Seuraa 
Viestejä380
Liittynyt19.3.2012

https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokuntaluotaimet/marsin-jarvien-syva...
Happea ilmeisesti ollut, koska osassa järvenpohjaa havaittavissa merkkejä happikadosta. Tarkoittaako tämä että Marsissa on ollut elämää? Eihän vapaata happea ole pitkäaikaisesti ellei ole yhteyttämistä tai vastaavaa prosessia.

Kommentit (6)

jaho
Seuraa 
Viestejä380
Liittynyt19.3.2012

Onko tietoa tai spekulaatiota mistä happi olisi peräisin? Nykykäsitys taitaa olla että vain yhteyttämällä syntyy happea suuremmassa mittakaavassa.

jaho
Seuraa 
Viestejä380
Liittynyt19.3.2012

PSYbuse kirjoitti:
Tähtien ytimissä myös.

Tähtien ytimissä ei liene elämää kovin paljoa. Eikä se selitä miksi Marsin vesistöissä olisi ollut happea.

kahannin
Seuraa 
Viestejä3784
Liittynyt6.3.2010

jaho kirjoitti:
Onko tietoa tai spekulaatiota mistä happi olisi peräisin? Nykykäsitys taitaa olla että vain yhteyttämällä syntyy happea suuremmassa mittakaavassa.

Esittämäsi nykykäsitys ei täysin perustu saatavilla olevaan luonnontieteelliseen tietoon ja on siksi valitettavan puutteellinen.

Ilmakehässä UV-valon vaikutuksesta vesimolekyyli hajoaa, jolloin muodostuu vety- ja happikaasua:

H2O + UV-valo ==> H2 + 0,5xO2

Vety haihtuu avaruuteen. Happi taas pysyy maapallon ilmakehässä.

Ilmakehässä nykyisin fotodissosiaatiossa hajoavan veden määräksi arvioidaan 4,8 x 10E-4 km3 eli 480 000 m3 (G. Faure: Principleas and applicationd of Geochemistry, Prentice Hall 1991. ISBN 0-02-336450-5). Puolet siitä määrästä, minkä pääkaupunkiseutu ottaa Päijänteen Tehinselältä juomavettä. Tämä määrä vettä hajoaa siis vuosittain ja tuottaa 4,256 x 10E11 g happea. Tällä hetkellä happea on ilmakehässä 1,073 x 10E21 g. Jakolaskulla saadaan, että nykyinen happimäärä muodostuu nykyisellä veden fotodissosiaation vauhdilla 2,5 miljardissa vuodessa. Alkumaapallon ilmakehässä on ollut runsaasti vettä, joten happea ja vetyä on silloin muodostunut runsaasti. Näin ollen nykytasoa vastaava hapekas ilmakehä on todennäköisesti muodostunut jo paljon ennen kuin 2,5 miljardia vuotta.

Toisin sanoen yhteyttämisen oppiminen maapallolla on tapahtunut happipitoisessa ilmakehässä. Mikä on varsin loogista. Happi on erittäin tärkeä ilmakehän komponentti, joten on tietenkin hyvä asia, että biologinen prosessi, kasvien fotosynteesi mukavasti täydentää abioottista hapentuotantoprosessia, vesimolekyylien fotodissosiaatiota.

Marsin happi on todennäköisesti kaiken aikaa muodostunut ja edelleen muodostuu siis abioottisesti auringon UV-valon hajottaessa Marsin ilmakehän vesimolekyylejä.

jaho
Seuraa 
Viestejä380
Liittynyt19.3.2012

Vapaa happi kylläkin häviää ilmakehästä nopeasti.  Kun maapallollakin yhteyttäminen alkoi merissä, ei ilmakehään asti happea päässyt, koska meressä ja kalliossa ollut rauta hapettui sillä.

Käyttäjä2245
Seuraa 
Viestejä73
Liittynyt8.5.2016

Marsin happi on todennäköisesti kaiken aikaa muodostunut ja edelleen muodostuu siis abioottisesti auringon UV-valon hajottaessa Marsin ilmakehän vesimolekyylejä.

Hyvä kommentti

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat