimäärin kyllä, mutta ei välttämättä nyt yksittäisen päivän osalta. Ulosteeseen ei pitäisi juurikaan käyttökelpoisia kaloreita päätyä, ainakaan merkittäviä määriä. Ja koska syöminen nyt on aina sellainen rupeamansa, niin ei se ihan juuri energiatasapainoon voi ikinä yksittäisen päivän kohdalla osua. Mutta tosiaan keho osaa sen kompensoida sitten myöhemmin. Tai pitäisi osata. 

Lainaus:
Jos elimistöä yrittäisi joillakin lääkeaineilla saada polttamaan enemmän kaloreita, kuin hänen päivittäinen liikunta ja elämäntavat vaativat, niin elimistö alkaisi ylilämpenemään, mikä olisi vaarallista. Aineenvaihduntaa ei voi siis nopeuttaa muuten, kun oikeasti kuluttamalla ne  ylimääräisinä poltetut kalorit.

Sellaisia aineita on olemassa ja jotkut niitä käyttävät laihdutustarkoituksessa, tosiaan sillä seurauksella että he ylikuumentuvat ja osa heistä kuolee lämpöhalvaukseen. Sellaista ei missään nimessä kannata mennä kokeilemaan, äärimmäisen vaarallinen harrastus. 

Kurkö
Seuraa 
Viestejä178
Liittynyt16.10.2013

Se että ihminen kuluttaa kaloreita, on vain keksitty teoria paremman puutteessa. Tuskinpa ihmiskeho pyörii kaloreiden voimalla, vaan pikemminkin glukoosin. Tarvittaessa kehomme käyttää rasvaa, mutta muuntaa senkin glukoosiksi. Miten siis toimii se selitys, että 1g rasvaa on 9 kaloria, kun 1g glukoosia on 4 kaloria? Glukoosihan on tietyllä tavalla hiilihydraatti. Sehän menee ihan vinksin vonksin koko systeemi.  Joten oli kalori määrä sitten mitä vain, sillä ei ole mitään merkitystä. Glukoosilla on. Ja  juuri sitä se saa ruoasta. Ja ravinnon käydessä vähiin se hyödyntää maksan varastoiman glukoosin. Sanotaan että yksi gramma proteiinia tai hiilihydraattia sisältää 4 kaloria, mutta miksi oletamme kehomme käyttävän juuri näitä kyseisiä kaloreita glukoosin sijasta jota se todella käyttää? Vain koska oletamme kehomme ''polttavan'' lämpöenergiaa? Mitä hinskatin robotteja me oikein ollaan? 

Sekin menee ihan naurettavuuden puolelle kun rupeamme laskemaan kaloreita lihoamisen pelossa. Eipä ennen tällaista ''ongelmaa'' ollut. Piti pikemminkin varoa ettei laihdu liikaa, ettei nälkään kuole. Mutta kylmäkaapin ja pikaruoan keksimisen myötä tähän ollaan päädytty.  Ja myös sen ettei nykyihminen enää rehki, vaan istuu päivästä toiseen jopa ulkona ollessaan. Vai pitäisikö muotoilla niin, että nykyihminen on sisällä vielä ulkona ollessaan, koska autot.   

''Mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarmaa.''

Himuli
Seuraa 
Viestejä1462
Liittynyt10.3.2016

Olen huomannut myös että juodessani kaljaa runsaita määriä, ei minulla esiinny ruokahalua sen yhteydessä. Voin vaikkapa juoda kopan kaljaa päivän aikana ja olla kokonaan syömättä, ilman nälän tunnetta. Olen laskenut kaloreista, että tuo kopallinen tuo aika hyvin päivittäisen kaloritarpeen täyteen. Kyllä keho siis selvästikin laskee kaloreita jollain tavalla. Voisin sen ryyppäämisen päälle syödäkin, ei siinä, mutta ei varsinaisesti ole tarvetta, ei tee mieli. Kun ei ole nälkä. 

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14117
Liittynyt23.6.2005

asdf kirjoitti:

Poistunut kirjoitti:

Riitävät testosteroin tasot kiihottaa ruukahalua, mutta myös laihdattaa ja piristää liikkumista. Kyykätkää ja vetäkää maasta, testot nousee, lihasmassa kasvaa ja laihduette.

Itsellä silloin, kun harrastaa enempi liikuntaa, ruokahalu on ihan törkeä, muttei tee mieli ihmeemmin mitään epäterveellistä.

Liikunta tosiaan saattaa epäsuorasti siistiä ruokavaliota, koska insuliinisensitiivisyys paranee ja verensokerin heilahtelut saattavat tasaantua. Kylläisyys- ja nälkähormonien tasojen muutokset voivat liittyä asiaan. Myönteinen kehonkuvan muutoksiin liittyvä plaseboajattelu voi myös lisääntyä, Yalen yliopiston eräässä plasebokontrolloidussa tutkimuksessa pelkkä siivoojan työn ajattelu liikuntana paransi veriarvoja ja laihdutti osanottajia.

Kävely ei samalla tavalla aktivoi nälänhallintaan osallistuvaa Ventral Striatumia kuin hikiliikunta, mikä vähentää näläntunnetta suhteessa liikunnan määrään. Tämä voi olla yksi mekanismi miksi LISS (low intensity steady state) kuten kävely on tutkimuksissa usein tukenut painonhallintaa, jopa useammin kuin hikiliikunta. Lisää Lihasmassaa ja kehonkoostumusta saa toki paremmaksi lähinnä punttisalilla, ja vatsaontelon rasvaa aerobisella/intervalleilla. Kaikille noille siis lienee paikkansa, tietyin painotuseroin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14117
Liittynyt23.6.2005

Himuli kirjoitti:

    Toiseksi, läskiksi tuleminen ei voi olla hyödyllistä metsästäjäkeräilijä olosuhteissa, kun liikkumisesta tulee vaikeaa. Tietty määrä läskiä ihon alla on hyvä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Siitä enemmän alkaa olla haitallista. Se kohtuullinenkin määrä läskiä kehossa riittää todella pitkäksi aikaa, joten ei ole mitään tarvetta lihoa siitä enempää.

Parhaana proxyna on pidetty moderneja metsästäjä-keräilijöitä, mutta monet ovat liikkuneet alkuperäisiltä elinalueiltaan pois pahan valkoisen miehen viedessä maat, ruoan ja naiset. Siksi paraskin proxy on rajoittunut proxy. Ylipaino on hyvin voinut olla yleisempää kuin esimerkiksi paleotutkijat ovat luulleet. Nykyisin tiedetään, että liikunnallinen elämäntapa vähentää selvästi ylipainon terveysvaikutuksia, joten kyseessä ei välttämättä ole ollut kummoisempikaan valintapaine sinänsä. Riittävä rasvakudos lienee parantanut naisten lisääntymismenestystä, esimerkiksi (vaikka enemmän ylipainoa toisaalta laskee hedelmällisyyttä).

Himuli kirjoitti:

    Kolmanneksi, missä ovat kaikki liikalihavat villieläimet? Ei ole olemassa. Ainoastaan leipää mussuttavat pulut voivat kohdata tämän ongelman ja kotieläimet joille syötämme samaa paskaa mitä itsekin syömme tai jotain vastaavaa itse kehittämäämme sörsseliä.

Monilla eläimillä on suuria vuodenaikaan liittyviä painoeroja. Painavammat eläimet ovat usein iäkkäämpiä ja halutumpia saaliseläimiä, mutta toisaalta vararavinnolla on etunsa mm. pitkää talvea ajatellen. Jo lämmönsäätely heikkenee hieman normaalipainon alarajaa matalammalla painolla ihmisilläkin.

Himuli kirjoitti:

    Kaikki viittaa siihen, että lihavuusepidemia on sairaaseen ruokavalioon perustuva ongelma, eikä mitään muuta. Siis se ruoka jota syömme, on laadultaan vahingollista metaboliallemme. Tästä kielii vielä kaiken lisäksi se, kun laihduttaminen on niin sangen vaikeaa suurimmalle osalle.

Hyvä käsite lienee obesinogeeninen ympäristö. Sekä liian palkitseva ruoka että sen saannin helppous, mainonta ja esilletuonti ovat tutkitusti merkittäviä tekijöitä lihomisessa.

Laihtuminen itse asiassa on varsin helppoa; monilla laihdutusruokavaliooilla ja kreisitreeniohjelmilla se onnistuu aika helposti miltei keneltä vaan. Ongelma on siinä, että kroppa/aivot jotenkin muistavat alkuperäisen painonsa ja siksi suurin osa lihoo entiselleen viimeistään parin vuoden päästä laihdutuksen päättymisestä.

Esimerkiksi Suurin Pudottaja -ohjelman voittajilla aineenvaihdunta (ja kylläisyyshormonit?) hidastui massapudotuksen jälkeen niin paljon, että lihavuusleikkauksessa myöhemmin käynyttä lukuunottamatta kaikki tutkitut lihoivat lähes ennalleen tai vähän ylikin.

https://www.scientificamerican.com/article/6-years-after-the-biggest-los...

Himuli kirjoitti:

Vaikka söisi todella paljon vähemmän kuin normaalisti, ei paino alun jälkeen meinaa pudota. Keho pitää kiinni niistä varastoistaan, mikä ei ollenkaan voi olla niiden varastojen tarkoitus.

Yhtälössä on monta muuttujaa: perusaineenvaihdunta, lukuisat kylläisyyshormonit, obesinogeeninen ympäristö jne.

Toistan edellä esittämäni pointin, että laihduttaminen on varsin helppoa ja se onnistuu mitä kummallisimmilla tavoilla. Ongelma on tulosten säilyttäminen.

Vuonna 1965 julkaistussa tutkimuksessa (Hashim ym.) liikalihavat koehenkilöt laitettiin juomaan mautonta ravintonestettä automaatista täysin vapaasti. Tuloksena lihavien paino laski kymmeniä kiloja. jatkotutkimuksissa saatiin vastaavia tuloksia, mutta vain aikuisilla.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1013218

Himuli kirjoitti:

Niidenhän pitäisi olla käyttöä varten. Sairaat kehomme kuitenkin haluavat kaikin keinoin pitää kiinni niistä ja kerryttää niitä. Jokin mättää. Kuitenkin täyspaaston aikana energiankulutus säilyykin ennallaan, tätä on tutkittu. Todennäköisesti siksi, että meillä olisi energiaa saalistaa sitä ruokaa. Eli toisinsanoen jokin siinä mitä syömme, häiritsee kehomme energiapolitiikkaa, estää rasvavarastojen käytön kulutusenergiaksi ja saa kaiken kertymään vyötärölle samalla kun olemme väsyneitä emmekä jaksa liikkua. 

Vuoropäiväpaastolla tutkittavat säilyttivät dieetillä pudotetun painon enimmäkseen vielä 3 vuoden seurannan jälkeenkin. Myös viime vuotinen meta-analyysi aiemmista tutkimuksista viittaa siihen, että tällainen AFD-dieetti voi olla tehokkaampaa kui perinteinen kalorirajoitettu dieetti:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1013218

AFD:llä nuo 500 kalorin päivät voivat kutistaa mahalaukkua ja vaikuttaa hormoneihin, mistä seuraa ettei seuraavana päivänä olekaan nälkä kuin suunnilleen 115% normikulutuksen verran. Siitä seuraa laihtumista.

Uunituore vuoden pituinen tutkimus liikalihavilla tosin antoi nollatuloksen:

http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/article-abstract/26...

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Raspu
Seuraa 
Viestejä12795
Liittynyt12.7.2010

Mä oon vankasti sitä mieltä että liikalihavuus on osittain hormonaalinen juttu. Testot laskee kun lihoo ja mitä alemmas ne vajoo sitä helpommin läski tarttuu. Liikalihavuus saa hormonitoiminnan vituralleen paremmin kuin viina ja tupakka.
Vaan kumpi on syy ja kumpi seuraus? Paha luuppi jokatapauksessa ja siihen kannattais harkita hormonikorvaushoitoja.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat