Sivut

Kommentit (893)

suolakaivos
Seuraa 
Viestejä518

Major_Breakthrough kirjoitti:
Mieti myös aseita sakut ampuu yötaivalle 88 millisellä..me 20 millisellä..ja 38 millisellä.

Saksan 88mm:n ilmatorjuntatykin ammuksia on laskettu tarvitun länsivaltojen raskaita pommikoneita vastaan noin 8,500 ammusta yhtä pudotusta kohden (noin 80 tonnia/pommikone). Tämä on selvä juttu. Mutta oleellisempaa on verrata nyt itärintaman ilmatorjuntatilastoja siellähän Saksalla oli 1800-1900 raskasta it-tykkiä ja peräti 6200 kevyttä marraskuussa 1943. Saksan ammuskulutuksen jakauma 1942 viittaa siihen että vuoden 1943 itärintamalla ammutusta tonnimäärästä noin puolet olisi tullut kevyiden it-tykkien kulutuksesta. Tämä tarkoittaa siis karkeasti yli 30 000 tonnia alle 40 mm:n it-tykin ammuksia vuonna 1943 ja 30 000 tonnia raskaiden 75-120 mm it-tykkien ammuksia. NL:n taistelutappiot olivat tuonna vuonna 11,200 lentokonetta joista suurinpiirtein 30-40% ilmatorjunnan, 40-50% hävittäjien ja loput muista syistä menetettyjä. Vaikka raskailla it-tykeillä ei olisi pudotettu yhtään konetta ( täysin epätodennäköistä) olisi joka tapauksessa yhtä pudotettuja viholliskonetta kohti käytetty 6-9 tonnia kevyen ilmatorjunnan ammuksia. 

Nyt sitten miettimään syitä siihen miksi suomalaiset it-miehet olisivat tarvinneet rintamalla vain 500 kiloa kevyen it-tykin ammusta yhtä pudotettua konetta kohden mutta sakemannin 6-9 tonnia. 

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

suolakaivos
Seuraa 
Viestejä518

Vaikka menee toiston puolelle kannattaa ottaa koko Suomen ilmatorjunnan ammuskulutus, kotirintama ja laivasto mukaan 1941-44 ja kokonaissumma jopa laivaston ja maavoimien panssariammukset mukaanlukien oli:

20 mm:n it-tykin ammuksia: 1,093,135 kpl (keskipaino ammuksella 130 grammaa)...........142 tonnia

37-44 mm:n it-tykin ammuksia: 515,356 kpl (keskipaino ammuksella 0,8 kg)......................412 tonnia

75-76mm:n it-tykin ammuksia: 122,398 kpl (keskipaino n. 6.2 kg)............................................759 tonnia

88 mm:n it-tykin ammuksia: 20,036 kpl (paino 9.3 kg) ................................................................186 tonnia

yht. noin 1500 tonnia

Pudotusväitteitä 1 109 eli kulutus 1.35 tonnia pudotusväitettä kohden. Saksalla lähes 10 kertaa enemmän. 

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä20765

suolakaivos kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mieti myös aseita sakut ampuu yötaivalle 88 millisellä..me 20 millisellä..ja 38 millisellä.

Saksan 88mm:n ilmatorjuntatykin ammuksia on laskettu tarvitun länsivaltojen raskaita pommikoneita vastaan noin 8,500 ammusta yhtä pudotusta kohden (noin 80 tonnia/pommikone). Tämä on selvä juttu. Mutta oleellisempaa on verrata nyt itärintaman ilmatorjuntatilastoja siellähän Saksalla oli 1800-1900 raskasta it-tykkiä ja peräti 6200 kevyttä marraskuussa 1943. Saksan ammuskulutuksen jakauma 1942 viittaa siihen että vuoden 1943 itärintamalla ammutusta tonnimäärästä noin puolet olisi tullut kevyiden it-tykkien kulutuksesta. Tämä tarkoittaa siis karkeasti yli 30 000 tonnia alle 40 mm:n it-tykin ammuksia vuonna 1943 ja 30 000 tonnia raskaiden 75-120 mm it-tykkien ammuksia. NL:n taistelutappiot olivat tuonna vuonna 11,200 lentokonetta joista suurinpiirtein 30-40% ilmatorjunnan, 40-50% hävittäjien ja loput muista syistä menetettyjä. Vaikka raskailla it-tykeillä ei olisi pudotettu yhtään konetta ( täysin epätodennäköistä) olisi joka tapauksessa yhtä pudotettuja viholliskonetta kohti käytetty 6-9 tonnia kevyen ilmatorjunnan ammuksia. 

Nyt sitten miettimään syitä siihen miksi suomalaiset it-miehet olisivat tarvinneet rintamalla vain 500 kiloa kevyen it-tykin ammusta yhtä pudotettua konetta kohden mutta sakemannin 6-9 tonnia. 

Olisiko osuma koneeseen laskettu jo "pudotetuksi " ?

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Gerson
Seuraa 
Viestejä335

Vielä 2000-luvun alussa luotin noihin virallisiin suomalaisten ilmoituksiin sekä vihollisen lentokone- että panssaritappioista ennenkuin olen - kiitos netin kansainvälisen osaston keskustelufoorumien kautta päässyt vähän jyvälle mistä todellisuudessa on ollut kyse. Ei sotilaat ja lentäjät ole liioitelleet väitteitä panssarien tuhoamisista tai lentokoneiden alasampumisista vaan he ovat uskoneet todellakin aiheuttaneensa tappiot, ja nimenomaan korvaavattomat tappiot viholliselle.

Mitä panssarivaunuihin tulee on totta että määritelmä panssarin TUHOAMISESTA on ongelmallinen. Tosiasiassa panssaria ei ole tuhottu ennen kuin se on tuhottu ja se on tuhottu vasta kun se palaa kuin soihtu taistelukentillä (pitkän aikaa). Kaikki muut  tai ainakin suurin osa on vaurioituneita, tyrmättyjä, kolkattuja ja riippuu tilanteesta miten suuri osa niistä ehditään, pystytään ja katsotaan tarpeelliseksi korvata. Lisäksi kaikki poiskirjatut (lopullisesti menetetyt) eivät ole vihollisen tuhoamia vaan niitä on saatettu kaapata (näihin joidenkin tapauksessa kävi Suomenkin rintamalla). Lisäksi panssareita menetettiin mm. vesistöjä ylittäessa tai louhikkoisessa maastossa. Yleensä epäkurantimman tavaran ja jälkeenjääneen panssarikaluston menetykset olivat suurimmat. Se kertoo myös siitä että näitä ei enää edes viitsitty korjata. Jos siis NL on itärintamalla menettänyt 23,800 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä vuonna 1944 niin ei likimainkaan kaikkia niitä ole taisteluissa vihollinen tuhonnut tai vallannut. 

Ja panssaritappioista, eteenkin niistä "tuhotuista" voidaankin siirtyä lentojoukkoihin. Niiden osuus panssarien tuhoamisessa on ollut luultua selvästi vähäisempää. Sen sijaan hyökkäävän ja eteenpäinmenevän armeijan saama ilmatuki johti siihen että perääntyvä vihollinen menetti operatiivisina tappioina paljon panssareita mm. vara-osa, polttoaine ja evakuointiongelmien takia. Jos ilmavoimien osuus panssaritappioissa on ollut 2% ja että menetetyistä panssareista 2/3 on varsinaisesti tuhottuja/vallattuja on esimerkiksi tuon NL:n panssaritappioiden aihettajana Luftwaffe näytellyt todennäköisemmin siten  roolia vain reilun 300 panssarin tuhoamisessa (tai niin vakavasti vaurioittamisessa ettei vaunua korjattu enää). Se että Saksan oma organisaatio  idässä itsekään ei uskonut Luftwaffen osuutta 3.3% suuremmaksi riittää kyseenalaistamaan Stuka- ja Jabo-lentäjien hurjat väitteet. 

Itse ilmataisteluissa tullaan vähän samankaltaisten kysymysten ääreen. Kuinka suuri osa lentokonemenetyksistä on lopultakin tullut jokapäiväisen kulumisen, taistelukentän ulkopuolisten lentojen, lentäjien valmentamisten kautta? Määrä kaikesta päätellen on ollut huomattava. Ehkä yli puolet, ehkä reilustikin yli puolet. Monet tutkimuset viittaavat että varmasti enemmän kuin mitä vihollinen taisteluissa olisi koneita ampunut alas tai tuhonnut lentokentille. Jokseenkin kaikkien maiden lentäjät ja ilmatorjuntayksiköt ovat kiistatta yliarvioineet viholliselleen tuottamansa tappiot. Tämä fakta on syytä jo vähitellen tunnustaa. Se miten paljon metsään noissa pudotusväitteissä mentiin riippui taistelujen luonteesta ja osin myös ideologisesta tilanteesta (diktatuurimaat suurimmat liioittelijat), ilmavoittojahan käytettiin myös propagandavälineenä. Samoin organisaatioiden tiukkuusvaatimukset ilmavoittojen hyväksynnässä on muistettava. Mutta oli järjestelmä miten "aukoton" tahansa varmaa on että lentäjien väitteet olivat keskimäärin suurinumeroisemmat kuin mitkä olivat heidän suoranaisesti viholliselle aiheuttamat tappiot. 

Gerson
Seuraa 
Viestejä335

suolakaivos kirjoitti:
Vaikka menee toiston puolelle kannattaa ottaa koko Suomen ilmatorjunnan ammuskulutus, kotirintama ja laivasto mukaan 1941-44 ja kokonaissumma jopa laivaston ja maavoimien panssariammukset mukaanlukien oli:

20 mm:n it-tykin ammuksia: 1,093,135 kpl (keskipaino ammuksella 130 grammaa)...........142 tonnia

37-44 mm:n it-tykin ammuksia: 515,356 kpl (keskipaino ammuksella 0,8 kg)......................412 tonnia

75-76mm:n it-tykin ammuksia: 122,398 kpl (keskipaino n. 6.2 kg)............................................759 tonnia

88 mm:n it-tykin ammuksia: 20,036 kpl (paino 9.3 kg) ................................................................186 tonnia

yht. noin 1500 tonnia

Pudotusväitteitä 1 109 eli kulutus 1.35 tonnia pudotusväitettä kohden. Saksalla lähes 10 kertaa enemmän. 

Ainakin tässä on hyvä vertauskohde: vihollismaa sama ja samoin lentokoneet. Ylivoimainen enemmistö alasampumisista on tullut kevyen tykistön kautta ja eniten luonnollisesi maataistelukoneiden osalta. Luftwaffen lentomäärät itärintamalla olivat ilmeisesti monisatakertaiset ainakin 1941-44 suomalaisiin verrattuna ja ilmatorjunnan volyymit myös aivan toista luokkaa. Saksan ilmatorjunta uskoi myös ampuneensa paljon enemmän koneita alas kuin mitä teki joskin Saksan itärintaman raportin lukema noin 77,000 hävittäjien, pommikoneiden ja ilmatorjunnan alasampumista neuvostokoneista joulukuuhun 1944 mennessä on itseasiassa aika maltillinen ja menee metsään ehkä 1:2.5 eli väitteistä kaikkiaan 40% voisi pitää paikkaansa. Fremde Heer Ostin oma "arvio" yli 113,000 neuvostolentokoneen tappiosta on tietysti sitä ihtiään. Mutta niinpä tuo Fremde Heer Ost arvioi myös neuvostoliittolaisten panssaritappiotkin yläkanttiin (yli 33,000 kun todelliset tappiot vieläpä uskottavat 23,800).

Gerson
Seuraa 
Viestejä335

Käyttäjä16642 kirjoitti:

Nyt sitten Kuhlmey, joka oikeasti oli jonkinlainen erikoistapaukseen perustettu eliittiyksikkö, ei ollutkaan mistään kotoisin ja tuhosikin hädin tuskin kymmenen tankkia ja lentokonetta menettäen itse huomattavasti enemmän kalustoa ja lentäjiä.

Se ei ollut eliittiyksikkö. Jos joku sitä väittää hän toistaa jotain propagandaa. Kyseessä oli etupäässä kolmesta erillisistä ryhmästä koottu eräänlainen kampfgruppe joihin kuului hävittäjäryhmä  II./JG 54 (tai oikeastaan esikuntastaffen, 4. lentue ja 5.lentue koska 6.lentue oli  Virossa koulutuksessa ja jopa jotkut kahdesta staffelnista poikkesivat Viron puolella), I./SG 3 (Stukat) sekä I./SG 5 (Jabo, tai tästäkin vain yksi staffeln). 

Valtosen mukaan esim. SG 5 ainakin osin entisistä hävittäjäyksiköstä maataisteluyksiköksi muunnettu yksikkö ja lentäjät suoraansanottuna eivät pitäneet uudesta tehtävästä. Yksikkö näyttää myös teloneen koneitaan aika lailla joten ainakaan kaikki lentäjät eivät ole olleet ollenkaan mitä valiomiehiä. Stuka-osasto sellaisenaan myös veteli viimeisiään sillä yksikköä alettiin muuttamaan Jabo-yksiköksi. Sen tappiot Kannaksella osoittivat että Stuka koneena oli aikansa elänyt ja joutumassa jopa itärintamalla vaikeuksiin. 

Hävittäjäyksikkö lienee oikein rimaa alentamalla luokiteltava "valioyksiköksi" ainakin melkoisia ilmavoittoväiteitä herroilla Rudorffer ja Tangermann oli. Se miten uskottavia nuo väitteet olivat onkin sitten jo toinen juttu. Mutta kaikenkaikkiaan muutamaa huippulentäjää lukuunottamatta tuo oli aika tavallinen Luftwaffen monien yksiköiden koostumus. Kesällä 1944 Luftwaffe itärintamalla joka tapauksessa ei ollut enää kovin kaksinen tekijä lentäjien tason laskun, heikkenevien voimavarojen ja lisääntyvän polttoainekriisinkin takia. 

molineux
Seuraa 
Viestejä522

Suomen ilmavoimat kuluttivat jatkosodan aikana seuraavat määrät lentopolttoainetta.

1941: 5.3 miljoonaa litraa

1942: 7.5 miljoonaa litraa

1943: 7.8 miljoonaa litraa

1944: 7.7 miljoonaa litraa

Pommituslaivueet pudottivat pommeja 2690 tonnia. Muutamien pommituslentojen tietojen perusteella keskimääräinen pommikuorma lienee ollut n. 650 kiloa joten noita pommituslentoja lienee tehty n. 4100. 

Määrät ovat aivan mitättömiä sillä esim Luftwaffe pudotti itärintamalla pommeja pelkästään vuonna 1943 peräti 300 000 tonnia. Esimerkiksi maalis-joulukuussa 1943(10 kk) Ju-88, He-111, Stuka- ja Henschel-lentoja oli yhteensä noin 280 000. 

Konemäärillä mitattuna Suomen ilmavoimat näyttivät Lufwaffe Ostiin verratuna kuin se olisi hyvinkin muodostanut 1/10 sen voimasta mutta lentosuoritusten perusteella totuus oli se että Lufwaffen volyymit idässä olivat yli satakertaiset, osin jopa parisataakertaiset. 

Ilmatorjunta näyttää samansuuntaiset lukemat. Tykkien määrässä Saksan itärintaman joukoilla oli pyssyjä monikymmenkertaisesti. Ammuskulutuksessa ero oli satakertainen ellei jopa enemmän. 

“Science is the belief in the ignorance of the experts” – Richard Feynman

suolakaivos
Seuraa 
Viestejä518

Kun kerran näitä ilmavoittoväitteitä on lähdetty tarkastelemaan niin käydään läpi eräät neuvostoliittolaiset konetyypit ja Suomen rintamalla toimineiden konetyyppien yksiköt ja niiden tappiot. 9.kesäkuuta 1944 niitä yksikköjä jotka käyttivät La-5 koneita toimi Suomen rintamalla seuraavat lentorykmentit: 159, 191, 195, 400, 401, 415, 450, 706 rykmentit and 3,4,10, 11 .Kaartin rykmentit. Jukka Raunio kirjoitti joitakin vuosia sitten ilmailualan lehdessä artikkelin La-5 koneista Suomen rintamalla. Tutkijoiden neuvostoarkistoista poimimien tietojen perusteella nämä yksiköt, silloin kun toimivat Suomen alueella (Kannas, Laatokan Karjala, Rukajärvi)  menettivät kaikkiaan 150 lentokonetta 1943-44 joko taisteluissa tai taistelulentojen ulkopuolella. On arvoitus mikä on ollut taistelutappioiden osuus. Joka tapauksessa suomalaisilla lentäjillä ja ilmatorjunnalla oli yli 200 väitettä La-5 koneista 1943-44 ja Osasto Kuhlmeyllä 28. 

9.kesäkuuta - 17.heinäkuuta 1944 nämä kyseiset La-5 rykmentit menettivät kaikkiaan taistelulennoilla 34 La-5   lentokonetta. Tuolta ajalta Osasto Kuhlmeyllä siis 28 väitettä La-5 koneista ja suomalaisilla lentäjillä peräti 92. Väitteitä siis 120. Ilmatorjunnan väitteet La-5 koneista tuntematon määrä. Vaikka kaikki nuo 34 La-5 konetta olisi olleet suomalaisten hävittäjälentäjien alasampumia olisi väitteistä (92) vain 35% pitänyt paikkaansa. 

Entä keillä lentäjillä oli näitä La-5 väitteitä 9.6-17.7.44 eniten? Listattu vain ne joilla 2 tai useampi väite

Puro 9 (! näinköhän?)

Wind 7

Halonen 6

Juutilainen 6

Luukkanen 4

Nuorala 4

Helava 4 (ei muita kuin La-5 väitteitä!)

Durchman 3

Katajainen 3

Puhakka 3 (yksi ilmavoitoista varmennettu)

Riihikallio 3

Saarinen 3

Vesa   3

Joutsen 2 (Laatokan  Karjala sama päivä)

Karhila 2 (ainakin toinen varma)

Ahokas 2

Huotari 2

Lampi 2

Suhonen 2

Tuominen 2

Koskelainen 2

Pakarinen 2 

Keskinummi 2

Osasto Kuhlmey:

Wernicke 5 (näinköhän?)

Thyben 3

Koller 2

Quarda 2

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

Franek
Seuraa 
Viestejä150

Ehkä neuvostoliittolaisittain pahin hävittäjälentäjämenetys heille tapahtui 26.kesäkuuta 1944 kun yliluutnantti Serov ammuttiin ilmataisteluissa alas Talin aseman lähellä. Serovin alasampujaksi on vahvimmin otaksuttu Puhakkaa. Sinä päivänä 159 IAP 275 IAD menetti kolme La-5 konetta ja ne kaikki menetettiin ilmataisteluissa suomalaisia vastaan (neuvostoraportin mukaan). Kaatuneita:  luutnantti Tashlykov ja Serov. Luutnantti Golovachevin La-5 teki pakkolaskun omalle kentälle mutta kone tuhoutui korjauskelvottomaksi. Ilmavoittoväitteitä oli neljällä suomalaisella: Puhakka, Katajainen, Puro ja Suhonen.  Osasto Kuhlmeyllä Wernickellä 2 ja Guardalla 1. Saksalaisten La-5 ilmavoittoväitteille ei löydy vastinetta

Suomalaiset menettivät yhden bf-109 koneen ja ohjaaja Trontti sotavankeuteen. Osasto Kuhlmeyn yksi Stuka ammuttiin alas.

Muita päivän dokumentoituja neuvostotappioita: 4 Jak-9 konetta (2 kirjattu pakkolaskuna) ja 8 Il-2 (osa "onnistuneita pakkolaskuja") niistä yksi ilmatorjunnan alasampuma. Lisäksi 1 Jak-9 vaurioitunut mutta onnistui laskeutumaan omalle kentälleen. Ei Airacobra tappioita. 

Suomalaisilla näistä muista koneista väitteitä:

12 Il-2 konetta

-Hans Wind: 5 Jak-9 konetta

-3 Mustang-konetta joista yksi Juutilaisella (nämä koneet arveltu sekoitetun Jak-9:ään) . Lisäksi Juutilaisella yksi Airacobra väite jolle ei löydy vastinetta. Jos "Mustangit" lasketaan Jak-koneina oli suomalaisilla 8 Jak-väitettä. 

Osasto Kuhlmey: 1 Il-2 ja 1 Jak 9

13.Ilma-armeija teki päivän aikana kaikkiaa 263 lentoa, 188 koneella 

Päivän neuvostotappiot/ilmavoittoväitteet: 

La-3: 3/4

Jak-9/"Mustang": 4/9

Airacobra: 0/1

Il-2: 7/13

yht: 14 (+ 1 ilmatorjunnan) / 27

Juutilaiselle yksi miinus ja Windille ainakin yksi miinus. Kuhlmey-osaston La-5 väitteille ei vastineita neuvostoraporttien perusteella. 

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä20765

suolakaivos kirjoitti:
Major_Breakthrough kirjoitti:
Mieti myös aseita sakut ampuu yötaivalle 88 millisellä..me 20 millisellä..ja 38 millisellä.

Saksan 88mm:n ilmatorjuntatykin ammuksia on laskettu tarvitun länsivaltojen raskaita pommikoneita vastaan noin 8,500 ammusta yhtä pudotusta kohden (noin 80 tonnia/pommikone). Tämä on selvä juttu. Mutta oleellisempaa on verrata nyt itärintaman ilmatorjuntatilastoja siellähän Saksalla oli 1800-1900 raskasta it-tykkiä ja peräti 6200 kevyttä marraskuussa 1943. Saksan ammuskulutuksen jakauma 1942 viittaa siihen että vuoden 1943 itärintamalla ammutusta tonnimäärästä noin puolet olisi tullut kevyiden it-tykkien kulutuksesta. Tämä tarkoittaa siis karkeasti yli 30 000 tonnia alle 40 mm:n it-tykin ammuksia vuonna 1943 ja 30 000 tonnia raskaiden 75-120 mm it-tykkien ammuksia. NL:n taistelutappiot olivat tuonna vuonna 11,200 lentokonetta joista suurinpiirtein 30-40% ilmatorjunnan, 40-50% hävittäjien ja loput muista syistä menetettyjä. Vaikka raskailla it-tykeillä ei olisi pudotettu yhtään konetta ( täysin epätodennäköistä) olisi joka tapauksessa yhtä pudotettuja viholliskonetta kohti käytetty 6-9 tonnia kevyen ilmatorjunnan ammuksia. 

Nyt sitten miettimään syitä siihen miksi suomalaiset it-miehet olisivat tarvinneet rintamalla vain 500 kiloa kevyen it-tykin ammusta yhtä pudotettua konetta kohden mutta sakemannin 6-9 tonnia. 

120 mm ei montaa ollut.

https://en.wikipedia.org/wiki/12.8_cm_FlaK_40

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä20765

20 ITK taas ampui 120 gramman pateja...joita siis yhdellä 128 millisellä saa latoa pinoon vastaavaan painoon pääsemiseksi 233 kappaletta.

https://en.wikipedia.org/wiki/20%C3%97138mmB

https://en.wikipedia.org/wiki/20_ITK_40_VKT

Eli siis matalalla lentäviin koneisiin sai syytää 232 patia enemmän..jolloin on jokseenkin varmaa että meidän IT osui huonommallakin miehityksellä kuin saksalaiset torjuessaan tuhannnen koneen hyökkäyksiä.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

boris
Seuraa 
Viestejä270

Franek kirjoitti:

Suomalaisilla näistä muista koneista väitteitä:

12 Il-2 konetta

-Hans Wind: 5 Jak-9 konetta

-3 Mustang-konetta joista yksi Juutilaisella (nämä koneet arveltu sekoitetun Jak-9:ään) . Lisäksi Juutilaisella yksi Airacobra väite jolle ei löydy vastinetta. Jos "Mustangit" lasketaan Jak-koneina oli suomalaisilla 8 Jak-väitettä. 

Osasto Kuhlmey: 1 Il-2 ja 1 Jak 9

13.Ilma-armeija teki päivän aikana kaikkiaa 263 lentoa, 188 koneella 

Päivän neuvostotappiot/ilmavoittoväitteet: 

La-3: 3/4

Jak-9/"Mustang": 4/9

Airacobra: 0/1

Il-2: 7/13

yht: 14 (+ 1 ilmatorjunnan) / 27

Juutilaiselle yksi miinus ja Windille ainakin yksi miinus. Kuhlmey-osaston La-5 väitteille ei vastineita neuvostoraporttien perusteella. 

Ässien kärkikaksikolla ollut siis 7 ilmavoittoväitettä joista korkeintaan 4 on voinut pitää paikkansa. Juutilaisella taisi käydä niin että "mustangia" eli Jak-konetta ei oltu ammuttu alas eikä sitten myöskään Airacobraa. Yritäppä näitä selittää niille joiden mukaan Juutilainen ja Wind olivat erehtymättömiä jumalolentoja kuten Rooman paavit. Mikä parku syntyisi korkkariosastolla jos Illun 94 "varmaa" kutistuisikin 40-50:een ilmavoittoon.

Taisi olla vähässä ne ässät jotka oikeasti ampuivat alas yli 100 viholliskonetta. Rudorffer ei siihen porukkaan muuten pääse. Siitä näitä tutkimuksia maailmalla (Usa, Britannia, Saksa, Venäjä, Ukraina) tehneet ovat melko yksimielisiä.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä20765

boris kirjoitti:
Franek kirjoitti:

Suomalaisilla näistä muista koneista väitteitä:

12 Il-2 konetta

-Hans Wind: 5 Jak-9 konetta

-3 Mustang-konetta joista yksi Juutilaisella (nämä koneet arveltu sekoitetun Jak-9:ään) . Lisäksi Juutilaisella yksi Airacobra väite jolle ei löydy vastinetta. Jos "Mustangit" lasketaan Jak-koneina oli suomalaisilla 8 Jak-väitettä. 

Osasto Kuhlmey: 1 Il-2 ja 1 Jak 9

13.Ilma-armeija teki päivän aikana kaikkiaa 263 lentoa, 188 koneella 

Päivän neuvostotappiot/ilmavoittoväitteet: 

La-3: 3/4

Jak-9/"Mustang": 4/9

Airacobra: 0/1

Il-2: 7/13

yht: 14 (+ 1 ilmatorjunnan) / 27

Juutilaiselle yksi miinus ja Windille ainakin yksi miinus. Kuhlmey-osaston La-5 väitteille ei vastineita neuvostoraporttien perusteella. 

Ässien kärkikaksikolla ollut siis 7 ilmavoittoväitettä joista korkeintaan 4 on voinut pitää paikkansa. Juutilaisella taisi käydä niin että "mustangia" eli Jak-konetta ei oltu ammuttu alas eikä sitten myöskään Airacobraa. Yritäppä näitä selittää niille joiden mukaan Juutilainen ja Wind olivat erehtymättömiä jumalolentoja kuten Rooman paavit. Mikä parku syntyisi korkkariosastolla jos Illun 94 "varmaa" kutistuisikin 40-50:een ilmavoittoon.

Taisi olla vähässä ne ässät jotka oikeasti ampuivat alas yli 100 viholliskonetta. Rudorffer ei siihen porukkaan muuten pääse. Siitä näitä tutkimuksia maailmalla (Usa, Britannia, Saksa, Venäjä, Ukraina) tehneet ovat melko yksimielisiä.

Niin Illun siipimiehellä oli vain 5½ ilmavoittoa, mutta ampui oman kertomansa mukaan ainakin 6 enemmän joita ei saanut varmistettua jonka jälkeen lopetti laskemisen ja ilmoittamisen.

Illu ampui myös yhden Focke Wulf 189 koneen.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat