Seuraa 
Viestejä4350
Liittynyt26.7.2015

Psykologia tieteenä ja liiketoimintana on minulle tuntematonta

Pienehkön oppilasmäärän peruskoulua käydessäni koulun oppilas teki itsemurhan koulun tiloissa. Yksi oppilas näki ruumiin, itse en. Tuohon aikaan kriisi- ja tukiryhmät eivät olleet yhtä yleisiä kuin nykyään, ja tapahtuman jälkeen moisia ei nähty. Asia käsiteltiin keskenään ja vanhempien kanssa.

Olin unohtanut tapauksen, kunnes tuolloisen koulukaverini kanssa tuli ohimennen puheeksi. Aikanaan tapahtuma unohtui melko nopeasti, ehkä aktiivinen käsittely jäi pois ehkä viikossa. En koe, että olisin tuolloin tai jälkeenpäin kokenut traumaa tai isoa kriisiä. Toki junnuna järkytys, joka kesti muutaman päivän. Asiasta puhuttiin keskenään ja vanhempien kanssa. Sitten elämä jatkui.

Lähipiirissäni sattui reilu vuosi sitten hiukan vastaavanlainen tapaus. Tuossa tapauksessa tosin useampi oppilas näki ruumiin. Kriisi/traumapsykologit ja tukiryhmät olivat heti käytettävissä. Nyt vielä vuosi jälkeenpäinkin osa oppilaista käy psykologin vastaanotolla puhumassa. Erään asian kanssa tekemisissä olevan näkemys (subjektiivinen tosin) on, että junnut ovat täysin kyllästyneet vatvomaan asiaa vielä vuodenkin jälkeen.

Nämä nuoret muistavat tuon yli vuoden jatkuneen psykologisen hoidon seurauksena kaikki tapauksen yksityiskohdat, loppuelämänsä. Sen verran syvälle heidän mieleensä asia on nyt porattu.

Onko trauma/kriisipsykologian hyödyistä ja haitoista olemassa todellisen elämän tutkimustietoa? Missä kulkee raja, jonka jälkeen kriisipsykologia aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä? Vai onko vastaus yksikäsitteisesti, että ainoastaan hyötyä? Onko osoitettavissa, että ihmisen luonnollisiin henkisiin toipumismekanismeihin puuttuminen on pelkästään hyvä asia?

Kommentit (1)

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5977
Liittynyt8.11.2012

Kyllä tuon voi ihan maallikkopohjalta vastata aikalailla oikein.

Nyt on siis ajettu ihmisiä tilaan, jossa heidät on pakotettu ottamaan itsemurha mukaan  omaan käsitykseen elämästä.

Kysymys on siitä pystyykö käsittelemään itsemurhan. Jos ei pysty mitenkään tällä hetkellä, niin saa juosta siellä terapiassa aikamoisen pitkään.

Sitten voikin siirtyä astetta kovempiin aineisiin ja siirtyä terapioimaan itseään vaikkapa terrorismista. Jokaiselle löytyy kyllä sellainen suo, josta eivät jäljellä olevassa elinajassaan ehdi enää nousta ylös.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat