Seuraa 
Viestejä43
Liittynyt12.7.2015

Vuosikymmeniä on ihmisille pakkosyötetty tietoa, että olisimme geneettisesti yli 98 prosenttisesti samankaltaisia simpanssien kanssa. Tällä heppoisella argumentilla on yritetty saada ihmiset vakuuttumaan evoluutiosta. Tukeeko nykyaikainen tiede kyseistä ajatusta? Tutkitaanpa.

Tuo geneettisen samankaltaisuuden vertailu perustuu ns. proteiineja koodaavien geenien samankaltaisuuteen, joita on vain n. 1.5% koko dna:stamme. Mutta vaikka geneettinen yhtäläisyys olisi 100%, ei meistä tulisi apinoita, tai apinoista ihmisiä. Proteiineja koodaavat geenimme ovat hyvin samankaltaisia myös kengurujen, hiirien, sikojen, lepakoiden ja monien muiden eläinten kanssa johtuen tavasta, miten solu käyttää dna-jaksoja.

Vakavasti otettava tiede on selvittänyt mekanismit, jotka säätelevät ja ohjaavat eläinten morfologisia piirteitä, eli luuston kokoa ja muotoa ja muita ulkonäköön vaikuttavia tekijöitä. Geenisekvenssit, edes proteiineja koodaavat geenit, eivät säätele morfologiaa. Kallon ja luuston muotoa ja kokoa säätelevät histonien epigeneettiset markkerit, erityisesti asetylaatio/deasetylaatio- ja metylaatiomarkkerit. Histonit ovat DNA:n kompressointiproteiineja, joiden ympärille DNA kietoutuu mahdollistaen massiivisen informaation pakkaamisen minimaalisen pieneen tilaan. Histoneihin voi kiinnittyä epigeneettisiä markkereita, jotka toimivat ikäänkuin biologisena tietokantana ja osoitejärjestelmänä. Ne ohjaavat ja säätelevät mm. proteiinituotantokoneistoja valitsemaan oikeat dna-jaksot pre-mRNA:ta varten ja ne myös ohjaavat vaihtoehtoista silmukointimekanismia.

Histonien paikalleenasettamisesta vastaavat pitkät ei-koodaavat RNA-molekyylit alkion- ja sikiönkehityksen aikana. Jos siis todella haluamme verrata simpanssin ja ihmisen samankaltaisuutta, tulee meidän verrata lncRNA-molekyylien samankaltaisuutta. Tässä totuus paljastuu: ihmisen ja simpanssin lncRNA-molekyylien samankaltaisuus on VAIN 29.8%!!! Meillä ei ole siis mitään tekemistä apinoiden kanssa.

Tämä selittää, miksi elin- tai verensiirto simpanssilta ihmiselle ei toimi. Kokonaisuudessaan ihmisen epigenomi eroaa simpanssista yli 30%. Evoluutiobiologien omienkin tutkimusten mukaan Y-kromosomimme on 'kauhistuttavan' erilainen verrattuna simpanssiin. Tiede ei tunne sellaista mekanismia, joka voisi saada aikaan apinan kehittymisen ihmiseksi. Evolutionistit tarvitsevat näyttöä hyödyllisistä geneettisistä mutaatioista. Mutta niitä ei löydy. Sen sijaan tieteellä on näyttää 203,885 sairautta aiheuttavaa mutaatiota osoituksena ihmisen nopeasta geneettisestä rappeutumisesta. 73% ihmisen geneettisistä mutaatioista on tapahtunut viimeisen 5000 vuoden aikana.

Evoluutioteoria on aikamme vahingollisin harhaoppi. Älkää eksykö, hyvät ihmiset.

Hakusanat:
skull morphogenesis histone deacetylase
skeletal morphology histone
human chimp lncrna differences

Sivut

Kommentit (61)

Berthel
Seuraa 
Viestejä686
Liittynyt29.1.2017

LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Vuosikymmeniä on ihmisille pakkosyötetty tietoa, että olisimme geneettisesti yli 98 prosenttisesti samankaltaisia simpanssien kanssa. Tällä heppoisella argumentilla on yritetty saada ihmiset vakuuttumaan evoluutiosta. Tukeeko nykyaikainen tiede kyseistä ajatusta? Tutkitaanpa.

Tuo geneettisen samankaltaisuuden vertailu perustuu ns. proteiineja koodaavien geenien samankaltaisuuteen, joita on vain n. 1.5% koko dna:stamme. Mutta vaikka geneettinen yhtäläisyys olisi 100%, ei meistä tulisi apinoita, tai apinoista ihmisiä. Proteiineja koodaavat geenimme ovat hyvin samankaltaisia myös kengurujen, hiirien, sikojen, lepakoiden ja monien muiden eläinten kanssa johtuen tavasta, miten solu käyttää dna-jaksoja.

Vakavasti otettava tiede on selvittänyt mekanismit, jotka säätelevät ja ohjaavat eläinten morfologisia piirteitä, eli luuston kokoa ja muotoa ja muita ulkonäköön vaikuttavia tekijöitä. Geenisekvenssit, edes proteiineja koodaavat geenit, eivät säätele morfologiaa. Kallon ja luuston muotoa ja kokoa säätelevät histonien epigeneettiset markkerit, erityisesti asetylaatio/deasetylaatio- ja metylaatiomarkkerit. Histonit ovat DNA:n kompressointiproteiineja, joiden ympärille DNA kietoutuu mahdollistaen massiivisen informaation pakkaamisen minimaalisen pieneen tilaan. Histoneihin voi kiinnittyä epigeneettisiä markkereita, jotka toimivat ikäänkuin biologisena tietokantana ja osoitejärjestelmänä. Ne ohjaavat ja säätelevät mm. proteiinituotantokoneistoja valitsemaan oikeat dna-jaksot pre-mRNA:ta varten ja ne myös ohjaavat vaihtoehtoista silmukointimekanismia.

Histonien paikalleenasettamisesta vastaavat pitkät ei-koodaavat RNA-molekyylit alkion- ja sikiönkehityksen aikana. Jos siis todella haluamme verrata simpanssin ja ihmisen samankaltaisuutta, tulee meidän verrata lncRNA-molekyylien samankaltaisuutta. Tässä totuus paljastuu: ihmisen ja simpanssin lncRNA-molekyylien samankaltaisuus on VAIN 29.8%!!! Meillä ei ole siis mitään tekemistä apinoiden kanssa.

Tämä selittää, miksi elin- tai verensiirto simpanssilta ihmiselle ei toimi. Kokonaisuudessaan ihmisen epigenomi eroaa simpanssista yli 30%. Evoluutiobiologien omienkin tutkimusten mukaan Y-kromosomimme on 'kauhistuttavan' erilainen verrattuna simpanssiin. Tiede ei tunne sellaista mekanismia, joka voisi saada aikaan apinan kehittymisen ihmiseksi. Evolutionistit tarvitsevat näyttöä hyödyllisistä geneettisistä mutaatioista. Mutta niitä ei löydy. Sen sijaan tieteellä on näyttää 203,885 sairautta aiheuttavaa mutaatiota osoituksena ihmisen nopeasta geneettisestä rappeutumisesta. 73% ihmisen geneettisistä mutaatioista on tapahtunut viimeisen 5000 vuoden aikana.

Evoluutioteoria on aikamme vahingollisin harhaoppi. Älkää eksykö, hyvät ihmiset.

Hakusanat:
skull morphogenesis histone deacetylase
skeletal morphology histone
human chimp lncrna differences

ketä se vahingoittaa ja miten? Joudummeko kenties ikuiseen kadotukseen?

LaittaaPohtimaan
Seuraa 
Viestejä43
Liittynyt12.7.2015

Berthel kirjoitti:

ketä se vahingoittaa ja miten? Joudummeko kenties ikuiseen kadotukseen?

Kun evoluutioteorian kaltaista pseudotiedettä opetetaan kouluissa ja yliopistoissa lähestulkoon faktana, on kyseessä törkeä petos. Evoluutioteorialla ei ole mitään tekemistä todellisen tieteen kanssa. Se on vain hidastanut tieteen kehitystä. Erityisesti lääketiedettä kehitysoppi on häirinnyt roska-dna- ja surkastumateorioillaan.

Evoluutioteoriaa ei tue yksikään tieteellinen tutkimus. Jos kuvittelet sellaisia löytyvän, niin näytä sellainen minullekin, kiitos. Eikä riitä, että tutkija mainitsee sanan evoluutio. Tutkimuksen tulee todistaa tieteellisesti, että jokin eliö sai lisää biologista informaatiota ja se johti toiminnallisen tai rakenteellisen monimutkaisuuden kasvuun. Tällaisen tutkimuksen tekijä olisi saanut Nobelin palkinnon. 

Berthel
Seuraa 
Viestejä686
Liittynyt29.1.2017

LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Berthel kirjoitti:

ketä se vahingoittaa ja miten? Joudummeko kenties ikuiseen kadotukseen?

Kun evoluutioteorian kaltaista pseudotiedettä opetetaan kouluissa ja yliopistoissa lähestulkoon faktana, on kyseessä törkeä petos. Evoluutioteorialla ei ole mitään tekemistä todellisen tieteen kanssa. Se on vain hidastanut tieteen kehitystä. Erityisesti lääketiedettä kehitysoppi on häirinnyt roska-dna- ja surkastumateorioillaan.

Evoluutioteoriaa ei tue yksikään tieteellinen tutkimus. Jos kuvittelet sellaisia löytyvän, niin näytä sellainen minullekin, kiitos. Eikä riitä, että tutkija mainitsee sanan evoluutio. Tutkimuksen tulee todistaa tieteellisesti, että jokin eliö sai lisää biologista informaatiota ja se johti toiminnallisen tai rakenteellisen monimutkaisuuden kasvuun. Tällaisen tutkimuksen tekijä olisi saanut Nobelin palkinnon. 

Kyllä se todistustaakka on nyt siellä kretsupuolella: 

Evoluutio on toinen tieteellinen teoria, jota tukee ylivoimainen tieteellinen konsensus; se on yksi luotetuimmista ja eniten empiirisesti koetelluista teorioista tieteessä.[13][14] Evoluution vastustajat väittävät, että on olemassa merkittävä määrä erimielisyyttä evoluution suhteen tiedeyhteisön sisällä.[15] Wedge-strategia, joka oli älykkään suunnittelun promootioon laadittu toimintasuunnitelma, riippui suuresti evoluutiota ympäröivän tieteellisen konsensuksen puutteen käsityksien kylvämisestä ja korostamisesta.[16]

Tieteen luontainen epävarmuus – teorioita ei koskaan todisteta oikeiksi vaan ne voivat vain tulla todistetuiksi vääriksi (katso falsifiointi)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_konsensus.

MooM
Seuraa 
Viestejä6906
Liittynyt29.6.2012

LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Tutkimuksen tulee todistaa tieteellisesti, että jokin eliö sai lisää biologista informaatiota ja se johti toiminnallisen tai rakenteellisen monimutkaisuuden kasvuun. Tällaisen tutkimuksen tekijä olisi saanut Nobelin palkinnon. 

Mitä on biologinen informaatio tässä yhteydessä?

Esimerkiksi silmän kehityshistoria on erinomainen esimerkki monimutkaisuuden lisääntymisestä. Rakenteellisia muutoksia voi nähdä saman lajin sisällä joissain eristyksiin jääneissä populaatioissa (vs. alkujaan saman lajin toisessa paikassa elävä populaatio). Onko se sitten monimutkaistumista, muutosta kuitenkin. EI evoluutio sinänsä tähtää monimutkaisuuteen.

Aikajänne havaita itse muutos on useimmiten liian pitkä tutkittavaksi seurantakokeena, ainakin isommilla eläimillä, joilla sukupolvien ikäero on suuri.

Nobel-palkintoja ei muuten jaeta biologian alalta.  

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

LaittaaPohtimaan
Seuraa 
Viestejä43
Liittynyt12.7.2015

MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Tutkimuksen tulee todistaa tieteellisesti, että jokin eliö sai lisää biologista informaatiota ja se johti toiminnallisen tai rakenteellisen monimutkaisuuden kasvuun. Tällaisen tutkimuksen tekijä olisi saanut Nobelin palkinnon. 

Mitä on biologinen informaatio tässä yhteydessä?

Esimerkiksi silmän kehityshistoria on erinomainen esimerkki monimutkaisuuden lisääntymisestä. Rakenteellisia muutoksia voi nähdä saman lajin sisällä joissain eristyksiin jääneissä populaatioissa (vs. alkujaan saman lajin toisessa paikassa elävä populaatio). Onko se sitten monimutkaistumista, muutosta kuitenkin. EI evoluutio sinänsä tähtää monimutkaisuuteen.

Aikajänne havaita itse muutos on useimmiten liian pitkä tutkittavaksi seurantakokeena, ainakin isommilla eläimillä, joilla sukupolvien ikäero on suuri.

Nobel-palkintoja ei muuten jaeta biologian alalta.  

Silmän kehityshistoria? Siirryit sitten välittömästi tarinoiden kertomiseen, vaikka oletettavaa on, että tiedepalstalla keskusteltaisiin tieteestä.

Näytä minulle se mekanismi molekyylibiologian tasolla, mikä johtaisi silmän kehittymiseen.

Aivan oikein, biologian alalta ei jaeta Nobel-palkintoja, koska evoluutiobiologia ei ole tiedettä. Tämän faktan ymmärtää myös Nobel-komitea.

MooM
Seuraa 
Viestejä6906
Liittynyt29.6.2012

LaittaaPohtimaan kirjoitti:

Aivan oikein, biologian alalta ei jaeta Nobel-palkintoja, koska evoluutiobiologia ei ole tiedettä.

Harvinaisen epälooginen väite. Biologiaa on paljon muutakin kuin evoluutiobiologia ja Nobel-palkinnon tieteenalat määräytyvät Alfred Nobelin testamentin mukaan. Ilmeisesti hän valitsi alat, jotka mielestään hyödyttivät eneiten ihmiskuntaa.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1218
Liittynyt12.9.2008

LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Tutkimuksen tulee todistaa tieteellisesti, että jokin eliö sai lisää biologista informaatiota ja se johti toiminnallisen tai rakenteellisen monimutkaisuuden kasvuun. Tällaisen tutkimuksen tekijä olisi saanut Nobelin palkinnon. 

En vielä milloinkaan ole tavannut ketään, joka puhuisi "tieteellisestä todistamisesta" ja jonka muissakaan puheissa olisi paljoa järkeä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että LaittaaPohtimaan ei tee poikkeusta.

MooM
Seuraa 
Viestejä6906
Liittynyt29.6.2012

LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Kerropa, mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen vaatimukset.

Vaatimukset? Tarkoitatko periaatteita?

Suomeksi tieteellinen menetelmä on kuvattu wikipediassa aika hyvin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Otsikkotasolla em. artikkelissa:

1 Tavoite

2 Tieteellinen malli

3 Asenteiden vaikutuksen minimointi

4 Hypoteesista teoriaksi

5 Teorioiden falsifiointi

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

LaittaaPohtimaan
Seuraa 
Viestejä43
Liittynyt12.7.2015

MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Kerropa, mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen vaatimukset.

Vaatimukset? Tarkoitatko periaatteita?

Suomeksi tieteellinen menetelmä on kuvattu wikipediassa aika hyvin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Otsikkotasolla em. artikkelissa:

1 Tavoite

2 Tieteellinen malli

3 Asenteiden vaikutuksen minimointi

4 Hypoteesista teoriaksi

5 Teorioiden falsifiointi

Nimenomaan tuota tapaa käytetään evoluutiobiologiassa. Siksi se on vain teoria, eikä perustu todelliseen tieteeseen, joka perustuu kokeelliisiin ja mitattaviin havaintoihin, jotka ovat toistettavissa ja verifioitavissa.

MooM
Seuraa 
Viestejä6906
Liittynyt29.6.2012

LaittaaPohtimaan kirjoitti:
MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Kerropa, mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen vaatimukset.

Vaatimukset? Tarkoitatko periaatteita?

Suomeksi tieteellinen menetelmä on kuvattu wikipediassa aika hyvin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Otsikkotasolla em. artikkelissa:

1 Tavoite

2 Tieteellinen malli

3 Asenteiden vaikutuksen minimointi

4 Hypoteesista teoriaksi

5 Teorioiden falsifiointi

Nimenomaan tuota tapaa käytetään evoluutiobiologiassa. Siksi se on vain teoria, eikä perustu todelliseen tieteeseen, joka perustuu kokeelliisiin ja mitattaviin havaintoihin, jotka ovat toistettavissa ja verifioitavissa.

Mikä sinusta on vakuuttavampi "aste" kuin teoria?

Muuten en ymmärrä kommenttiasi. Nimenomaan "tuota tapaa" sovelletaan tieteellisessä tutkimuksessa. E.m. kuvaus on niin yleisellä tasolla, että se sopii hyvin moniin eri (luonnon)tieteisiin. Eri tieteenaloilla ja eri tutkimuskohteissa luonnollisesti sovelletaan sitä hyvin eri tavoin, koska ilmiöt ovat erilaisia.

Luonnollisesti jos voidaan suoraan mitata ja havaita koko ilmiötä, sitä tehdään. Evoluutio on kuitenkin pääosin niin hidas prosessi, ettei sitä voi ihmisen aikaskaalassa "toistaa". Joitain osia siitä kyllä ja joillain lajeilla voidaan havaita isompiakin paloja prosessista.

joku jo kirjoittikin erosta evoluution ja evoluutioteorian välillä. Biologinen evoluutio on väistämätön seuraus siitä, että tietyt perinnölliset ominaisuudet  antavat lisäetua lisääntymiseen. Muutosta näissä ominaisuuksissa voi tulla suoraan mutaatioista tai epigeneettisistä syistä, tai vaikka vaan ympäristön muuttumista niin, että joku ennen merkityksetön ominaisuus nousee hyödylliseksi ja yleistyy. Lajin ominaisuudet muuttuvat.

Evoluutioteoria kuvaa tätä prosessia ja sen yksityiskohdat tarkentuvat ja eri mekanismien ymmärrys kasvaa. 

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

LaittaaPohtimaan
Seuraa 
Viestejä43
Liittynyt12.7.2015

MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Kerropa, mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen vaatimukset.

Vaatimukset? Tarkoitatko periaatteita?

Suomeksi tieteellinen menetelmä on kuvattu wikipediassa aika hyvin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Otsikkotasolla em. artikkelissa:

1 Tavoite

2 Tieteellinen malli

3 Asenteiden vaikutuksen minimointi

4 Hypoteesista teoriaksi

5 Teorioiden falsifiointi

Nimenomaan tuota tapaa käytetään evoluutiobiologiassa. Siksi se on vain teoria, eikä perustu todelliseen tieteeseen, joka perustuu kokeelliisiin ja mitattaviin havaintoihin, jotka ovat toistettavissa ja verifioitavissa.

Mikä sinusta on vakuuttavampi "aste" kuin teoria?

Muuten en ymmärrä kommenttiasi. Nimenomaan "tuota tapaa" sovelletaan tieteellisessä tutkimuksessa. E.m. kuvaus on niin yleisellä tasolla, että se sopii hyvin moniin eri (luonnon)tieteisiin. Eri tieteenaloilla ja eri tutkimuskohteissa luonnollisesti sovelletaan sitä hyvin eri tavoin, koska ilmiöt ovat erilaisia.

Luonnollisesti jos voidaan suoraan mitata ja havaita koko ilmiötä, sitä tehdään. Evoluutio on kuitenkin pääosin niin hidas prosessi, ettei sitä voi ihmisen aikaskaalassa "toistaa". Joitain osia siitä kyllä ja joillain lajeilla voidaan havaita isompiakin paloja prosessista.

joku jo kirjoittikin erosta evoluution ja evoluutioteorian välillä. Biologinen evoluutio on väistämätön seuraus siitä, että tietyt perinnölliset ominaisuudet  antavat lisäetua lisääntymiseen. Muutosta näissä ominaisuuksissa voi tulla suoraan mutaatioista tai epigeneettisistä syistä, tai vaikka vaan ympäristön muuttumista niin, että joku ennen merkityksetön ominaisuus nousee hyödylliseksi ja yleistyy. Lajin ominaisuudet muuttuvat.

Evoluutioteoria kuvaa tätä prosessia ja sen yksityiskohdat tarkentuvat ja eri mekanismien ymmärrys kasvaa. 

Se mitä luonnossa tapahtuu, mikä on mitattavissa ja havaittavissa, ei tue evoluutioteoriaa.

Kaikki eliöissä havaittavat muutokset perustuvat olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn tai sen häviämiseen. Geneettiset mutaatiot eivät johda adaptoitumiseen, evoluutiosta puhumattakaan.

Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä satunnaista mutaatiota. Geenisekvenssit eivät määritä ominaisuuksia. Kaikkien eliöiden genomi ainoastaan rappeutuu. Tätä faktaa eivät mummojen filosofiset löpinät poista.

MooM
Seuraa 
Viestejä6906
Liittynyt29.6.2012

LaittaaPohtimaan kirjoitti:
MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Kerropa, mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen vaatimukset.

Vaatimukset? Tarkoitatko periaatteita?

Suomeksi tieteellinen menetelmä on kuvattu wikipediassa aika hyvin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Otsikkotasolla em. artikkelissa:

1 Tavoite

2 Tieteellinen malli

3 Asenteiden vaikutuksen minimointi

4 Hypoteesista teoriaksi

5 Teorioiden falsifiointi

Nimenomaan tuota tapaa käytetään evoluutiobiologiassa. Siksi se on vain teoria, eikä perustu todelliseen tieteeseen, joka perustuu kokeelliisiin ja mitattaviin havaintoihin, jotka ovat toistettavissa ja verifioitavissa.

Mikä sinusta on vakuuttavampi "aste" kuin teoria?

Muuten en ymmärrä kommenttiasi. Nimenomaan "tuota tapaa" sovelletaan tieteellisessä tutkimuksessa. E.m. kuvaus on niin yleisellä tasolla, että se sopii hyvin moniin eri (luonnon)tieteisiin. Eri tieteenaloilla ja eri tutkimuskohteissa luonnollisesti sovelletaan sitä hyvin eri tavoin, koska ilmiöt ovat erilaisia.

Luonnollisesti jos voidaan suoraan mitata ja havaita koko ilmiötä, sitä tehdään. Evoluutio on kuitenkin pääosin niin hidas prosessi, ettei sitä voi ihmisen aikaskaalassa "toistaa". Joitain osia siitä kyllä ja joillain lajeilla voidaan havaita isompiakin paloja prosessista.

joku jo kirjoittikin erosta evoluution ja evoluutioteorian välillä. Biologinen evoluutio on väistämätön seuraus siitä, että tietyt perinnölliset ominaisuudet  antavat lisäetua lisääntymiseen. Muutosta näissä ominaisuuksissa voi tulla suoraan mutaatioista tai epigeneettisistä syistä, tai vaikka vaan ympäristön muuttumista niin, että joku ennen merkityksetön ominaisuus nousee hyödylliseksi ja yleistyy. Lajin ominaisuudet muuttuvat.

Evoluutioteoria kuvaa tätä prosessia ja sen yksityiskohdat tarkentuvat ja eri mekanismien ymmärrys kasvaa. 

Se mitä luonnossa tapahtuu, mikä on mitattavissa ja havaittavissa, ei tue evoluutioteoriaa.

Kaikki eliöissä havaittavat muutokset perustuvat olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn tai sen häviämiseen. Geneettiset mutaatiot eivät johda adaptoitumiseen, evoluutiosta puhumattakaan.

Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä satunnaista mutaatiota. Geenisekvenssit eivät määritä ominaisuuksia. Kaikkien eliöiden genomi ainoastaan rappeutuu. Tätä faktaa eivät mummojen filosofiset löpinät poista.

Höpsis vaan itsellesi.

Virheellisistä ymmärryksistä ja väitteistä ei tule totta toistamalla niitä. Propagandana se kyllä toimii jossain määrin ja siksi on tärkeää jaksaa kommentoida näitä, vaikka kommnettien kohteeseen niillä ei yleensä ole vaikutusta.

Hyvä esimerkki mutation suhteellisesta edusta tietyssä ympäristössä on sirppisoluanemiaa aiheuttavan geenin yleisyys malaria-alueella.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Minijehova
Seuraa 
Viestejä3694
Liittynyt10.10.2011

MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
MooM kirjoitti:
LaittaaPohtimaan kirjoitti:
Kerropa, mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen vaatimukset.

Vaatimukset? Tarkoitatko periaatteita?

Suomeksi tieteellinen menetelmä on kuvattu wikipediassa aika hyvin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4

Otsikkotasolla em. artikkelissa:

1 Tavoite

2 Tieteellinen malli

3 Asenteiden vaikutuksen minimointi

4 Hypoteesista teoriaksi

5 Teorioiden falsifiointi

Nimenomaan tuota tapaa käytetään evoluutiobiologiassa. Siksi se on vain teoria, eikä perustu todelliseen tieteeseen, joka perustuu kokeelliisiin ja mitattaviin havaintoihin, jotka ovat toistettavissa ja verifioitavissa.

Mikä sinusta on vakuuttavampi "aste" kuin teoria?

Muuten en ymmärrä kommenttiasi. Nimenomaan "tuota tapaa" sovelletaan tieteellisessä tutkimuksessa. E.m. kuvaus on niin yleisellä tasolla, että se sopii hyvin moniin eri (luonnon)tieteisiin. Eri tieteenaloilla ja eri tutkimuskohteissa luonnollisesti sovelletaan sitä hyvin eri tavoin, koska ilmiöt ovat erilaisia.

Luonnollisesti jos voidaan suoraan mitata ja havaita koko ilmiötä, sitä tehdään. Evoluutio on kuitenkin pääosin niin hidas prosessi, ettei sitä voi ihmisen aikaskaalassa "toistaa". Joitain osia siitä kyllä ja joillain lajeilla voidaan havaita isompiakin paloja prosessista.

joku jo kirjoittikin erosta evoluution ja evoluutioteorian välillä. Biologinen evoluutio on väistämätön seuraus siitä, että tietyt perinnölliset ominaisuudet  antavat lisäetua lisääntymiseen. Muutosta näissä ominaisuuksissa voi tulla suoraan mutaatioista tai epigeneettisistä syistä, tai vaikka vaan ympäristön muuttumista niin, että joku ennen merkityksetön ominaisuus nousee hyödylliseksi ja yleistyy. Lajin ominaisuudet muuttuvat.

Evoluutioteoria kuvaa tätä prosessia ja sen yksityiskohdat tarkentuvat ja eri mekanismien ymmärrys kasvaa. 

Se mitä luonnossa tapahtuu, mikä on mitattavissa ja havaittavissa, ei tue evoluutioteoriaa.

Kaikki eliöissä havaittavat muutokset perustuvat olemassaolevan biologisen informaation epigeneettiseen säätelyyn tai sen häviämiseen. Geneettiset mutaatiot eivät johda adaptoitumiseen, evoluutiosta puhumattakaan.

Tiede ei tunne ainuttakaan hyödyllistä satunnaista mutaatiota. Geenisekvenssit eivät määritä ominaisuuksia. Kaikkien eliöiden genomi ainoastaan rappeutuu. Tätä faktaa eivät mummojen filosofiset löpinät poista.

Höpsis vaan itsellesi.

Virheellisistä ymmärryksistä ja väitteistä ei tule totta toistamalla niitä. Propagandana se kyllä toimii jossain määrin ja siksi on tärkeää jaksaa kommentoida näitä, vaikka kommnettien kohteeseen niillä ei yleensä ole vaikutusta.

Hyvä esimerkki mutation suhteellisesta edusta tietyssä ympäristössä on sirppisoluanemiaa aiheuttavan geenin yleisyys malaria-alueella.

Ei noille mikään kelpaa  :)

Vastaavia esimerkkejä löytyy huomattava määrä, mutta mikään ei tietysti kelpaa. Ei maksa vaivaa...

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä5225
Liittynyt7.8.2016

Jos evoluutio kerran on pseudotiedettä, niin mikä on todellisuus? Mistä ihminen ja simpanssit ovat tulleet, jos eivät ole kehittyneet aiemmasta yhteisestä kantalajista?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat