Suomen aika astua järkilinjalle?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ajovalot ja kulutus

Kuinka paljon ajovalojen päällä pitäminen lisää polttoaineen kulutusta? Pitääkö paikkansa että ruuhkaliikenteessä ajaminen valot päällä tuplaa kulutuksen? Jos näin on miksi on säädetty laki joka pakottaa ihmiset saastuttamaan, ottaen huomioon että liikenteen päästöt muutenkin muodostavat suuren osan ilman epäpuhtauksista?

Kerrankin kysymys johon voi ottaa kantaa laskemalla! Lähes paikallaan ollessa Tallirengin auton ajotietokone näyttää kulutusta 1,3 l/h (litraa/tunti). Bensiinin alempi lämpöarvo on 43,5 MJ/kg (megajoulea/kilo) ja tiheys noin 0,75 kg/l (kiloa/litra ). Polttoainetta kuluu siis noin yksi kilo tunnissa ja täyden sadan prosentin hyötysuhteella polttoaineesta saataisiin tehoa 12 kW.

Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä bensiinillä käyvän ottomoottorin hyötysuhde joutokäynnillä ja ilman kuormaa on 10 prosentin luokkaa. Tällöin moottorilta tulisi akselitehoa 1,2 kW:n paikkeilla.

Mittaushetkellä ajovalot olivat päällä ja niiden ottama nimellissähköteho on yhteensä 120 W. Valot ottavat tehonsa akulta, jota ladataan generaattorilla. Polttomoottori käyttää generaattoria moniurahihnan välityksellä ja häviöitä tapahtuu koko ketjun matkalla kampiakselin hihnapyörältä hehkulankojen päihin.

Auton käydessä ajovalot kuormittavat generaattoria suoraan, joten akun lataushäviöitä ei tarvitse ottaa huomioon. Hihnakäytön, generaattorin ja siirtojohtimien yhdistetyksi hyötysuhteeksi voidaan olettaa noin 70 prosenttia. Tällöin valot ottavat 170 W:n akselitehon.

Laskelman lukuarvot ovat suuntaa antavia, mutta tulos on varsin uskottava. Valojen sammuttaminen alentaisi kulutusta 15 prosenttia, kun moottori käy lähes lepokuormalla joutokäyntiä. Laskelman lukuarvot on pyritty valitsemaan siten, että saatava tulos olisi lähempänä ylä- kuin alarajaa.

Joutokäynnillä moottorilla on valojen lisäksi joukko sähkö- ja apulaitteita kuormanaan, joten valojen osuus ei enää nykyautossa ole dominoiva, kuten tilanne on saattanut olla joskus 60-luvulla.

Prosenttilaskua tuntemattomille on syytä teroittaa, että edellä mainittu tulos pitää paikkansa, kun moottorin akseliteho on 1,2 kW. Moottorin täydellä teholla (100 kW) valojen sammuttaminen vaikuttaisi enää 0,2 prosenttia. Koko Suomen ajosuoritteesta varsin pieni osa ajetaan hitaasti etenevässä ruuhkassa, joten valojen sammuttamisen suorat päästövaikutukset ovat varsin pienet.

Saatava hyöty muuttuu vähintään kyseenalaiseksi, jos kokonaisuuteen otetaan huomioon huonon havaittavuuden aiheuttamissa kolareissa tuhoutuneiden autojen ja kuolleiden ihmisten elinkaaren aikaiset päästöt.

Tuollaista hesarin kyselypalstalla.
Mutta käytännössä, mikä oikeasti estää meitä seuraamasta eurooppalaista linjaa ainakin valoisaan aikaan?
Ainaki Kunkku erottaa myös ilman ajovaloja lähestyvän ajoneuvon jo kaukaa...

Kommentit (9)

Vierailija
kunkku
Ainaki Kunkku erottaa myös ilman ajovaloja lähestyvän ajoneuvon jo kaukaa...

Juu, noin yleensä, mutta entä jos aurinko paistaa matalalta, ja juuri sopivasti...

Kerrankin kävi niin, että vaikka olikin ihan valoisaa, niin en nähnyt lähestyvästä autosta kuin valot, sillä vastavaloa oli enemmän kuin tarpeeksi. Ja kun ottaa huomioon sen, että tuolloin odottelin kolmion takana, niin kyllä siinä olisi saattanut olla jonkin asteisen kolarin ainekset.

Ja sitten kannattaa huomata, että on varmempaa käyttää valoja jatkuvasti kuin yrittää muistaa laittaa valot päälle jos olosuhteet muuttuvat vähänkään huonommiksi. Valoistahan on huomattavaa hyötyä usein silloinkin kun ei itse tarvitse valoja nähdäkseen.

Ja mitä päästöihin tulee, niin on hyvä huomata sekin, että joissain autoissa ajovalot syttyvät heti kun kääntää virrat päälle, ja oikeastaan ainoat valot mitä voi säädellä on mittaritaulun valot.

Vierailija

Enpä nyt jaksanut lukea topicia, tai aloittaa uutta, joten ilmoitanpa tässä että huomenna on maailmanlaajuinen hamppumarssi.

Menkäähän nyt ihmeessä marssimaan. Tai nyt edes ihmettelemään.

Siellä on seassa muuten ihan normaalejakin, eikä pelkkiä rastapäisiä tieteen vihollisia ja likaisia kommunisteja..

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Ajovalot päivällä ovat erittäin tarpeelliset.

Ne auttavat havainnoimaan vastaantulevat ajoneuvot ja arvioimaan niiden nopeutta ja etäisyyttä. Valotonta autoa on erikoistilanteissa vaikea havaita: Esimerkiksi vastavalo tai harmaa auto harmaalla asfaltilla sopivassa notkelmassa kesäpäivällä, jolloin tien pinnan lämpö saa aikaan kangastuksia.

En ymmärrä mihin tuo polttoaineenkulutuksen kaksinkertaistuminen edes perustuu.

Ajovalot vievät 120 W, joten se tekee tunnissa 0,12 kWh.

Tuolla kaavalla auton moottorin teho olisi 2 x 0,12 kW = 0,24 kW. Mopon moottorissakin on enemmän tehoa.

Vierailija

Tuosta polttoaineen kulutuksesta, kuinkas se menee kaasutinmoottorisen auton tapauksessa? Jos ensin on moottori käynnissä ja valot pois päältä, kone käy tiettyä joutokäyntinopeutta. Kun valot sytytetään, moottorin kierrokset hieman laskevat, koska laturin kuormitus lisääntyy.

Nythän on kuitenkin niin, että kaasuttimessa ei ole älyä, joten se ei mitenkään osaa lisätä polttoaineen syöttöä. Kulutus saattaisi jopa vähentyä, koska kaasarin toimintahan perustuu sylinteristä tulevaan imuun, joka puolestaan vetää seosta sylinteriin. Pienemmät kierrokset->pienempi imu->pienempi kulutus. Toisin on ruiskumoottorissa, joissa on tietääkseni jonkinlainen takaisinkytkentä, joka yrittää pitää moottorin tyhjäkäynnin vakiona. Kuormituksen lisääntyessä ja kierrosten laskiessa järjestelmä korjaa tilanteen lisäämällä evästä->kulutus kasvaa.

Toki tiedän, että se valojen kuluttama teho ei tule tyhjästä, vaan tarvittavat watit otetaan moottorin kampiakselilta. Silti en keksi miten kaasuttimen polttoaineen syöttö lisääntyisi kuormituksen hieman kasvaessa. Tämä siis tyhjäkäynnillä, kun kuljettaja ei paina kaasupoljinta.

Vierailija

Jos moottoriin lisätään kuormitusta, moottori ei jaksa pyöriä niin nopeasti kuin ilman kuormitusta -> kierrokset laskevat.

Vierailija
Second class citizen
Enpä nyt jaksanut lukea topicia, tai aloittaa uutta, joten ilmoitanpa tässä että huomenna on maailmanlaajuinen hamppumarssi.

Menkäähän nyt ihmeessä marssimaan. Tai nyt edes ihmettelemään.

Siellä on seassa muuten ihan normaalejakin, eikä pelkkiä rastapäisiä tieteen vihollisia ja likaisia kommunisteja..

HYVÄ ETTÄ KERROIT, EN S...A MENE
LÄHELLEKÄÄN PAIKKAA, JOSSA TEITÄ
100% BIMBOJA HUSEERAA, TIES
MITÄ TAAS KEKSITTE. TOIVOTTAVASTI
POLIISIN TIEDUSTELU ON TÄLLÄ KER
TAA AJAN TASALLA JA SAA HÄKKIIN
HOMMAN AIVOTKIN EIKÄ VAIN LIHAK-
SIA

Vierailija
Dredex
Jos moottoriin lisätään kuormitusta, moottori ei jaksa pyöriä niin nopeasti kuin ilman kuormitusta -> kierrokset laskevat.

Niin, mutta jos kierrokset laskevat, niin samalla syöttökin laskee. Ja näin tapahtuu ainakin kaikissa niissä koneissa joissa polttoaineen syöttö toimii mekaanisesti tai kaasuttimella. Sillä kaasutin koneissa läpi virtaavan ilman määrä alenee, joten luonnollisestikin seoksen pysyessä vakiona myös syötettävän polttoaineen määrä alenee. Dieseleissä syötettävän polttoaineen määrä ei ole ainakaan suoraan riippuvainen ilmamäärästä, mutta kun moottorin kierrokset alenevat, niin samalla alenevat myös ruiskutuspumpun kierrokset. Dieseleillä tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan pumppujen lisäksi niillä on vielä säädin. Dieselin säädin muuttaa syöttöä aina tilanteen mukaan... Mutta entäpä ne bensakoneet?

Jos kierroslukua lasketaan, eikä tilannetta kompensoida mitenkään, niin kierrosluvun ohella myös syötettävän polttoaineen määrä vähenee, mikä ainakin maalaisjärjellä ajateltuna aiheuttaa sen että kierrosten alentuessa tehovaje suurenee entisestään, mikä taas johtaa kierrosluvun alentumiseen entisestään, mikä taas lisää tehovajetta, ja lopulta koneen tuottama teho ei riitä edes tyhjäkäyntiin, vaan kone sammuu... Vaan käyttäytyykö mikään olemassaoleva kone todella näin herkästi?

Onhan bensakone toki dieseliä herkempi, mutta näillä tiedoilla tarkasteltuna vaikuttaisi siltä että bensakoneiden pitäisi olla vielä huomattavasti herkempiä. Onko todella niin että bensakoneen teho vain laskee aina kun sitä tarvittaisiin enemmän?

Tokihan ratkaisua voisi lähteä hakemaan kitkasta, sillä onhan koneessa monta pyörivää ja hankaavaa osaa, mutta toisaalta jokaikinen kitkapinta on öljyvoideltu, joten ei sekään tunnu kovin vakuuttavalta selitykseltä.

Vierailija

Taikasana on hyötysuhde. Kun moottori käy ilman kuormaa, sen hyötysuhde on nolla, koska kaikki tuotettu energia menee kitkan voittamiseen ja lämpönä ulos pakoputkesta. Juuri tuo lämpönä katoava osuus pienenee, kun moottoria kuormitetaan.

Toisinsanoen, tyhjäkäynnillä olevassa koneessa on reserviä pyörittää itseään, vaikka kierrosluku hieman tippuukin.

Vierailija

Noin ammattiautoilijan näkökulmasta ajovalopakko on ihan hyvä asia. Helpottaa nimittäin joissain tilanteissa kanssa-autoilijoiden huomaamista huomattavasti.
Esimerkiksi tilanne jossa liikut kaupungissa, niin tien sivussa hitaasti liikkuva (kiihdyttää vasta) valoton ajoneuvo voi vaikuttaa ensi silmäyksellä pysäköidyltä.
Eiköhän se paras polttoaineen säästökonsti ole siellä penkin ja ratin välissä.

edittiä: Kun tarpeeksi tulee kilometrejä vuodessa niitä "joissain tilanteessa" tilanteita tulee melkoisesti.

Uusimmat

Suosituimmat