Kvanttivaikutuksen ennätys on nyt 1 203 kilometriä

klo 11:54 | 16.6.2017
Pitkien matkojen yli tapahtuva kvanttilomittuminen voi mahdollistaa turvallisen tiedonsiirron maailmanlaajuisesti.Lue koko juttu
Pitkien matkojen yli tapahtuva kvanttilomittuminen voi mahdollistaa turvallisen tiedonsiirron maailmanlaajuisesti.Lue koko juttu
Ladataan...
Saat paketin viikon tiedeuutisia joka perjantai.
Sivut
Lomittuneiden kvanttien ominaisuuksia ei pidetä Einsteinin suhteellisuusteorian vastaisina, koska dataa ei siirry kvanttien välillä. Einstein itse julkaisi ensimmäisen tiedejulkaisun tästä kvanttien ominaisuudesta, vaikkei sitä itse ymmärtänytkään. Tosin ei kukaan muukaan ole sitä pystynyt selittämään.
Oletetaan että lomittuneista kvanteista toinen on maan päällä ja toinen avaruudessa. Jos halutaan lähettää viesti kvanttikielellä esim. ylös-ylös-alas-ylös, niin eikö voitaisi rakentaa tiedonsiirtolaite, joka tutkii kvantin tilaa millisekunnin välein. Heti kun kvantin tila on viestin mukaisesti "ylös", niin pidetään esim. 10 millisekunnin tauko, jonka jälkeen jatketaan samalla systeemillä viestin lähetys loppuun. Nimittäin todennäköisyys sille, että kvantin tila olisi 11 kertaa peräkkäin "ylös" tai "alas", on todennäköisyyslaskennan mukaan 0,5 potenssiin 11, eli noin 0,0000002.
Ei voi viestittää, sillä hiukkasten vastakkaisuus on avaruuden ominaisuus ja avaruudellisten muutosten informaation siirron rajanopeus on c.
Artikkelissa on tökerösti viitattu välittömään vaikutukseen. Samanaikaisuutta eri avaruuspisteiden kesken ei voi olla.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lomittuneiden kvanttien tilan muutos on nimenomaan samanaikaista, eikä sillä ole mitään tekemistä valonnopeuden kanssa. Tilan muutos on niin samanaikaista, ettei voida sanoa kumpi kvantti muutti ensin tilaansa. Einsteinkin hyväksyi samanaikaisuuden ja valonnopeuden ylityksen, koska tietoa kvanttien välillä ei kulje. Silti hänkään ei pystynyt selittämään ilmiön syytä.
Esittämäni tiedonsiirtolaite mielestäni toimisi yli valonnopeudella, koska siinä käytetään hyväksi lomittuneiden kvanttien samanaikaisuutta ja kvanttien tilan todennäköisyyttä. Normaalistihan ylös- ja alas-kvanttien todennäköisyys on fifty-fifty.
Kahden spin-hitusen lomittunut tila voi olla esim. muotoa |+-> + |-+> .
Tämä tarkoittaa tilojen |+-> ja |-+> superpositiota, missä |+-> tarkoittaa tilaa, jossa maan päällä oleva spin on "ylös (+)" ja avaruudessa oleva spin on "alas (-)". Vastaavasti |-+> tarkoittaa tilaa, jossa maassa oleva spin on "alas" ja avaruudessa oleva on "ylos". Siis yleisesti merkinnässä |xy> symboli x kertoo maassa olevan spinin tilan ja y avaruudessa olevan.
Lomittuneessa tilassa |+-> + |-+> olevan hiukkasparin kummankin hiukkasen spin on epämääräinen, ja se määräytyy vasta mittauksessa. Kun (kumman vaan) hitusen spiniä lähdetään mittaamaan, "romahtaa" hiukkasparin tila |+-> + |-+> 50% todennäköisyydellä tilaan |+-> ja 50% todennäköisyydellä tilaan |-+>. Tätä romahtamista ei voi mitenkään kontrolloida, vaan se on luonteeltaan aidosti probabilistinen.
Niinpä lomittumisen avulla ei voida siirtää FTL informaatiota. Jos vaikkapa avaruudessa olevaan laitteeseen saapuu maasta hiukkasia, jotka ovat lomittuneet maassa olevan partnerin kanssa, laite mittaa ko. hiukkasten spineille täysin satunnaisen sekvenssin "ylös" ja "alas" arvoja, esim. +--+-++-. Tämän mittauksen avulla ei mitenkään voida saada informaatiota valoa nopeammin maasta avaruuteen. Maassa oleva mittaaja voi kyllä lähettää "snail mailina" avaruuteen tiedon omasta mittaussarjastaan, joka tässä tapauksessa olisi ollut -++-+--+, koska esimerkin mukaisessa lomittuneessa tilassa maan hiukkasen "+" ja avaruuden hiukkasen "-" korreloivat keskenään.
Mittauksen avulla ei voida *asettaa* lomittuneen hitusen spiniä haluttuun arvoon lomittuminen säilyttäen, vaan spinin arvo määräytyy satunnaisesti.
In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring
Tuo satunnaisuus onkin todennäköisyyslaskennan kulmakivi. Kolikkoakin heitettäessä pitkässä sarjassa tuloksena on 50% kruunaa ja 50% klaavaa, jos pystyynjäävää kolikkoa ei huomioida. 11 kertaa kruuna peräkkäin on sula mahdottomuus. Kvantin tilan voi nähdä ilman mittaamista esim. näin:
https://www.youtube.com/watch?v=wGkx1MUw2TU
Tässä videossa siis tutkitaan yhden photonin polarisaatiota , jonka muutos välittömästi näkyy siihen lomittuneen toisen photonin ICCD-kameralla otetussa kuvassa.
Tässä on sellainen ajatusvinouma, että esitetään tilanne ikäänkuin olisi nimenomaan kyse kahdesta erillisestä (lomittuneesta) kvantttilasta (4345: ”Lomittuneiden kvanttien tilan muutos” ja ”kumpi kvantti muutti ensin tilaansa”). Tästähän ei ole kysymys. Kysymys on yhdestä ja samasta kvanttitilasta, joka ”romahtaa” yhteen klassisesti mitattavaan tilaan ”samanaikaisesti” (koska on vain yksi tila). Silloin on selvää, että eri tilojen muutoksia (eikä siis informaationvaihtoa) ole olemassakaan. Siis normaali EPR-tilanne.
Eli kuten Eusa huomauttaa, jos informaationvaihtoa tapahtuu niin siirto tapahtuu korkeintaan c:llä. Eli Eusan sanoin: avaruudellista muutosta ei tässä tapahdu.
Tiedä tuosta "romahduksesta", mutta jos toisen lomittuneen kvantin tilaa muutetaan, niin sen toisen tilan muutoksen voi nähdä vaikka kameralla. Siinä on nähdäkseni mahdollisuus datan siirtämiseen yli valonnopeudella.
Et oikein ymmärtänyt. Esim EPR kokeessa ei ole ”toista lomittuneen kvantin tilaa”. On YKSI lomittunut tila. Kun se ei ole dekoheroitunut, niin sen tila ei Köpistulkinnan mukaan ole määrätty. Se, että esim mittauksessa (dekoherenssi) toisen hiukkasen spin on ylös, niin TIETO (informaatio), eli vertaus (toisen hiukkasen spiniin) tulee tehdä klassisesti (siis max c:llä).
Olkoon vain yksi lomittunut tila, mutta jos sen tilan muutolsen voi nähdä pitkien etäisyyksien päähän yli valonnopeudella, niin siinä on mahdollisuus tiedonsiirtoon.
Mielestäni tapahtuman samanaikaisuus johtaa väistämättä informaation siirtymuseen yli valonnopeudella.
Onko kuitenkin nopeus C eli valonnopeudella välittyy informaatio?
Jos kahdessa paikassa tapahtuu toisistaan riippuva tapahtuma samaan aikaan niin silloinhan valon nopeus informaation siirrossa on rikottu. Mutta miksi tämä on jotenkin iso asia?
Ensin se toinen fotoni kärrätään rahtilaivalla ameriikkaan ja sen jälkeen kiinalaiset sörkkivät osapuolten toista fotonia jonka jälkeen jenkit hoksaisivat sen reaaliajassa ja jee, tieto välittyi yli c:n nopeudella. Eiku..
Toinen harmi on se, että jos vinosilmillä on lisää salaista asiaa jenkeille, ne joutuvat raijaamaan sinne ensin lisää niitä lomittuneen tilan osapuolia. Entisenä varastomiehenä sanoisin, että kandee laittaa laatikon kylkeen "Särkyvää" -tarroja reilusti.
Väärin. Vaikka lomittunut hiukkanen tuhoutuu eli romahtaa mittauksen yhteydessä, niin sillä ei ole mitään merkitystä, koska kvantteja voidaan monistaa ja ketjuttaa ja niiden tila kopioida. Kun tieto lomittuneen kvantin tilasta siirtyy vaikka maailmankaikkeiden toiselle puolelle silmänräpäyksessä, niin tieto kvantin tilasta on se data joka siirtyy.
http://www.kotiposti.net/ajnieminen/ktp.pdf
Ei ole mahdollisuutta tiedonsiirtoon. Eikä tilan muutosta voi nähdä.
Lomittumisen syntyminen vaatii sen, että kaksi lomittunutta hiukkasta ovat olleet lähekkäin toistensa kanssa. Tarkoittaa esim. atomia, josta irrotetaan kaksi hiukkasta jollain menetelmällä. Tai valonsäde ns. jaetaan kahtia jossain sopivassa kiteessä. Saadaan aikaan systeemi, joissa irronneet hiukkaset ovat keskenään lomittuneita.
Kun toinen irrotetuista hiukkanen on matkannut Siriukseen, sen tila voidaan mitata. Mittaustulos on yhtä satunnainen kuin yksittäiselläkin hiukkasellakin. Kun on mitattu, niin lomittuminen katoaa. Mitään tietoa ei ole siirtynyt. Jotta jotain tietoa hiukkasten välisestä korrelaatiosta voitaisiin päätellä, täytyy Siriuksen hiukkasen tila lähettää postipakettina takaisin Maahan vertailua varten.
Halvempaa lähettää tavallinen radiosignaali Siruikseen kun piperrellä lomittuneiden alkeishiukkasten kanssa ja postitella niitä rasioissa Siruiksen ja Maan välillä. Kallista ja vaivalloista, eikä saavuteta edes mitään aitoa tiedonsiirtoa.
Kaavani ovat lähtökohtaisesti yliluonnollisissa yksiköissä c = ħ = 1/2π = ε = μ = -1 = 1
Käsityksesi on niin väärin, ettei se edes pysy asiassa.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Koska lomittuneita kvantteja voi kopioida ja ketjuttaa sekä Maapallolla että Siriuksella, niin sillä ei ole mitään merkitystä vaikka alkuperäisen kvantin lomittuminen tuhoutuisikin mittauksessa. Kvanttijoukon tilan muutoksen voi nähdä vaikka ICCD-kameralla. Lähetetäänpä viesti Siriukselle, jonne lomittuneiden kvanttien joukko on saatu lähetettyä snailmaililla.
Kopio aikaisemmasta tekstistäni:
"Jos halutaan lähettää viesti kvanttikielellä esim. ylös-ylös-alas-ylös, niin eikö voitaisi rakentaa tiedonsiirtolaite, joka tutkii kvantin tilaa millisekunnin välein. Heti kun kvantin tila on viestin mukaisesti "ylös", niin pidetään esim. 10 millisekunnin tauko, jonka jälkeen jatketaan samalla systeemillä viestin lähetys loppuun. Nimittäin todennäköisyys sille, että kvantin tila olisi 11 kertaa peräkkäin "ylös" tai "alas", on todennäköisyyslaskennan mukaan 0,5 potenssiin 11, eli noin 0,0000002."
Siriuksella viesti toki näkyisi muodossa alas-alas-ylös-alas. Tärkeintä kuitenkin että viesti kulkee yli valonnopeudella!
Mitä " kopioiminen ja ketjuttaminen" tarkoittaa? Tuleeko niistä n kpl lomittuneen hiukkasen W-tiloja vai Greenberger–Horne–Zeilinger tiloja? Kerro mitä tiloja luot tuossa ajatuksessasi.
Mielivaltaisen tuntemattoman kvanttitilan kopioiminen ei ole mahdollista, ei missään olosuhteissa. Luonnonlait estävät sen.
Vaikka selittäisit jonkin "ketjutusmenetelmän", niin keskustelu on turha, se päättyy lopulta hyvin tunnettuun teoreemaan, jolla on osuva nimi: no-communications-theorem.
KVG jos et tunne tuota. Päivänjatkoja.
Kaavani ovat lähtökohtaisesti yliluonnollisissa yksiköissä c = ħ = 1/2π = ε = μ = -1 = 1
https://phys.org/news/2013-05-physics-team-entangles-photons-coexisted.html
Sivut
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi