Seuraa 
Viestejä13176

ilmalaivalla saadaan kaikkista helpoiten materiaalia avaruuteen. myös halpatapa.

Jos vaikka rakennamme ilmalaivan jolla voi nostaa avaruuteen, tai siihen reunalle 100 tuhatta kiloa tavaraa. Voimme asettaa luotaimia tai satelliittejä ynnä muuta tavaraa. Helposti ja halvasti!.

Japanilaiset ja amerikkalaisetkin kehittävät tälläisi ilmalaivoja.

Ilmalaivat nousevat itse avaruuteen, ei tarvitse mitään kantoraketteja. ilmaakevyempialus on halpa lähettää korkeuksiin.

Kommentit (19)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heksu
Seuraa 
Viestejä5463

Avaruusalukset eivät pysy avaruudessa mitenkään "leijumalla" jossain "painottomassa tilassa", vaan siksi että ne on rakettimoottorin avulla kiihdytetty kulkemaan aivan jumalattoman lujaa. Avaruusaluksen saa jäämään avaruuteen pysyvästi vasta kun sen nopeusmittari näyttää ~25000km/h. Onnistuuko tämä ilmalaivalla, sitä sopii myös tiäremiehen miettiä hiljaa keskenään.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Minä olen enemmänkin miettinyt että jos joskus avaruushissejä valmistetaan, niin ei sitä vaijeria pitkin kovin suurimassaisia kuormia voi hilata, eikä ainakaan kovin nopeasti.

Kulmaliikemäärän säilyminen aiheuttaa sen, että vaijeria pitkin ylös kipuava painava hissi tavallaan kiskoo vaijeria sivusuuntaan. Tämä johtuu siitä että kun etäisyys maan keskipisteestä kasvaa mutta kulmanopeuden tulisi pysyä samana, kappaleen kulmaliikemäärän tulee kasvaa... siihen vaaditaan energiaa, ja energian välittää vaijeri. Toisin sanottuna vaijeriin kohdistuu paitsi pystysuuntaista rasitusta, myös vaakasuuntaista venymistä ja taipumista.

Periaatteessa ongelma on ihan sama kuin normaalissa kiertoradalle pääsyssä. Kappaleen pitää saavuttaa geostationaarisen radan vaatima nopeus vaijerin välityksellä.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Herra Tohtori
Minä olen enemmänkin miettinyt että jos joskus avaruushissejä valmistetaan, niin ei sitä vaijeria pitkin kovin suurimassaisia kuormia voi hilata, eikä ainakaan kovin nopeasti.

Kulmaliikemäärän säilyminen aiheuttaa sen, että vaijeria pitkin ylös kipuava painava hissi tavallaan kiskoo vaijeria sivusuuntaan. Tämä johtuu siitä että kun etäisyys maan keskipisteestä kasvaa mutta kulmanopeuden tulisi pysyä samana, kappaleen kulmaliikemäärän tulee kasvaa... siihen vaaditaan energiaa, ja energian välittää vaijeri. Toisin sanottuna vaijeriin kohdistuu paitsi pystysuuntaista rasitusta, myös vaakasuuntaista venymistä ja taipumista.

JUU, KYLLÄ TUOKIN ON IHAN LASKETTU: VIISAAT AMERIKKALAISET
TUTKIVAT HOMMAA NASAN MILJOONAN TAALAN RAHOITUKSELLA
JA VIIME VUONNA PIDETTIIN SANTA FE:SSÄ NEW MEXICOSSA
AVARUUSHISSIKONFERENSSI JONKA PÄÄPUHUJANA , SATELLII-
TIN VÄLITYKSELLÄ TOSIN CEYLONILTA ( KUTSUVAT SITÄ TÄNÄÄN
MYÖS SRI LANKAKSI, MUTTA KUN "BUSHMAN" KÄVI 1974, SE
OLI KIVA CEYLON ) OLI ITSE ARTHUR C. CLARKE. "BUSHMAN" SAT-
TUI OLEMAAN KYLÄSSÄ SANTA FE:SSÄ SAMAAN AIKAAN.

KULMAMOMENTIN SÄILYMINEN EI OLE NIIN SUURI ONGELMA KUIN
VOISI LUULLA. ESIMERKIKSI VIIKON NOUSUAJALLA ( 36 000 KM )
SIVUSUUNTAISEKSI MOMENTIKSI RIITTÄÄ KEVYTTÄ TYÖNTÖÄ
KÄDELLÄ VASTAAVA VOIMA. EIKÄ TÄTÄKÄÄN VOIMAA ITSE ASIAS-
SA TARVITSE TUOTTAA VAIKKAPA RAKETTIMOOTTORILLA, VAAN
SE NAPATAAN MAAN KIERTOLIIKKEESTÄ. GEO-RADAN TOISELLE
PUOLELLE ULOTTUVA "KÖYSI" N. 100 000 KM JA MASSA SEN
PÄÄSSÄ VETÄÄ KESKIHAKUVOIMALLAAN VAIJERIN KIREÄLLE
JA KOMPENSOI KULMAKIIHTYVYYDEN, ENERGIA KIRJAIMELLISESTI
NAPATAAN MAAN KIERTOLIIKEESTÄ. IHMEELLISTÄ MUTTA TOTTA.

"KÖYDEKSI" ON AJATELTU SATA KERTAA TERÄSTÄ LUJEMPAA HIILI-
NANOKUITUA ( SE RIITTÄÄ ) JA HISSEILLE ENERGIA LADATAAN
830 NANOMETRIN FEL-LASERILLA. VAIJERILLA ON NOIN 7 TUNNIN
OMINAISVÄRÄHTELYAIKA.

SIMPLE AS HOLE

Periaatteessa ongelma on ihan sama kuin normaalissa kiertoradalle pääsyssä. Kappaleen pitää saavuttaa geostationaarisen radan vaatima nopeus vaijerin välityksellä.

tiäremiäs
borri317
Ei ilmapallo voi nousta tyhjiössä.




siihen rajalle ainaki pääsee.

Avaruusaseman lähtöpaikka Mount Everestin huipulle ja polttoaineissa säästyy 30 prosenttia. Luulen ja kuvittelen, mutten tiedä..

Luulen, että järkevää olisi tehdä rakettimoottori-ilmalaivahybridi.

Ensin noustaan ilmalaivalla niin korkealle kuin päästään ja sitten rakettimoottorit käynnistetään. Ja kaiken lisäksi ilmalaivan pallossa oleva vety voidaan käyttää polttoaineena.

Kalevi
Eikös tuo pallo posahda, kun päästään tarpeeksi "rajalle"? Alipaineen vaikutuksesta siis.

Pitäs olla suunnittelioitte aika tyhmiä jos ei ottas sitä huomioo ja laskis painetta.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
tupakka
Luulen, että järkevää olisi tehdä rakettimoottori-ilmalaivahybridi.

Ensin noustaan ilmalaivalla niin korkealle kuin päästään ja sitten rakettimoottorit käynnistetään. Ja kaiken lisäksi ilmalaivan pallossa oleva vety voidaan käyttää polttoaineena.

Tämä on myös vaihtoehto, raketin voi ampua korkeuksista sitten, niin säästyy kustannuksia.

borri317

Ilma laiva koira.

Tuonne voisi tehdä sitten peräpäähän semmoisen reiän joka sitten pärisisi kun siitä venttiilistä päästetään kaasua pois.

Kun ruvetaan lähestymään avaruutta ilman tiheys lähestyy nollaa.
100 km korkeudella tiheys on vissiin miljoonasosa maan päällisestä tiheydestä.
Arkimedeen lain mukaan nostovoima on verrannollinen syrjäytettyn tilavuuden
massaan x putoamiskiihtyvyys, jolloin pallon tulisi tässä tapauksessa laajentua
miljoonakertaiseksi, jotta sama nostovoima säilyy. Ei sillä pallolla kovin korkealle pääse,
ennenkuin pamahtaa.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
tiäremiäs

ei sen tarvi olla kuin 200 metriä tai vähän vähemmän. Noin 200 metriä pitkä.

Kyllä Graf zeppeliinikin kanto yli sadan tuhannen kilon kuormaa.

No sillä ei päässytkään avaruuteen.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

murjaani
Kun ruvetaan lähestymään avaruutta ilman tiheys lähestyy nollaa.
100 km korkeudella tiheys on vissiin miljoonasosa maan päällisestä tiheydestä.
Arkimedeen lain mukaan nostovoima on verrannollinen syrjäytettyn tilavuuden
massaan x putoamiskiihtyvyys, jolloin pallon tulisi tässä tapauksessa laajentua
miljoonakertaiseksi, jotta sama nostovoima säilyy. Ei sillä pallolla kovin korkealle pääse,
ennenkuin pamahtaa.

Mutta on hyvä huomata sekin, että raketit nousevat pystysuoraan juuri siksi, että vältettäisiin tiheämmässä ilmakehässä lentelyä, sillä tiheämmässä ilmakehässä kuluu valtavasti polttoainetta jo ilmanvastukseen.

Ja sitten taas toisaalta raketissa pitää olla valtavasti polttoainetta juuri siksi, että polttoaineella nostetaan polttoainetta.

Ehkäpä eräänlaisen "puolimatka-hissin" saisi tehtyä siten, että ankkuroidaan ilmalaiva vaijereilla maan yläpuolelle, ja hilataan alukset ja hyötykuormat sinne hissillä, näin ei tarvitse tankata enemmän polttoainetta vain että saisi polttoaineet liikkeelle, vaan polttoaineet voidaan nostaa sähkökäyttöisillä hisseillä, tai ehkäpä jopa pumpuilla, jolloin vältytään myös tarpeettomalta säiliöiden nostelulta, vaikka tosin säiliöiden nostoon käytetty energia säilyy potentiaalienergiana. Ja polttoaine voitaisiin pakata vaikka valmiiksi alusten säiliöihin, tällöin ei nostella turhaa painoa, vaan pelkästään hyötykuormaa tai aluksia ja niiden osia.

Tosin tässä on se ongelma, että raketin laukaiseminen ilmalaivasta ei ole täysin ongelmatonta. Ainakin ensimmäisenä mieleen tulee raketin lieskat, eli pitäisi jotenkin estää rakettia polttamasta ilmalaivaa. Ehkäpä avaruusalus voitaisiin lähettää matkaan esim. lentotukialuksista tutuilla katapulteilla... Näin voitaisiin ampua raketti vaakalentoon ilman että se edes käyttää moottoreita, ja pian ilmalaivasta irtautumisen jälkeen vain käynnistettäisiin moottorit. Tosin tässä on vielä se ongelma, että rakettien pitää käynnistyä oikuttelematta, muuten aluksesta tuleekin vain liitokone, no, sekin varmaankin hoituu järjestämällä laukaisupaikka sellaiseksi että hätälasku on mahdollinen jos moottoreita ei saataisikaan käyntiin... Mainittakoot, että sukkulathan laskeutuvat liitokoneina.

Toinen vaihtoehto on, että ripustetaan ilmalaivojen varaan pieni kiitorata, ellei peräti jonkinlainen maglev-rata, tai vastaava, jolta voitaisiin laukaista aluksia.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat