Helsingin ”Kapinayön” vaikutusten analysointia

Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Tässä vaiheessa merkittävin vaikutus on prekariaateeiksi itseään kutsuvan ryhmän julkisuuteen ja mediaan pääseminen. Minulla on näkemys, ettei suurin osa kansalaisista ollut heistä aikaisemmin kuullut mitään, en minäkään, tosin Helsinkiläisistä en tiedä, toiminta on keskittynyt kuitenkin pääkaupunkiin. Hyvin näkyy median vaikutus nyky-yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisesti merkityksetön ryhmä sai äänensä kuuluviin, jopa niin että valtion ylin johto pääministeriä myöten, otti asiaan voimakkaasti kantaa. Ulkomaillakin on asiaan reagoitu. Tästä näkyy selvästi pelko, myös kansalaisten osalta, yhteiskunnan haavoittuvaisuudesta. Terroristeilla pelottelu on tehnyt tehtävänsä.

Kaiken tämän sai aikaan ilmeisesti korkeintaan muutaman kymmenen nuoren päihtynyt ryhmä, jos niinkään suuri, jonka päätekijöiden kuulumisesta prekariaatteihin ei ole edes tietoa, ovat karkuteillä, muut pidätetythän on vapautettu, kahta lukuun ottamatta. Pari, kolmekymmentä vuotta sitten vastaava tapahtuma olisi kuitattu uutisella: ”Päihtynyt nuorisojoukko hulinoi vappuyönä.” Poliisi olisi nuollut haavansa, ainahan humalaiset poliisin kanssa yhteen ottavat ja tappelevat, tapahtuu varmaan joka päivä jossain päin Suomea.

Nyt kuitenkin järjestysvaltakin on lähtenyt, poliisijohtajia myöten, mediakelkkaan. Kerrotaan yhteyksistä ulkomaille, kaikki pelottavahan tapahtuu siellä, yhteydet ovat kuitenkin nettiaikana enemmän sääntö, kuin poikkeus, jokaisella pienelläkin kuppikunnalla, Kennelliitollakin on laaja organisaatio, no se ei nyt taida ihan pieni olla. Prekariaateilla ei ole selkeää yhteiskunnan perusrakenteisiin puuttuvaa ohjelmaa, ainakaan vielä, tai sitten minä en sitä heidän ohjelmistaan löytänyt. Kansalaispalkkavaatimus ja sosiologisesti jonkinlainen työn käsitteen yhteiskunnallinen uudelleenarviointi ovat merkittävimmät havaintoni.

Kansalaispalkassa ei ole mitään uutta, sille löytyy paljon kannattajia muistakin piireistä. Työkäsitteen arvioinnissa voi olla jotain. Sellainen vaatii kuitenkin laajempaa analyysia, kuin epämääräiset pamfletit. Viimeisen määrittelyn tekikin Karl Marx jo toistasataa vuotta sitten Das Kapital´issaan. Kaipaankin prekariaattien ideologia, joka selvittää kokonaisvaltaisesti mistä on kysymys, ja mitkä ovat vaikutukset ja tietenkin parannukset nyky-yhteiskuntaan verrattuna kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Julkisuuden myötä prekariaatit tullevat saamaan enemmän kannatusta, joten jo tässä vaiheessa on päättävien elimien syytä ottaa heidän ajatuksensa tosissaan, eikä keskittyä johonkin merkityksettömään mellakkaan. Siihen on kansalaisten turvattomuuden vähentämiseksi helppo reagoida: ” Katsokaa, turvallisuus lisääntyy, kun järjestysvalta toimii.” Paskat, muutaman rähinäpekan voi pistää linnaan vaikka kymmeneksi vuodeksi. Prekariaattiliike saakin heistä hyviä marttyyrejä toimintansa tehostamiseksi.

Nykyiset poliittisten puolueiden, etenkin vasemmistoon kuuluvien, on korkea aika ottaa opikseen tapahtumista. Syrjityiksi itsensä kokevien piirissä ei heihin ole luotettu enää pitkään aikaan, samalla saavat mennä kyllä muutkin puolueet. Jo pitkään on valiteltu, kun nuoriso ei osallistu vaaleihinkaan. Eipä niin, koska eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan asemaansa millään tavalla sitä kautta. Kun Vappuna päissään osallistuvat, niin jopa alkaa jalat tutajamaan. Vaalit ovat syksyllä, jos jokin niihin osallistuva ryhmittymä, esittää jotain muutosta nykymenoon, saatan 20 vuoden tauon jälkeen minäkin äänestää. Todennäköisesti niin ei tule käymään.

Onneksi tarkistin tekstin, olin pari kertaa kirjoittanut ”predikaatit”, sinänsä oiva ja helpommin suomeksi lausuttavissa oleva ilmaisu. Sillä nyt vielä vaan on toinenkin merkitys.

Lierikki Riikonen

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija

Edellisen kerran työn määrittelyä muutettiin 1960-luvulla, silloin opiskelevien nuorten voimin.Opintotuki perustuu käsitykseen, että opiskelukin on työtä. Tämähän oli taistolaisten yms. sen ajan vasemmistolaisten ylioppilaiden ihannemaailmassa linkki, joka yhdistäisi "uuden opiskelijaluokan" ja työväenluokan kapitalisteja vastaan. Väittäisin että työn käsitteen muuttuminen enemmän "henkiseksi" pohjautui tähän työn käsitteen laajenemiseen itsensä kehittämisen ja henkisen työn alalle.

Mikä lie sitten prekariaattien työn määritelmä? Oliko siitä minkäänlaista tolkullista selvitystä?

Ehkä on aika ottaa uusi askel, jotta työn jakaminen moneen eriarvoiseen luokkaa loppuisi ja samalla yhdistäisi kaikki "työläistöa" edustavat uutta globaalia kapitalistieliittiä vastaan!

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Muistaakseni Tampereella oli 1990-luvun lopulla kanssa samankoinen mellakka. Mutta siitä ei hirveästi jauhettu mediassa, se kerrottiin vain nuorisojoukon tappeluna. Silloinkin oli mellakkapoliisit ja koirat ja pamput töissä.

Tämä kaikki johtuu siitä koska ei ole ollut medialla vähään aikaan mitään suurta uutista. Espoon räjähdysonnettomuudestakaan ei tullut kunnon uutista.

Sitä varten tätä jauhetaan, koska tämä asia myy mediassa.

Sitten on tämä lierikin ehdottama terroristipelko joka on levinny laajasti.

Edes kunnon Anarkistit eivät olleet asialla, vaikka niilläkin oli helsinkissä vappumarssi. Anarkistit tunnistaa siitä kuin ne liehuttaa sitä mustapunasta lippua.

Toki on monenlaisia anarkisteja ja kaikki eivät ole niin selvillä ajatuksilla liikkeellä. Eikä myöskään kaikki kuulu samaan porukkaan.

Vierailija
lierik
Julkisuuden myötä prekariaatit tullevat saamaan enemmän kannatusta...

On totta että julkisuus on ollut suurta mutta olisi väärin sanoa, että kaikki julkisuus olisi positiivista. Henkilökohtaisesti minun on hyvin vaikea uskoa, että heidän ontuva esiintymisensä ja perustelemattomat heittonsa lisäisivät kannatusta muiden kuin jo valmiiksi heitä kannattavien kesken. Itse asialle (perustoimeentulo, kansalaispalkka) tämä episodi teki enemmän haittaa kuin hyötyä. Paljon vaikeampaa on nyt yhdenkään jo asemansa vakiinnuttaneen poliitikon tai puolueen ryhtyä ajamaan noita asioita, leimautumisen pelossa.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
Aatos
lierik
Julkisuuden myötä prekariaatit tullevat saamaan enemmän kannatusta...



On totta että julkisuus on ollut suurta mutta olisi väärin sanoa, että kaikki julkisuus olisi positiivista. Henkilökohtaisesti minun on hyvin vaikea uskoa, että heidän ontuva esiintymisensä ja perustelemattomat heittonsa lisäisivät kannatusta muiden kuin jo valmiiksi heitä kannattavien kesken. Itse asialle (perustoimeentulo, kansalaispalkka) tämä episodi teki enemmän haittaa kuin hyötyä. Paljon vaikeampaa on nyt yhdenkään jo asemansa vakiinnuttaneen poliitikon tai puolueen ryhtyä ajamaan noita asioita, leimautumisen pelossa.

Ei tietenkään ole positiivista, niin en sanonutkaan, köpöt esitymiset telkkarissa ym. rähinät. Mutta ymmärätkö, ettei se osa nuorisoa joka on täysin kyllästynyt nykymenoon, ei ajattele tuota asiaa analyyttisesti. Heille se on vain "kova juttu". Mainonnan perussääntöjä on, ettei niin hirveän suuri merkitys ole tuotteen hyvyyden esille saamisessa, kunhan nyt ei mennä ihan toiseen ääripäähän. Pääasia että tuote, tässä tapauksessa ajatusmalli, mistään aattesta en puhu, jää mieleen.

Toisekseen tälläkin palstalla esiintyneet "nappi otsaan", "pesäpallomailla selkään" "selkään pitäisi kunnolla antaa" kommentit, niitä näkyy olevan pitkin mediaa yleisön puolelta, eivät ollenkaan vähennä nuorten kiinnostusta heihin. Päinvastoin, herättävät kiinostuksen: "Mitä nuo ovat, joita vanhemmat niin säikähtivät?" Sama ilmiö on esiintynyt rock musiikin, pitkätukkaisuuden, 70-luvun stallariuden, jo antiikin aikana. O tempora o mores.

Jotta asia ei olisi saanut tällaisia mittasuhteita, se olisi pitänyt vaieta kuoliaaksi, enää se ei liene mahdollista. Nämä meidänkin jutut sen osoittaa. Toisaalta median kiinnostus pysyy asiassa vain niin kauan, kun sillä on myyntiarvoa. Mene ja tiedä.

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
meikämie
Edellisen kerran työn määrittelyä muutettiin 1960-luvulla, silloin opiskelevien nuorten voimin.Opintotuki perustuu käsitykseen, että opiskelukin on työtä.

No joo, tuo on nyt kuitenkin enemmän politikointia ja yhteiskunnallista eikä talousopillista. Mistään taloustietteilijöitten teoksista en muista asiaa erityisemmin edes mainitun. Sitä paitsi se rajoittuu vain maihin, missä opintotukijärjestelmä on.

Lierikki Riikonen

Vierailija
Mikä lie sitten prekariaattien työn määritelmä? Oliko siitä minkäänlaista tolkullista selvitystä?

A-studiossa haastateltujen perkujen eiku prekujen määritelmä työlle ja oikeutus kansalaispalkan saamiselle oli se, että "kirjoittelu palstoille" ja "tiimityön tekeminen kavereiden kanssa tai yksin tai miten vaan" ja jotenkin "jollain mitensenny sanois, mutku sillee kivasti, ettei olis niinku riistoa työnantajan taholta ja vois käyttää niinku aikaa totanoin niinku haluaa ja tuottaa paljon lisäarvoa yhteiskunnalle, ois hienoo"

Pullaa ja maitoa, lusikka ja maitolasi. Survotaan lusikalla ja juotetaan prekuille ja uusi sukupolvi voi hyvin. Niin ja netti pitää olla. Eikä kesätyöt mäkkärissä tai "siivoojan tms paskahommat", kuten sanoivat, ole työtä.

Suoraan vaan marssilta johtoportaaseen.

Vierailija

Niinpä Lierikki,

jos puhutaan vaikutuksista niin ehkäpä tämä "prekariatismi", jos pysyy otsikoissa yli viikon", saa nuorison keskuudessa jonkinlaisen laajemman alakulttuurin aseman. Lähinnä kai kyse ei ole siitä, että osa nuorista muuttaisi käyttäytymistään tai mielipiteitään: edeltävien sukupolvien vastustusta, kännissä koheltamista, varastelua yms. on tietty jengi aina tehnyt. Jos jotain muuttuu on se, että tämä koheltelu saa sitten yhteisen nimen.

Laajempaa yhteiskunnallista vaikutusta mm. lainsäädännön ja taloudellisten käytäntöjen suhteen (mihin sanovat pyrkivänsä) on hankala nähdä, ennemminkin haittaa rakenteiden uudistamista koska asia tuli mustamaalatuksi niiden silmissä, jotka oikeasti asioista päättävät.

Yksi juttu vähän hämää: Ovatko nämä oikeasti murrosikäisiä nuoria, jolloin tuo molempien mainitsema kapinointi olisi selitettävissä? Palopäällikkö taisi arvioida, että väki oli 20-30-vuotiaita. Jos se pitää paikkaansa niin en panisi 25-vuotiaan aikuisen käyttäytymistä enää ihan siihen piikkiin. Itse tietty puhuvat syrjäytymisestä.

Vierailija

Jos kansalaispalkkaa maksettaisiin 700€/kk/jokainen suomalainen (5,3 miljoonaa), se tekisi vuodessa yhteensä 44,5 miljardia euroa. Suomen valtion kaikki tulot tulopuolella kuluvalle vuodelle on budjetissa arvioitu 39,5 mirjardiin euroon.

Laskutoimitus ei kanna kovin pitkään lentoon Toimii, ku neuvostoliitto

Lähde: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2006/he_2006.html

Vierailija
Leuka
Jos kansalaispalkkaa maksettaisiin 700€/kk/jokainen suomalainen (5,3 miljoonaa), se tekisi vuodessa yhteensä 44,5 miljardia euroa. Suomen valtion kaikki tulot tulopuolella kuluvalle vuodelle on budjetissa arvioitu 39,5 mirjardiin euroon.

Tuon väittämän kansalaisaktivisti ampui eilen A-talkissa vastaansanomattomasti alas sanomalla "tää ei nyt oikeestaan kuulu tähän asiaan".

Vierailija

Olihan tälläkin palstalla lukuisia laskutaidottomia kansalaispalkan puoltajia vähän aikaa sitten.

Perustuki olisi parempi - siis tukea niille, jotka sitä tarvitsevat. Yksi tuki kaikille työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille jne, niin suuri että sillä pärjää. Lapset saisivat puolet tai kolmanneksen vaikka tästä perustuesta(olisi ns. korotettu lapsilisä), niin saataisiin lisää työntekijöitä. Tuki olisi tulosidonnainen ja verotus säilyisi samana kuin nykyään, paitsi byrokratian kevenemisestä saadut säästöt voisi käyttää veronalennuksiin.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
Aatos
Leuka
Jos kansalaispalkkaa maksettaisiin 700€/kk/jokainen suomalainen (5,3 miljoonaa), se tekisi vuodessa yhteensä 44,5 miljardia euroa. Suomen valtion kaikki tulot tulopuolella kuluvalle vuodelle on budjetissa arvioitu 39,5 mirjardiin euroon.



Tuon väittämän kansalaisaktivisti ampui eilen A-talkissa vastaansanomattomasti alas sanomalla "tää ei nyt oikeestaan kuulu tähän asiaan".

Tuossa asiassa olivat kyllä molemmat puolet täysin hakoteillä.

Jos kansalaispalkkaa maksetaan tuo 700 EUR/kk, siitä tulee kyllä tuo 44,5 MEUR. Luku tuntuu suurelta, mutta maksetaanhan nytkin jokaiselle vähintään perustoimeentulotuen suuruinen summa, joka on noin 400 EUR. Tämän lisäksi asutotuet yms. harkinnanvaraiset tuet. Ja tuosta summasta maksetaan tietenkin verot.

Ei kansalaistuloa varten tarvitse käytää yhtään enempää varoja, kuin nytkään. Päinvastoin, yksinkertaistamalla perustoimeentuloa, saadaan valtionhallinnosta karsittua tuhansia työpaikkoja, josta syntyy säästöjä.

Työttömien toimeentulo, ja osan tarveharkinnaista tukeakin nauttivien työläisten tuet maksetaan verovaroista. Kansalaispalkkajärjestelmällä poistettaisiin vain turha byrokratia ja saataisiin säästöjä. Näin rahaa riittäisi enemmän esimerkiksi terveydenhoitoon.

Vierailija
Volitans
Luku tuntuu suurelta, mutta maksetaanhan nytkin jokaiselle vähintään perustoimeentulotuen suuruinen summa, joka on noin 400 EUR.

Olikos tässä ajatusvirhe vai mitä tarkoitat?

Vierailija
Volitans

Ei kansalaistuloa varten tarvitse käytää yhtään enempää varoja, kuin nytkään. Päinvastoin, yksinkertaistamalla perustoimeentuloa, saadaan valtionhallinnosta karsittua tuhansia työpaikkoja, josta syntyy säästöjä.

Enkä kyllä tätäkään ymmärrä. Jos kansalaispalkka olisi suurempi kuin koko nykyinen budjetti niin miksi siihen ei pitäisi käyttää enemmän varoja kuin nytkään, vaikka osa kansalaispalkasta otettaisiin verona takaisin? Menopuoli olisi edelleen se 40 jotain miljardia + kaikki muut valtion kustantamat maanpuolustus, koulutus, terveydenhoito, infrastruktuuri, kehitysapu jne jne.

Vierailija

Tarkoititko Volitans kansaneläkettä? Sitä maksetaan esim. täysi-ikäisille vammaisille tai invalideille, joille ei ole ehtinyt kertyä työeläkettä.

Täysikäisen kehitysvammaisen, mutta itsekseen selviävän ja asuvan henkilön omaisena voin sanoa, että ei tuolla toimeen tule. Kaikki isommat hankinnat, pesukone, silmälasit tai nyt tämä prkl digiboksi pakottavat kerjuulle.

Taisi Soininvaara joskus miettiä järkevänsuuntaisia perustulosta/kansalaispalkasta, mutta nyt nämä prekaarit meni senkin vähän sössimään.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat