Sivut

Kommentit (16)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

Onko nukahtamisvaiheen säpsähtäminen sama asia, kuin "lisämunuaisen uupumuksesta" kärsivillä saattaa olla? Heillä on vissiin säätelyhäiriö hypotalamuksessa... Säpsähtäminen voi olla voimakasta. Ja jos he menevät nukkumaan liian aikaisin, silloin he säpsähtävät ennen syvempään uneen vaipumista. He heräävät tukehtumisen tunteeseen, aivan kuin hengitys olisi lakannut, ja samalla se voimakas säpsähdys. 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

QS
Seuraa 
Viestejä4590
Liittynyt26.7.2015

Selityksiä säpsähdykselle on yhtä monta kuin selittäjää. Muistan lukeneeni hiljattain, kun eräs alan "päivystävä dosentti" kirjoitti, että säpsähtää sen takia, että asui ammoin puussa ja puusta putoamisen estämiseksi reaktio, jotta tajuaa tarttua kiinni puun oksiin. Tästä se putoamisen tunne. Yhtä uskottavasti voi selittää, että oli vedessä elävä nisäkäs ja säpsähtää siksi, ettei nukahtaessaan hukkuisi kun putoaa nukkumakiven päältä veteen ja jatkaa kuorsaamista. Että näitä voi jatkaa loputtomiin...

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

QS kirjoitti:
Selityksiä säpsähdykselle on yhtä monta kuin selittäjää. Muistan lukeneeni hiljattain, kun eräs alan "päivystävä dosentti" kirjoitti, että säpsähtää sen takia, että asui ammoin puussa ja puusta putoamisen estämiseksi reaktio, jotta tajuaa tarttua kiinni puun oksiin. Tästä se putoamisen tunne. Yhtä uskottavasti voi selittää, että oli vedessä elävä nisäkäs ja säpsähtää siksi, ettei nukahtaessaan hukkuisi kun putoaa nukkumakiven päältä veteen ja jatkaa kuorsaamista. Että näitä voi jatkaa loputtomiin...

Jaa, kuulostaa siltä että puussa asumisesta tulisi aivohäiriö. Koska sen vielä ymmärrän, että ihminen näkisi unta putoamisesta ja heräisi säpsähdykseen - mutta säpsähdys on refleksi, toisin kuin oksiin tarttuminen. Tietysti jos hän pelkäsi puusta putoamista, niin että näkee siitä vieläkin unta. Luulisi ettei hän siinä tapauksessa olisi edes asunut puussa.

Putoessaan ihminen hengittää refleksinomaisesti sisään. Mutta sama refleksi tulee säikähdyksestä, eli ei liity välttämättä mitenkään korkeuden muutokseen; sama rektio tulee äkillisestä, sivusuuntaisesta liikkeestä.

Itse ajattelin, että syynä on vain liian voimakas reaktio uni-valverytmissä: aivot on ON/OFF koska säätelymekanismi on sekaisin. Sisäinen kello viestittää, ettei ole vielä aika menettää tietoisuutta, mutta viesti on ihmeen raju.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

QS
Seuraa 
Viestejä4590
Liittynyt26.7.2015

Käyttäjä4499 kirjoitti:
QS kirjoitti:
Selityksiä säpsähdykselle on yhtä monta kuin selittäjää. Muistan lukeneeni hiljattain, kun eräs alan "päivystävä dosentti" kirjoitti, että säpsähtää sen takia, että asui ammoin puussa ja puusta putoamisen estämiseksi reaktio, jotta tajuaa tarttua kiinni puun oksiin. Tästä se putoamisen tunne. Yhtä uskottavasti voi selittää, että oli vedessä elävä nisäkäs ja säpsähtää siksi, ettei nukahtaessaan hukkuisi kun putoaa nukkumakiven päältä veteen ja jatkaa kuorsaamista. Että näitä voi jatkaa loputtomiin...

Jaa, kuulostaa siltä että puussa asumisesta tulisi aivohäiriö. Koska sen vielä ymmärrän, että ihminen näkisi unta putoamisesta ja heräisi säpsähdykseen - mutta säpsähdys on refleksi, toisin kuin oksiin tarttuminen. Tietysti jos hän pelkäsi puusta putoamista, niin että näkee siitä vieläkin unta. Luulisi ettei hän siinä tapauksessa olisi edes asunut puussa.

Putoessaan ihminen hengittää refleksinomaisesti sisään. Mutta sama refleksi tulee säikähdyksestä, eli ei liity välttämättä mitenkään korkeuden muutokseen; sama rektio tulee äkillisestä, sivusuuntaisesta liikkeestä.

Itse ajattelin, että syynä on vain liian voimakas reaktio uni-valverytmissä: aivot on ON/OFF koska säätelymekanismi on sekaisin. Sisäinen kello viestittää, ettei ole vielä aika menettää tietoisuutta, mutta viesti on ihmeen raju.

Juu, uskon minäkin mielummin, että kroppa menee vähän sekaisin näiden uni ja valvetilojen kesken. Pikku bugi koodissa niin sanotusti.

Hikka on toinen ihme ilmiö. Tai unen näkeminen. Onko varmaa syytä, että miksi nisäkkäät näkevät unia (en tiedä näkevätkö linnut, kalat ja hyönteiset?). Tietysti perinteinen selitys on kait valveillaollessa kerätyn informaation prosessointi ja veivaaminen aivoissa, mutta liekö varmaa.

Melko haastava reverse-engineerata tämä ihminen kyllä kieltämättä.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

QS kirjoitti:
Hikka on toinen ihme ilmiö. Tai unen näkeminen. Onko varmaa syytä, että miksi nisäkkäät näkevät unia (en tiedä näkevätkö linnut, kalat ja hyönteiset?). Tietysti perinteinen selitys on kait valveillaollessa kerätyn informaation prosessointi ja veivaaminen aivoissa, mutta liekö varmaa.

Melko haastava reverse-engineerata tämä ihminen kyllä kieltämättä.

Hikka... eikös sen ajatella olevan refleksijäänne ajoilta, kun nielemislihakset tms. ei ollu vielä riittävän kehittyny? Vauvalle voi tulla hikka ruokatorven venytyksestä (kun vauvan nostaa), aikuiselle jos hotkii liian kuivaa ruokaa ja se vähän jumiutuu ruokatorveen, tai säikähdyksestä. Miksi säikähdyksestä? Ehkä aivojen primitiivisillä alueilla nuo ovat vain niin lähekkäin, että yhden alueen aktivoituminen kutkuttelee vähän viereisiäkin... Samaan tapaan, kun selkälihasten hierominen voi saada "puhumaan puolaa." Hikka lähtee pois, kun laskee hitaasti yhdeksään, ääneen - eli kun keskittyy sen ajan, ja uskoo että hikka lähtee (jos vähänkin epäilee, ei lähde). Onko hikka psyykkinen juttu!?
Minä uskon, että unien tarkoitus on eheyttää aivot: kun pienet kokemukset ovat koskettaneet suoraan alitajuntaa, ja lisänneet sen epäjärjestystä, niin unien kautta järjestys palautuu. Vähän niin kuin tunne-laskuri, joka saavuttaa balanssin uni-prosessien kautta. Unien varsinainen sisältö ei ole tärkeää, vaan tunteet, jotka niiden avulla  saadaan tasapainoon.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

QS
Seuraa 
Viestejä4590
Liittynyt26.7.2015

Käyttäjä4499 kirjoitti:
QS kirjoitti:
Hikka on toinen ihme ilmiö. Tai unen näkeminen. Onko varmaa syytä, että miksi nisäkkäät näkevät unia (en tiedä näkevätkö linnut, kalat ja hyönteiset?). Tietysti perinteinen selitys on kait valveillaollessa kerätyn informaation prosessointi ja veivaaminen aivoissa, mutta liekö varmaa.

Melko haastava reverse-engineerata tämä ihminen kyllä kieltämättä.

Hikka... eikös sen ajatella olevan refleksijäänne ajoilta, kun nielemislihakset tms. ei ollu vielä riittävän kehittyny? Vauvalle voi tulla hikka ruokatorven venytyksestä (kun vauvan nostaa), aikuiselle jos hotkii liian kuivaa ruokaa ja se vähän jumiutuu ruokatorveen, tai säikähdyksestä. Miksi säikähdyksestä? Ehkä aivojen primitiivisillä alueilla nuo ovat vain niin lähekkäin, että yhden alueen aktivoituminen kutkuttelee vähän viereisiäkin... Samaan tapaan, kun selkälihasten hierominen voi saada "puhumaan puolaa." Hikka lähtee pois, kun laskee hitaasti yhdeksään, ääneen - eli kun keskittyy sen ajan, ja uskoo että hikka lähtee (jos vähänkin epäilee, ei lähde). Onko hikka psyykkinen juttu!?
Minä uskon, että unien tarkoitus on eheyttää aivot: kun pienet kokemukset ovat koskettaneet suoraan alitajuntaa, ja lisänneet sen epäjärjestystä, niin unien kautta järjestys palautuu. Vähän niin kuin tunne-laskuri, joka saavuttaa balanssin uni-prosessien kautta. Unien varsinainen sisältö ei ole tärkeää, vaan tunteet, jotka niiden avulla  saadaan tasapainoon.

Oon jostain lukenut, että hikka olisi nisäkkäiden vastasyntyneiden joku ihme keino poistaa ilmaa vatsasta, että maitoa saisi impattua suuremman määrän tilalle. Tommosenkin selityksen on joku keksinyt.

Wiki taas tietää, sammakoiden nuijapää-kehitysvaihe sisältää hikottelemalla hengittämisen (tai jotain sinne päin). Se olisi ihmiselläkin tuollainen jäänne olemassa, joten välillä hikottaa kun vajoaa sammakon tasolle. Näitä hyvä pohtia, kun seuraavan kerran kylmä olut hikottaa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

QS kirjoitti:
Oon jostain lukenut, että hikka olisi nisäkkäiden vastasyntyneiden joku ihme keino poistaa ilmaa vatsasta, että maitoa saisi impattua suuremman määrän tilalle. Tommosenkin selityksen on joku keksinyt.

Ai niin, sellainenkin selitys tosiaan on. Mutta vauva ei saa hikkaa ruokaillessaan. Hikka tulee yleensä silloin, kun molemmat rinnat on tyhjennetty (tai tuttipullo), ja vauvan asentoa vaihdetaan nostamalla kainaloista. Ilma poistuu taputtamalla vauvaa kevyesti lapaluiden välistä, kun vauva on pystyasennossa.

Pitikin kysyä edellisessä postauksessa, että mitäköhän kaikkea on ehdotettu?

QS kirjoitti:
Wiki taas tietää, sammakoiden nuijapää-kehitysvaihe sisältää hikottelemalla hengittämisen (tai jotain sinne päin). Se olisi ihmiselläkin tuollainen jäänne olemassa, joten välillä hikottaa kun vajoaa sammakon tasolle. Näitä hyvä pohtia, kun seuraavan kerran kylmä olut hikottaa.

Jaahas, hetkinen... :) Ei. Ei. Aivoni vajoavat nuijapään tasolle, kun mietin että joku tosissaan ehdottaa tuota.....

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095
Liittynyt25.9.2017

Kahvi pahentaa näitä, joten veikkasin sympaattista hermostoa, eritoten noradrenaliinia. Siis jos fenomenologinen vastaus ei tyydytä.

Noradrenaline acts through the α1, α2, and β receptors. Prefrontal α1 receptor activation impairs cognitive processes, as shown through the administration of agonists to rats (Arnsten et al., 1999) and monkeys (Arnsten and Jentsch, 1997; Mao et al., 1999). In contrast, postsynaptic α2 receptor activation improves these processes (Steere and Arnsten, 1997; Mao et al., 1999), acting specifically in the prefrontal cortex (Ramos and Arnsten, 2007). This activation is restricted to the NA level (Arnsten and Li, 2005), in the maximal zone of an inverted U-curve (Arnsten and Dudley, 2005). It should be underlined that it is particularly the postsynaptic α2a receptors, whose activation threshold is much lower than that of the α1receptors, which are responsible for this improvement in cognitive processes. Indeed, mice with mutations in the α2a subtype show an unusual absence of improved working memory following administration of the α2a receptor-specific agonist guanfacine (Franowicz et al., 1998). At the postsynaptic level, the activation of these receptors reinforces the prefrontal connections between pyramidal cells by blocking potassium channels through the inhibition of cyclic adenosine monophosphate (cAMP), thereby “increasing the efficacy of network inputs, and facilitating prefrontal cortex function” (Arnsten and Pliszka, 2011). Beta receptors, which have the lowest affinity to NA and which activate pyramidal neurons (McCormick et al., 1991), have restricted influence on cognitive processes. Nevertheless, β1 antagonists infused into the prefrontal cortex or administered systemically improve working memory in rats and monkeys, while β1–β2receptor blocking compounds have no effect. Thus, prefrontal β1 receptor activation appears to impair cognitive functions (Ramos et al., 2005).

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3235734/

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

QS kirjoitti:
Wiki taas tietää, sammakoiden nuijapää-kehitysvaihe sisältää hikottelemalla hengittämisen (tai jotain sinne päin). Se olisi ihmiselläkin tuollainen jäänne olemassa, joten välillä hikottaa kun vajoaa sammakon tasolle. Näitä hyvä pohtia, kun seuraavan kerran kylmä olut hikottaa.

Mitä jos nuijapää yrittää muuttua ihmiseksi!?

Onko siinä nyt sekoitettu hengitys- ja ruuansulatuselimet...

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MooM
Seuraa 
Viestejä6951
Liittynyt29.6.2012

Käyttäjä4499 kirjoitti:
QS kirjoitti:
Oon jostain lukenut, että hikka olisi nisäkkäiden vastasyntyneiden joku ihme keino poistaa ilmaa vatsasta, että maitoa saisi impattua suuremman määrän tilalle. Tommosenkin selityksen on joku keksinyt.

Ai niin, sellainenkin selitys tosiaan on. Mutta vauva ei saa hikkaa ruokaillessaan. Hikka tulee yleensä silloin, kun molemmat rinnat on tyhjennetty (tai tuttipullo), ja vauvan asentoa vaihdetaan nostamalla kainaloista. Ilma poistuu taputtamalla vauvaa kevyesti lapaluiden välistä, kun vauva on pystyasennossa.

Vauvalla on usein hikkaa jo raskausaikana, loppuvaiheessa se on ihan kädellä tunnettavissa mahan päältä ja äiti tietysti havaitsee sen jo aikaisemminkin. Jossain sikiön hikkaa on selitetty pallean lihaksen treeninä tulevaa ilman hengitystä varten.

Minulla on mutu, että aikuisella hikka liittyy usein väsymykseen ja ruokailuun jälkeiseen tilaan. Alkoholikin edesauttaa sitä (eikös perinteinen juopuneen imitointikin mene "sopertelua *hik* sopertelua"?). Ehkä siinä on samoja mekanismeja takana kuin vauvan hikassa?

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

MooM kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
QS kirjoitti:
Oon jostain lukenut, että hikka olisi nisäkkäiden vastasyntyneiden joku ihme keino poistaa ilmaa vatsasta, että maitoa saisi impattua suuremman määrän tilalle. Tommosenkin selityksen on joku keksinyt.

Ai niin, sellainenkin selitys tosiaan on. Mutta vauva ei saa hikkaa ruokaillessaan. Hikka tulee yleensä silloin, kun molemmat rinnat on tyhjennetty (tai tuttipullo), ja vauvan asentoa vaihdetaan nostamalla kainaloista. Ilma poistuu taputtamalla vauvaa kevyesti lapaluiden välistä, kun vauva on pystyasennossa.

Vauvalla on usein hikkaa jo raskausaikana, loppuvaiheessa se on ihan kädellä tunnettavissa mahan päältä ja äiti tietysti havaitsee sen jo aikaisemminkin. Jossain sikiön hikkaa on selitetty pallean lihaksen treeninä tulevaa ilman hengitystä varten.

Yhtä hassu selitys, kuin se nuijapää-vertaus. Hikka ei ole sikiölle erityisen yleistä. Sikiö kyllä juo lapsivettä, ja se voi ärsyttää jotain hermoja, eli toki hikka on mahdollinen - mutta tuskin välttämätön. Normaalisti hikan laukaisee nieleminen, ja tuntuisi hassulta, että pallean kehittyminen vaatisi kitkaa ruokatorvessa.

Mietin, voiko keskosuus, jokin neurologinen "kehitysvaje" tai ymäristö (äidin liikkeet ja äänet, kemikaalit) altistaa sikiön usein ilmenevälle hikalle? Normaalisti vauva ei nimittäin hikottele juuri koskaan. Mutta onhan ihmiset neurologisesti hyvinkin erilaisia, ilman että puhutaan patologisesta.

MooM kirjoitti:
Minulla on mutu, että aikuisella hikka liittyy usein väsymykseen ja ruokailuun jälkeiseen tilaan. Alkoholikin edesauttaa sitä (eikös perinteinen juopuneen imitointikin mene "sopertelua *hik* sopertelua"?). Ehkä siinä on samoja mekanismeja takana kuin vauvan hikassa?

Väsyneenä ja humalassa hermosto varmaan toimii ylivirittyneesti, ainakin hikan suhteen. Juominen ja syöminen on huolimattomampaa, ja se voi laukaista hikan.

Kuten Merlin jo mainitsi kahvin juonnin (en ole vielä kerennyt lukemaan lainausta), uskon että piristävä aine herkistää hermostoa niin, että hikkakin tulee helpommin.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

MooM
Seuraa 
Viestejä6951
Liittynyt29.6.2012

Käyttäjä4499 kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
QS kirjoitti:
Oon jostain lukenut, että hikka olisi nisäkkäiden vastasyntyneiden joku ihme keino poistaa ilmaa vatsasta, että maitoa saisi impattua suuremman määrän tilalle. Tommosenkin selityksen on joku keksinyt.

Ai niin, sellainenkin selitys tosiaan on. Mutta vauva ei saa hikkaa ruokaillessaan. Hikka tulee yleensä silloin, kun molemmat rinnat on tyhjennetty (tai tuttipullo), ja vauvan asentoa vaihdetaan nostamalla kainaloista. Ilma poistuu taputtamalla vauvaa kevyesti lapaluiden välistä, kun vauva on pystyasennossa.

Vauvalla on usein hikkaa jo raskausaikana, loppuvaiheessa se on ihan kädellä tunnettavissa mahan päältä ja äiti tietysti havaitsee sen jo aikaisemminkin. Jossain sikiön hikkaa on selitetty pallean lihaksen treeninä tulevaa ilman hengitystä varten.

Yhtä hassu selitys, kuin se nuijapää-vertaus. Hikka ei ole sikiölle erityisen yleistä. Sikiö kyllä juo lapsivettä, ja se voi ärsyttää jotain hermoja, eli toki hikka on mahdollinen - mutta tuskin välttämätön. Normaalisti hikan laukaisee nieleminen, ja tuntuisi hassulta, että pallean kehittyminen vaatisi kitkaa ruokatorvessa.

Mietin, voiko keskosuus, jokin neurologinen "kehitysvaje" tai ymäristö (äidin liikkeet ja äänet, kemikaalit) altistaa sikiön usein ilmenevälle hikalle? Normaalisti vauva ei nimittäin hikottele juuri koskaan. Mutta onhan ihmiset neurologisesti hyvinkin erilaisia, ilman että puhutaan patologisesta.

Miksi arvelet, että sikiön hikka olisi jotenkin epätavallista tai jopa epänormaalia? Se on ihan yleistä, mutta kaikki sikiöt eivät hikottele.

https://www.healthline.com/health/pregnancy/baby-hiccups-in-womb#2

Löysin tuollaisen kirjan

https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2F978-88-470-1402-2.pdf

Siinä puhutaan hikasta yleensä (mielenkiintoista) ja siten erityisesti vauvan ja sikiön hikasta, sivulta 31 klipaten:

Hiccups start long before birth [15, 16]. They are one of the earliest patterns of movement. Fetuses start hiccupping at 9 weeks, and up until 12 weeks hiccups are a conspicuous, frequent motion. After peaking between 10 and 12 weeks, hiccups decrease, but up to 25 weeks and beyond bouts of hiccups continue to occur regularly

Tuon mukaan sikiön hikka on enemmän sääntö ja sen puuttuminen poikkeus (joita niitäkin on)

ja

Hiccups are a significant phenomenon during prenatal life and as such they may have different causes and functions at different gestational ages. Few hypotheses have been put forward to explain their possible functional significance in the fetus [17, 18]. In the fetus they are not connected with any obvious pathological condition.

Lisäksi todetaan, että vauvalla hikka liittyy ruokaan ja mahdollisesti siihen, että pulautusta ei vedetä henkeen. Ja että tarkkaa syytä ei tunneta.

Pikkukeskosetkin hikottelevat paljon

Severely preterm infants also hiccup frequently. They have been observed to spend 2.5% of their time hiccupping [14]. In the premature, hiccups are often taken as an indicator of an ill-defined state of ‘stress’. Hiccups per se are not pathological even in the preterm.

--

Omankin kokemukseni mukaan hyvin monet naiset muistelevat sikiön hikkaa hassuna ja aika usein tapahtuvana ilmiönä. Tietysti näistä tuli puhetta lähinnä silloin, kun itse tai joku muu seurassa odotti vauvaa ja puhuttiin mutenkin sikiön liikkeistä yms.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

MooM kirjoitti:
Miksi arvelet, että sikiön hikka olisi jotenkin epätavallista tai jopa epänormaalia? Se on ihan yleistä, mutta kaikki sikiöt eivät hikottele.

https://www.healthline.com/health/pregnancy/baby-hiccups-in-womb#2[/quote]

Sikiöllä tarkoitin vauvaa, joka selviäisi jo hengissä kohdun ulkopuolella. Oikeasti ihmis-sikiön määritelmä on yli 2 kk:n ikä, mutta tarkoitin jo aika kehittynyttä vauvaa, joka ei kuitenkaan ole vielä syntynyt.

Lukiessani kirjoitustani sain vaikutelman, että vauvan (sikiön) hikkailu olisi kovin yleistä ja ilmiselvää. Siksi halusin tuoda esille, että näin ei välttämättä ole. Voimakasta ja usein toistuvaa hikkaa ei tulisi mielestäni pitää normina, vaikka sitä voikin esiintyä.

Jos hikka olisi ehto pallean vahvistumiselle, jokaisella sikiöllä olisi usein hikka. Näin ei kuitenkaan ole. Laittamassasi linkin artikkelissa todettiin, että raskausviikon 32 jälkeen on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei sikiöllä ole päivittäin hikkaa; hikottamisen kuuluisi jo lakata. Samassa artikkelissa todettiin, että usein toistuvat hikat rv:n 28 jälkeen saattavat olla merkki sikiön ylivilkkaudesta, mikä voi viitata kuristumisvaaraan napanuoran kanssa.

MooM kirjoitti:
Fetuses start hiccupping at 9 weeks, and up until 12 weeks hiccups are a conspicuous, frequent motion. After peaking between 10 and 12 weeks, hiccups decrease, but up to 25 weeks and beyond bouts of hiccups continue to occur regularly

Tuon mukaan sikiön hikka on enemmän sääntö ja sen puuttuminen poikkeus (joita niitäkin on)

En ottanut kantaa noin nuoriin sikiöihin, kun puhuttiin vauvasta, ja korvasin vain sanan sikiöllä.

Hengitysliikkeet käynnistyvät viikolla 12 - kun hikkoilu alkaa jo vähentyä... Ja hikan määrä vähenee 25 rv:n jälkeen... Tämä ei tue ajatusta, että hikan tarkoitus olisi pallean vahvistaminen?

En lukenut kirjaa löytääkseni tietoa hikan puuttumisesta, mutta uskon että ensimmäisen trimesterin aikainen hikka on yleistä, ja mainitsemasi hikan puutos kokonaan epänormaalia.

En osaa yhtään sanoa, mikä on hikan merkitys sikiön varhaiskehityksessä. Raskauden loppuvaiheessa esiintyvä, usein toistuva voimakas hikottelu, voi olla merkki ongelmista.

Joku on syntyessään vähemmän kehittynyt kuin toinen, koska raskaus voi olla ennenaikainen. Täysiaikainen raskaus kestää 37 – 42 viikkoa, joten siinäkin on eroa, miten sikiö on ehtii kehittyä. Ehkä sikiö, joka on pidempään ehtinyt kehittyä ulkomaailman haasteisiin, on myös neurologisesti kestävämpi; mutta toki asiaan vaikuttaa moni muukin seikka. Joku vaan on heikompi/herkempi kuin toinen. 

MooM kirjoitti:
Lisäksi todetaan, että vauvalla hikka liittyy ruokaan ja mahdollisesti siihen, että pulautusta ei vedetä henkeen.

Lisää arvauksia,  arvasin että niitä löytyy. Eli että vauva hikottelisi, jotta pulautus ei menisi keuhkoputkeen… No eipä taida hikka ehtiä auttaa, jos niin käy. Mieti, maitoa menisi keuhkoputkeen ja sitten tulisi vielä hikka! Ei hyvä. Kuulostaa väkisin keksityltä selityksiltä, mutta en epäile, etteikö joku olisi sen esittämisestä saanut palkan.

Sitä paitsi, on vauvan aliarvioimista tuo keuhkoihin vetäminen? Ja jos tarkoitettiin ”ennakoivaa” hikkaa, niin selitys ontuisi vielä pahemmin. 

MooM kirjoitti:
Pikkukeskosetkin hikottelevat paljon

Severely preterm infants also hiccup frequently. They have been observed to spend 2.5% of their time hiccupping [14]. In the premature, hiccups are often taken as an indicator of an ill-defined state of ‘stress’. Hiccups per se are not pathological even in the preterm.

Kuten arvelinkin. Neurologinen epäkypsyys ei ole patologista.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4458
Liittynyt21.7.2017

QS kirjoitti:
Selityksiä säpsähdykselle on yhtä monta kuin selittäjää.

Sama taitaa päteä unien näkemiseen. En yhtään ihmettele, että "minulla on teoria!" ei kuulosta hyvältä....

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat