Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt28.9.2015

Minulle ei ole koulusta jäänyt ihmisen geeneistä oikein muuta mieleen kuin että ne periytyvät - vanhemmilta lapsille. Siis niin, että geenit määräytyvät ihmisen syntyessä, ja pysyvät sen jälkeen vakioina. Tähän ei jotenkin sovi se, että nykyään geenitekniikalla kuulemma muunnellaan geenejä, leikataan, lisätään niitä jne. Miten ihmeessä tämä toimii käytännössä?

Onko ihmisellä joku geenielin tai -rauhanen jossain, mistä niitä otetaan pois tai mihin niitä lisätään? Missä se on? Käytetäänkö kirurgiaa? Ruiskutetaanko jotakin verisuoneen? Syödäänkö pilleriä?

Osaisiko joku selittää? Kiitos jo etukäteen!

Sivut

Kommentit (17)

anniapina
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt5.7.2017

Geenit ovat pätkiä DNAta jotka koodaavat jotain toimintoa tai asiaa (esim. silmien väri). Ne sijaitsee tumassa joka on jokaisessa ihmisen solussa.  Geenejä muokataan esim. virusten avulla. Niitä ei voi kirurgisesti leikata eikä pillerillä muuttaa. Näin niinkun yksin kertaisesti. 

peniemis
Seuraa 
Viestejä128
Liittynyt1.3.2013

Hyvin lyhyesti ja yleistäen: Käytännössä yhdistelmä-DNA-tekniikka toimii ensyymien avulla niin, että DNA-rihma aluksi pilkotaan sopivasti restriktioentsyymien avulla. Näin saatuun geenipuuroon lisätään haluttua geeniä ja sitten käytetään ns.  ligaasi-entsyymejä, jotka liimaavat palaset jällen yhteen. Näin saadaan uutta DNA:ta joka sisältää lisätyn geenin.  Ikään kuin paloittelisi lego-rakennelman ja vaihtaisi pari osaa ja kokoaisi sen jälleen.

Punde
Seuraa 
Viestejä2041
Liittynyt13.12.2016

Muuttuuko alkuperäisten palasten paikat suhteessa toisiinsa, tuossa "Lego-palikka-puuro"
keitoksessa?
Ja jos muuttuu, onko sillä mitään väliä?
Onko dna:n toimiminen kuten yhteenlasku, järjestyksellä ei mitään väliä?
Vai niinkuin jokin korkeampi matemaattinen kaava, kuten kerto- ja yhteenlaskun sekoitus? :)

anniapina
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt5.7.2017

Sen verran ainakin muuttuu ja on väliä että uudella DNAlla yleensä haetaan jotain tiettyä uutta piirrettä. Esimerkiksi bakteereilla jonkun antibiootin kestoa. Ihmisillä tosin asia ei oo niin yksikertainen kuin bakteereilla tms, koska on kaksi geeni paria joista toinen peittyy niinkuin silmien värien periytyminen. Biologian opinnoista on jo aikaa, mutta muistelisin että tiettyä asiaa koodaava geeni sijaitsee aina samassa kohtaa kromosomia. 

ksuomala
Seuraa 
Viestejä2408
Liittynyt30.3.2014

anniapina kirjoitti:
Geenit ovat pätkiä DNAta jotka koodaavat jotain toimintoa tai asiaa (esim. silmien väri). Ne sijaitsee tumassa joka on jokaisessa ihmisen solussa.  

Punasoluissa myös?

peniemis
Seuraa 
Viestejä128
Liittynyt1.3.2013

Punde kirjoitti:
Muuttuuko alkuperäisten palasten paikat suhteessa toisiinsa, tuossa "Lego-palikka-puuro"
keitoksessa? Ja jos muuttuu, onko sillä mitään väliä?
Onko dna:n toimiminen kuten yhteenlasku, järjestyksellä ei mitään väliä?
Vai niinkuin jokin korkeampi matemaattinen kaava, kuten kerto- ja yhteenlaskun sekoitus? :)

Erilaisilla pilkkojaentsymeillä saadaan DNA-ketju poikki eri paikoista.  Yksi ongelma onkin silloin, kun palasia syntyy liikaa.   MIT:n asiaa valaiseva video (englanniksi): https://www.youtube.com/watch?v=nfC689ElUVk

Punde
Seuraa 
Viestejä2041
Liittynyt13.12.2016

Eli suomeksi, kohtalaista suurempaa hakuammuntaa dna muokkaus.
Tarpeeksi paljon kun tekee, niin oikea tuloskin löytyy.
Ei niinku tohtis tulevien lastensa silmienväriä dna-muokkauksella lähteä sääteleen.

käyttäjä-7929
Seuraa 
Viestejä209
Liittynyt22.3.2015

Kun en tunne biologiaa on tämä asia kyllä ihmetyttänyt minua. Eikös ne geenit sijaitse ihmisen joka solussa? Kun muunnellaan, muunnellaanko jokaikiseen soluun? Miten tämä on mahdollista?

creep
Seuraa 
Viestejä292
Liittynyt10.9.2009

Geenien muuntelun helppous ja tarkkuus riippuu pitkälti ympäristöstä, missä sitä on tarkoitus tehdä. Laboratoriossa muuntelu tapahtuu useimmiten solujen ulkopuolella, ja kohteena on yleensä bakteeriperäinen DNA-molekyyli, plasmidi. Plasmidit ovat kooltaan pieniä (joitakin tuhansia emäksiä), ja niiden sekvenssi (eli emästen järjestys) on normaalisti tarkkaan tunnettu. Plasmidien sekvenssiä on helppo muunnella erilaisin keinoin, mm. edellä mainittuja restriktioentsyymejä käyttäen. Pienen kokonsa johdosta tehtyjen muutosten tarkkuus voidaan varmistaa sekvensoimalla, eli lukemalla plasmidin emäsjärjestys, joko kokonaan tai osittain.

Geenejä voidaan muunnella myös solujen sisällä, mikä on huomattavasti haastavampaa. Tällöin kohteena on yleensä solun koko genomi, joka esimerkiksi ihmissoluissa on kooltaan noin 3 miljardia emäsparia, joka on lisäksi jakautunut useamman molekyylin, eli eri kromosomien, kesken. Tarkkojen geenimuunnosten tekeminen solussa on hankalaa, mutta ei mahdotonta. Yhtenä ongelmana on haluttujen mutaatioiden varmistaminen, koska koko solun genomin sekvensointi on sen suuren koon johdosta vaikeaa ja kallista. 

Solunsisäisiä geenejä muokatessa solut voivat olla joko eliön sisällä, tai solun ulkopuolisella kasvatusmaljalla. Muuntelu on pääsääntöisesti yksinkertaisempi toteuttaa eliön ulkopuolella, koska solujen käsittely on helpompaa. Eliöiden sisäisten solujen geenien muokkaaminen on myös mahdollista, mutta rajoittunutta, koska muutoksia on hankala kohdentaa samalla tehokkuudella ja tarkkuudella kaikkiin soluihin, ja tehtyjen muutosten varmistaminen on ongelmallista. 

Elävissä ihmisissä suoranaista geenien muuntelua ei tehdä, vaikkakin tietyissä puitteissa solujen genomeihin voidaan vaikuttaa muin keinoin. Nykytekniikat kyllä mahdollistaisivat suoran geenien muuntelunkin, mutta koska rajoittunut tarkkuus voi aiheuttaa yksilölle terveysriskejä, suoranaisia ihmiskokeita ei tällä hetkellä ole tekeillä. Tulevaisuudessa, menetelmien edelleen kehittyessä, geenimuunteluun perustuvia hoitokeinoja tullee saataville. 

Nyypiö
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt28.9.2015

Kiitos vastauksista. Mutta ajatellaanpa, että eliö A:n – vaikkapa lehmän – soluja on "ulkopuolisella kasvatusmaljalla". Niihin saadaan aikaan mutaatio "restriktioentsyymeillä". Sitten solu palautetaan A:han. Edelleen tässä on paljon sellaista, jota en ymmärrä.

1. Mistä A:n solut on otettu?

2. Miten mutaation läpikäyneet solut istutetaan A:han?

3. Miten mutaatio leviää A:n muihin soluihin?

creep
Seuraa 
Viestejä292
Liittynyt10.9.2009

Hyviä kysymyksiä.

1. Solut olisivat tässä skenaariossa jonkin kehitysasteen kantasoluja, jotka on todennäköisimmin eristetty samasta yksilöstä aiemmin. Kun soluja siirretään (istutetaan) eliöön, niiden on oltava mahdollisimman samanlaisia kohde-eliön solujen kanssa, jotta sen immuunipuolustus ei hyökkää siirrettyjä soluja vastaan.

2. Riippuu minkälaisia mutaatioita on tehty, ja mitä niillä on tavoiteltu. Onko haluttu vaikuttaa esim. valkosolujen vaiko maksan toimintaan. Yleisimmät soluhoidot tehtäneen luuytimeen, jolloin kohteena on erilaisten verisolujen kantasolut. 

3. Mutaatio ei leviä muihin soluihin. Jos siirretyt solut jakautuvat, mutaatio periytyy osaan tai kaikkiin jälkeläissoluihin. 

Toivottavasti vastauksista oli apua.

panterarosa
Seuraa 
Viestejä2624
Liittynyt24.12.2013

creep kirjoitti:
Kun soluja siirretään (istutetaan) eliöön, niiden on oltava mahdollisimman samanlaisia kohde-eliön solujen kanssa, jotta sen immuunipuolustus ei hyökkää siirrettyjä soluja vastaan.

Joidenkin tutkijoiden mukaan rokotuksia manipuloidaan bioaseiksi. Viruksen pintaan istutetaan esim. hermosoluissa tms. esiintyvää proteiinia, jolloin immuunipuolustus hyökkää aivojen niitä soluja kohtaan, joissa on luonnollisesti tätä tiettyä proteiinia. Mystiset narkolepsia ym. immuunipuolustusepidemiat olisivat tämäntyyppisen manipulaation seurausta.

TWO ANCIENT SPACECRAFTS discovered in metallogenic maps
https://youtu.be/TBYzJiwIY7g

ANCIENT ALIENS in aeromagnetic maps
https://youtu.be/6vKNSDDekec

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat