Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Olisiko oikein aina koulupäivän jälkeen tehdä tuollainen kysymys?

Olisiko oikein tai järkevää johdatella lapsi koulupäivän jälkeen ajattelemaan päivän kulkua, oppimaansa ja kokemaansa?

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Sivut

Kommentit (42)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

Olen kokeillut, mutta vastaukseksi saa vain ärtyneitä yksisanaisia vastauksia. Ehkä se olisi hyvä, jos olisi enemmän psykologista pelisilmää tehdä se niin, ettei se vaikuta idioottimaiselta tivaamiselta tyhmistä asioista, jotka on jo lusittu ja jätetty taakse (noin minä sen lapsena koin).

Nyttemmin kysyn "oliko kivaa?". Ja jostain syystä joka päiva kaikilla lapsilla on ollut kivaa. Minulla oli koko peruskouluaikana ehkä muutamia kymmeniä päiviä, joiden jälkeen olisin vastannut myöntävästi tuohon kysymykseen.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10433
Liittynyt20.1.2013

Jos oikein ajatuksella asennoituu kysymään tuon lapselta vilpittömin ja avoimin mielin, ja valmis haasteeseen, niin mikä ettei, mutta jos ns. hesarin takaa välinpitämättömästi kysäisee, niin olisi ehkä sellaisessa tapauksessa parempi pitää turpansa kiinni, eli kuten Neutroni jo totesi.

MooM
Seuraa 
Viestejä7176
Liittynyt29.6.2012

Brainwashed kirjoitti:
Jos oikein ajatuksella asennoituu kysymään tuon lapselta vilpittömin ja avoimin mielin, ja valmis haasteeseen, niin mikä ettei, mutta jos ns. hesarin takaa välinpitämättömästi kysäisee, niin olisi ehkä sellaisessa tapauksessa parempi pitää turpansa kiinni, eli kuten Neutroni jo totesi.

Ei se auta, vaikka olisi kiinnostunut. vastaus on kuitenkin "ihan ok" tai "en muista, ei mitään". Tai ytimekäs "Yhmh.".

Pitää kysyä paljon spesifisempiä kysymyksiä, jos haluaa vastauksia. "mitä te teitte liikunnassa tänään?", "Mikä sinusta oli hankalin kysymys matikan kokeessa? Miten laskit?" Silloinkin voi hyvin tulla "en muista", mikä tarkoittaa, että ei jaksa miettiä tai ei vaan halua jutella aiheesta.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

MooM kirjoitti:
Pitää kysyä paljon spesifisempiä kysymyksiä, jos haluaa vastauksia. "mitä te teitte liikunnassa tänään?", "Mikä sinusta oli hankalin kysymys matikan kokeessa? Miten laskit?" Silloinkin voi hyvin tulla "en muista", mikä tarkoittaa, että ei jaksa miettiä tai ei vaan halua jutella aiheesta.

Joo, tuolla tavalla pärjää usein paremmin. Yllättävää kyllä minä olen meillä siinä parempi kuin vaimo ja voin toisinaan päteä tiedoillani, joita hän on turhaan yrittänyt urkkia.

Mutta päälle pukkaava teini-ikä tuntuu aiheuttavan rajuja dementia oireita. Se on välillä mahdotonta muistaa mitä aineita on opiskellut tai kenen kanssa on hengaillut välitunnilla. Mutta kivaa on aina, ja se on kai se pääasia. Ehtii ne asiat oppia myöhemminkin.Eikä siinäkään ole tuntimerkinnöistä päätellen isompia ongelmia.

Nuorimmainen tietysti apinoi varhaisteinien ylimielistä tiuskimista minkä pystyy. Tai sitten antaa ylipitkän raportin jostain epäoleellisesta yksityiskohdasta, joka pitää sitten kuunnella ja kommentoida jotain.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

Keijona kirjoitti:
Niin: opitko jo ,vai pitääkö mennä huomenna uudestaan.

On niitä sellaisiakin vanhempia, jotka koulu- tai herravihassaan tekevät lapselle selväksi että koulu on ajanhaaskuuta ja opettajat kusipäitä. Tekevät melkoisen karhunpalveluksen lapsilleen.

Jos omassa fundamentalistikahelipapin pitämässä rippikoulussa oli jotain positiivista, se oli se, että tuo yleensä tuo öykkäröivä ja pahatapainen typerysjoukko oli kerrankin totista ja nöyrää poikaa, kun piti opetella välttävällä lukutaidolla sakramentteja selityksineen ankaran papin kuulustelua varten. Koulusta sai tuoda nelosia ja jälkkärilappuja niin paljon kuin kantaa jaksoi ja sille vain naurettiin, että poika on tullut isäänsä, mutta jos jätti rippikoulun suorittamatta, oli koko suvun musta lammas ja pilkan kohde loppuikänsä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7176
Liittynyt29.6.2012

Neutroni kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Pitää kysyä paljon spesifisempiä kysymyksiä, jos haluaa vastauksia. "mitä te teitte liikunnassa tänään?", "Mikä sinusta oli hankalin kysymys matikan kokeessa? Miten laskit?" Silloinkin voi hyvin tulla "en muista", mikä tarkoittaa, että ei jaksa miettiä tai ei vaan halua jutella aiheesta.

Joo, tuolla tavalla pärjää usein paremmin. Yllättävää kyllä minä olen meillä siinä parempi kuin vaimo ja voin toisinaan päteä tiedoillani, joita hän on turhaan yrittänyt urkkia.

Mutta päälle pukkaava teini-ikä tuntuu aiheuttavan rajuja dementia oireita. Se on välillä mahdotonta muistaa mitä aineita on opiskellut tai kenen kanssa on hengaillut välitunnilla. Mutta kivaa on aina, ja se on kai se pääasia. Ehtii ne asiat oppia myöhemminkin.Eikä siinäkään ole tuntimerkinnöistä päätellen isompia ongelmia.

Nuorimmainen tietysti apinoi varhaisteinien ylimielistä tiuskimista minkä pystyy. Tai sitten antaa ylipitkän raportin jostain epäoleellisesta yksityiskohdasta, joka pitää sitten kuunnella ja kommentoida jotain.

Juuri näin, vaikka meillä 13-vuotias ei ole kovinkaan murkku, onpahan vaan ollut aina aika suorasanainen ja omissa oloisaan viihtyvä. Ei vielä nokittele juurikaan vanhemmille, mutta veljeään tylyttää kyllä aika lailla. Meillä nuorempi on paljon sosiaalisempi ja haluaa kertoa juttujaan, mutta ei kyllä yleensä tuollaisia yleisiä, vaan jotain tarinoita porukan leikeistä tai uusista mobiili/konsoli/tietokonepeleistä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

MooM
Seuraa 
Viestejä7176
Liittynyt29.6.2012

Neutroni kirjoitti:
. Mutta kivaa on aina, ja se on kai se pääasia.

Ne vastaa "ihan kivaa" siksi, että se on vastaus, joka ei yleensä tuota jatkokysymyksiä. Mikä tahansa vastaus kivemman tai huonomman suuntaan johtaisi lisäselvityksiin ja olisi pois peliajasta :D

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

MooM kirjoitti:
Ne vastaa "ihan kivaa" siksi, että se on vastaus, joka ei yleensä tuota jatkokysymyksiä. Mikä tahansa vastaus kivemman tai huonomman suuntaan johtaisi lisäselvityksiin ja olisi pois peliajasta :D

Joo, opin tuon taktiikan jo lapsena, mutta luulisi lasten huomanneen, että minun tapauksessa se poikii lisäkysymyksiä. Jos ne vain sanoisivat että koulun pihan poikki mateli kiitäjän toukka tai koulun läheltä meni tavarajuna, kysyisin pari kysymystä esimerkiksi veturien numeroista, johon on helppo vastata uskottavasti "en muista", ja unohtaisin koko koulupäivän.

Mutta kai ne tykkäävät oikeasti käydä koulussa. Joskus toinen kaksosista murjotti, koska viikonloppu alkaa ja on kaksi tylsää päivää. Opetus on heille helppoa (liiankin, eivät opi tekemään työtä mutta en minäkään osannut siinä iässä), kärsivällisyys riittää olemaan asiallisesti tunneilla ja heillä kaveriporukka, jossa on hyvä henki, niin mikä siinä.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Kysyin tänään pojalta autossa tuon kysymyksen. Vastasi että en mitään, käytiin tekemässä meriittiä, se oli testi.
Kuinka testi meni ?
Ihan ookoo.
Eipä suurempia haluja keskustella yksityiskohdista.

Toisaalta ajattelin tuota kysymystä siitä näkökulmasta, että opettaisiko se erottelemaan oleellisia asioita oppimisessa jos sen kysyisi päivittäin.

Ei siis miten kolussa meni vaan mitä opit.

Toki kiinnostus lapsen tekemiseen on oleellista, mutta ymmärsitte kai pointin.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

Raspu kirjoitti:
Toisaalta ajattelin tuota kysymystä siitä näkökulmasta, että opettaisiko se erottelemaan oleellisia asioita oppimisessa jos sen kysyisi päivittäin.

Ei siis miten kolussa meni vaan mitä opit.

En tiedä. Ymmärrän kyllä sen, että lapsi ei ole hirveän kiinnostunut miettimään kouluasioita kotona. Ainakin Suomessa on vielä tapana yhdistellä kouluaineita ja opettaa asioita erilaisilla monipuolisilla projektiluonteisilla töillä. Siinä on varmaan lapsen aika vaikea analysoida mitä asioita tuli juuri tänään opittua. Ehkä Thamaassa on perinteisemmät asioiden ulkoa oppimista painottavat menetelmät ja se on helpompi hahmottaa, että opin ulkoa jonkun sanalistan tai matemaattisen kaavan.

Minusta on muutenkin oleellisempaa, että onko lapsi perustyytyväinen kouluunsa. Meneekö kaverien kanssa hyvin ja niin edelleen. Tietysti sen verran pitää olla selkärankaa, että oppii tiedolliset asiat ja käyttäytyy niin ettei haittaa silkalla lapsuuden typeryydellä uravalintamahdollisuuksiaan tai ihmissuhteitaan myöhemmin, mutta ei meillä ole ollut sen kanssa mitään ongelmia. Muuten ne tiedot oppii tarvittaessa äkkiä, mutta jos joka päivä vituttaa, se jättää helposti vakavammat vahingot psyykkeeseen. Koulussa luodaan myös lapsuuden kaverisuhteet, jotka usein säilyvät jollain tasolla koko elämän, toisin kuin monet myöhemmät suhteet.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Paremmat koulut taitaa thaimaassa hakata suomalaisen peruskoulun. Valtion köyhemmät koulut onkin sitten aika aneemisia.

Pointtini siis onkin juuri se että oppi jäsentelemään sitä päivää siinä käsiteltyjä asioita ja erottelemaam oleellisia osia.
Tietysti riippuu paljon iästä, mutta mieleen nyt vain tuli että voisiko asioiden punnitsemista vauhdittaa ohjaamalla miettimään niitä adioita.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Juu, tärkeetä on että koulu ei ole pakkopullaa. Siinä jää vastenmielisyys moneen asiaan ja vaikuttaa tulevaisuuteen.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

Raspu kirjoitti:
Paremmat koulut taitaa thaimaassa hakata suomalaisen peruskoulun. Valtion köyhemmät koulut onkin sitten aika aneemisia.

En minä tarkoittanut, että thaimaalainen koulu olisi välttämättä sen huonompi. Nykyisessä opetuksessa on mielestäni paljon hyvää, mutta myös ongelmia. Vastuunkannon ja itseorganisoinnin oppimiseen ei anneta yliholhouksessa paljoa mahdollisuuksia. Meidän aikana vaadittiin ekaluokalle tullessa ehkä samaa tasoa kuin nykyään ala-asteen loppuvuosina. Jos ei silloin osannut olla omatoimisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikeat kamat mukana ja tehtävät tehtynä, siihen puututtiin heti rangaistuksin, ja jos se toistui usein laitettiin herkästi vuodeksi kotiin kasvamaan riittämättömän kypsänä kouluun. Uskon, että siellä se asia on paljon paremmalla tasolla.

Niin joo, ja jos katsotaan mitä parhaat oppivat, aasialaisten tulokset esimerkiksi matematiikkaolympialaisissa ovat jäätäviä. Sikäläinen lahjakkuus voisi varmasti siirtyä huippuyläasteelta opsikelijaksi mihin tahansa eurooppalaiseen yliopistoon ainoana ongelmana niin nuoren näköinen naama, että kaverit joutuvat ostamaan kaljat.

Lainaus:
Pointtini siis onkin juuri se että oppi jäsentelemään sitä päivää siinä käsiteltyjä asioita ja erottelemaam oleellisia osia.
Tietysti riippuu paljon iästä, mutta mieleen nyt vain tuli että voisiko asioiden punnitsemista vauhdittaa ohjaamalla miettimään niitä adioita.

Ymmärrän kyllä tuon ajatuksen. Varmaan se voi toimia, jos lapsen luonne (ja ehkä ikä) on sopiva ja aikuinen sosiaalisesti riittävän taitava tekemään sen niin, että se herättää lapsessa kiinnostuksen eikä turhautumista. Käytännön sovellukset ovat kuitenkin vaikeita. En kuitenkaan pitäisi tuollaista riitelemisen arvoisena. Kyllä se kakara oppii minkä oppii ilman liikoja holhouksia.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13878
Liittynyt12.7.2010

Neutroni kirjoitti:
 En kuitenkaan pitäisi tuollaista riitelemisen arvoisena. Kyllä se kakara oppii minkä oppii ilman liikoja holhouksia.

Jep, paras tapa tappaa lapsen kiinnostus on tehdä asiasta pakkopullaa.

Luin jostain että jos esim. vanhemmalla on ollut huonoja kokemuksia matematiikasta niin hänen ei pitäisi opettaa lapselleen matematiikkaa.
Se asenna kuulemma paistaa läpi ja lapsi oppii sen. Eli on parempi olla opettamatta jos ei pysty tekemään sitä ilman negatiivista tunnelatausta.
Silloin lapsi ei menetä kiinnostusta asiaan.

Pojalla oli tässä hieman kärhämää äitinsä kanssa. On nyt 8v kohta yhdeksän.

Menin illalla sen huoneeseen ja jamppa lukee kirjaa. Oli jostain kaivanut "neuvolasta" saadun kasvatusoppaan ja luki sitä. Perusteli lukemansa perusteella sitten että äiti teki väärin rangaistessaan häntä.
Pitkä keskustelu aiheesta seurasi eri puolia tarkastelen.

Hiffasin kuitenkin että jätkä analysoi asioita lapsen päässään ja jos mahdollista niin haluaisin auttaa asioiden jäsentelyssä ja oivaltamisessa jos vain pystyn.
Arkisten asioiden jäsentely, oppimisen ym. myös kehittää kykyä ilmaista asioita selväkielisesti. Sen minkä pystyy jäsentelemään, pystyy sanomaan.

Tuo lausahdus nyt vain kätki perusidean ja avauksen keskustelulle.

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat