Prekariaatti onkin huomisen protoyrittäjä

Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005

[size=150:227qsx25]Prekariaatti on uusyrittäjä ja provisiomyyjä[/size:227qsx25]

YLE:n AamuTV haastatteli voittoon tähtäävää yrittäjyyttä ja pätkätyöläistä, joka koettaa löytää paikkaansa koko ajan muuttuvissa työtilanteissa. Yrittäjä tyypillisesti etsii koko ajan liiketoimintaa motivoituen kasvavasta liikevaihdosta ja voitosta. Samoin provisiopalkattu myyntimies hakee tilauksia kilpailutilanteessa, jossa markkinat jaetaan joka aamu uudelleen.

Yrittäjä ja yritys, siis liiketoiminta haluaa selittää kansainvälistymisellä kiristynyttä kilpailutilannetta haettaessa voitollisia ratkaisuja ylläpitämään tuotantoa, voitonjakoa ja työllistämistä. Yrityksen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi on jo ajat sitten noussut itse työntekijä, koska hän ratkaisee markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, tuotannon ja itse markkinoinnin ja myynnin unohtamatta asiakaspalvelua. Ihminen on yrityksen sielu ja yrittäjän menestyksen sielu on taas yrittäjä itse ja hänen työntekijänsä. Yritys hakee voittoa kasvavasti vuosineljänneksittäin, kuten työntekijä kohoavia palkkoja yhteisesti saavutetusta liikevoitosta; on kysymys oikeudenmukaisesta tulonjaosta omistajien ja tekijöiden kesken.

Yrittäjän ja yrityksen tulee vallitsevien länsimaalaisten talousoppien mukaisesti hakea tehokkuutta toimillensa saavuttaakseen sijoitetulle pääomalle korkoa, siis voittoa. Yrittäjä hakee jatkuvasti "pätkätyömäisesti" voitollisia tilauksia saadakseen yrittäjäpalkkansa. Yrittäjä joustaa laskusuhdanteessa omasta ansainnasta. Vastuullisen toiminnan yrittäjä pitää ulkoisen työvoimansa motivoituneesti tehtävissään myös huonona aikana, jotta saisi huomisen tilauksen täytetyksi ylläpitääkseen liiketoimintauskottavuutta. Nyt onkin kysymys työntekijöiden palkkajoustosta. Ratkaiseva kysymys on myös voitollisena aikana tuloksen jaosta; palkitseeko yritys ja yrittäjä voiton kasvaessa siihen vaikuttaneet tekijänsä myös bonuksilla, optioilla ja lisäosilla. Uusi vastuullinen markkinamaailma vaatii joustavaa osallistumista puolin ja toisin.

Valtio ei voi jakaa vastikkeetonta rahaa kansalaisilleen, koska ihmisen yksi perusperiaate on päästä helpommalla. Jos tarjoamme rahaa systemaattisesti ja vaatimuksitta, ylläpitää se tekemättömyyden mentaliteettia. Ihmiset ovat luodut tekemään yhdessä jotain, josta saa yhteenkuuluvuuden, osallistumisen ja hyödyllisyyden tunnetta. Ihmisen on tehtävä työtä kykyjensä mukaisesti, me emme kestä lisääntyvää vapaa-aikaa; tällöin on vaarana degeneroituminen. Taantuma lisää kilpailukyvyttömyyttä.

Kansainvälistyminen mm. ruokkii palkkaeroja selitykseksi kilpailukyvyn puutteelle. Globalisaatio on suuri tulonjaon kehitysoppi, jossa suuret rajattomat yritykset hajautetulla toiminnalla tuottavat suurimmat voitot täyttäen myös rajattomat omistajaintressit kasvavina osinkoina. Nyt on vallalla omistajan ja toimivan johdon etuajattelu itse "lattia- ja välitason" kustannuksella. Nyt etsitään halvinta menetelmää päämääränä suurin jaettava osinko. Tämä vallitseva aikakausi hyödyntää kilpailun työstä tehokkaasti ja vääjäämättä ajaa länsimaita siirtämään työnteollista tulonjakoa kehittyviin maihin, missä kohtaa myös useasti suurin kysyntä.

Me maksamme aikaisemman siirtomaapolitiikan hintaa. Kolonnialismi ja suruton raaka-aineiden ja työvoiman hintaryöstö kostautuu nyt ostovoiman paluuvirtana moniin nouseviin talousmahteihin. Meidän kilpailukykyvastaus on tehokkuuden nousu; yksinkertaistaen voisimme sanoa, että jokaisen länsimaalaisen työntekijän, myös johtajan, olisi oltava esim. viisinkertaisessa palkkaerossa työtehokkuudeltaan viisinkertainen ollakseen kilpailukykyinen. Toinen kilpailukeino on olla nokkelampi, innovatiivisempi, oivaltavampi ja motivoituneempi. Kolmas vaihtoehto länsimaille on luopua osasta elintasoansa, joka voisi pelastaa maapallon lämpö- ja päästökuormalta.

Valtio voi tarjota yhden ratkaisevan kannustimen kansalaispalkan sijalle, verotuksemme tulisi siirtyä kokonaan kuluttamiseen, siis välillisiin veroihin. Kaikki ansaintaan liittyvä on vapautettava verosta, näin ruokitaan luontaista ihmisen "ahneutta" yrittää ja tehdä ilman tulonjakorasitteita työtä ja aikaansaada työtilanteita. Kaikki kulutustapahtumat ovat verolle pantava painottuen rasitteellisuudesta ympäristöämme kohtaan ja palkiten työllistämisestä.

Niin kauan kuin ihminen kilpailee, on kehitys taattu myös yhteisönä. Ihminen inhimillisenä eläimenä on luonut turvajärjestelmät itsensä eduksi helpottaen taloudellisen nousunsa myötä työntekoa, vastoinkäymisten kohtaamista ja lisäten vapaa-aikaansa.

Elämme rahan aikakautta ja vertauksemme perustuvat ostovoiman käyttöön ja näkymiseen. Prekariaatit haluavat muutosta "yrittämiseensä". Siirto pätkätöistä normaalin työajan puitteisiin vaatii vastineeksi palkkajoustoa. Yrityksen ja yrittäjän on taas kannettava vastuunsa ja osattava jakaa hyvin mennessä voittoa myöskin joustavasti olematta pelkästään itse ahneuden tyydyttäjä. Jokaisen ihmisen on myös itseään ohjaten hyväksyttävä normaali kilpailutilanne. Meidän on itse huolehdittava osaamisestamme.

Kaikkinainen vauraus ja liiketoimi voittoineen perustuu kulutukseen ja toimeliaisuuteen. Kuluttaja on markkinatalouden kuningas. Peruskansalainen on liiketoiminnalle merkittävin tekijä, suuret massat aikaansaavat suurimmat tavara- ja rahavirrat. Markkinatalous perustuu mainontaan, joka ohjaa meitä. Vastuullinen kuluttaja pystyy joukkovoimana muuntamaan kulutustansa luoden uhkaa yrityksen omistaja-ahneusmomentille. Ostoboikotti internet aikakaudella on erittäin tehokas vaikute muuttamaan yrityksen filosofiaa ja käyttäytymistä. Rajaton ja "maaton" liikemies on täysin riippuvainen ostajista. Paras keino turvata kotimainen työllisyys on päätös kotimaisuuden ostamisesta. Yrityksen paras päätös ylläpitää kykynsä, on taloudellisen tuloksen oikeudenmukaisempi tulonjako omistajien ja työntekijöiden kesken. Vastuullisuus on nostamassa päätään ahneuden kustannuksella. Meidän kaikkien on kannettava huolta kokonaismotivaatiosta ylläpitääksemme kotimaamme maailman kartalla.

Ilkka Luoma

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Kommentit (8)

Vierailija

" Minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää".
Ja toinen iskelmä, Dannyn, nykyään jo varsin kokenut yrittäjä:
" Maantieltä taloon - - - uutta verta tähän putiikkiin".

Kun ensin tuhotaan romua, opitaan sitten myymään sitä, perustetaan vaikka romuliike. Näin myös käytännössä toteutetaan ensin vain aatteena omaksuttua kierrätystä.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
ArKos itse
" Minä taivu en koskaan, tahdon vain yrittää".
Ja toinen iskelmä, Dannyn, nykyään jo varsin kokenut yrittäjä:
" Maantieltä taloon - - - uutta verta tähän putiikkiin".

Kun ensin tuhotaan romua, opitaan sitten myymään sitä, perustetaan vaikka romuliike. Näin myös käytännössä toteutetaan ensin vain aatteena omaksuttua kierrätystä.

...............................................

Yrittäjyys on joustavin tapa "suojeltua" suhdannevaihteluilta, ja olemalla itsensä herra, välttyy "esimies" konflikteilta; lakkoilukin itseään vastaan on hankalaa

Pätkätyöläiset oppivat ajan saatossa TARJOAMAAN omaa työtänsä "yrittäjämäisesti", siitä on lyhyempi matka itse omaehtoiseen toimintaan; maailma muuttuu kuin myös työyhteisöt. Ihminen muuttuu myös siirryttyään yrittäjäksi, työläisaikojen intohimot laantuu ja tilalle tulee kilpailuvietti, kuten vuosimiljoonaisessa eläinkunnassa... ehkä lopulta siintää myös harmoniakäsite ymmärryksestä, että kaikkea ei riitä kaikille ja opimme soveltamaan ja hyväksymään tasapainon

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

Miksi nämä prekaarinuoret vaativat kansalaispalkkaa?

Eikö olisi parempi vaatia kansalaisruokaa, vaatteita ja asuntoja, jotka jokainen terve työikäinen Suomalainen saisi neljän tunnin työpäiviä vastaan, niin että jokainen saisi osallistua oikeisiin töihin joka arkipäivä noin neljän tunnin ajan?

Noin neljän tunnin töillä saisimme nykyteknologialla kaikille kaikkea enemmän kuin nykyisin, jos emme tuhlaisi aikaa ja energiaa rahaan.

Miten yhteiskunta voi voittaa/säästää rahaa, jos se tuhlaa aikaa ja energiaa rahan käsittelyyn?

Raha on turhaa työtä ja turha työ tuhlattua aikaa ja energiaa.

Savor

;):)

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
Savor
Miksi nämä prekaarinuoret vaativat kansalaispalkkaa?

Eikö olisi parempi vaatia kansalaisruokaa, vaatteita ja asuntoja, jotka jokainen terve työikäinen Suomalainen saisi neljän tunnin työpäiviä vastaan, niin että jokainen saisi osallistua oikeisiin töihin joka arkipäivä noin neljän tunnin ajan?

Noin neljän tunnin töillä saisimme nykyteknologialla kaikille kaikkea enemmän kuin nykyisin, jos emme tuhlaisi aikaa ja energiaa rahaan.

Miten yhteiskunta voi voittaa/säästää rahaa, jos se tuhlaa aikaa ja energiaa rahan käsittelyyn?

Raha on turhaa työtä ja turha työ tuhlattua aikaa ja energiaa.

Savor

;):)

..........................................................

Kansalaispalkkaa ei tulla jakamaan vastikkeettomasti. Yhteiskunta voi käyttää haluamallaan tavalla "kansalaispalkkalaisen" työpanosta erilaisiin tehtäviin, ehkä juuri tuon neljän tunnun verran päivässä. Näin ihmisille säilyy ote työhön ja osallistumiseen. Miksi maksetaan vastikkeettomasti jostain, jossa ei tehdä mitään?

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

Miksi pitäisi käyttää rahaa ollenkaan?

Saisimme kaikki ne ihmiset, jotka tänä päivänä tuhlaavat aikaa ja energiaa rahan käsittelyyn, mukaan jakamaan sellaiset työt joista syntyy jotakin mitä ihminen tarvitsee, jos emme tuhlaisi aikaa ja energiaa rahan käsittelyyn.

Näinhän huvipuistot toimivat.

Kuinka paljon prosenttuaalisesti tehdään nykyisin sellaisia töitä, joista ei synny konkreettisesti mitään mitä ihminen tarvitsee, niin että näiden turhien töiden tekijät saavat työstään rahaa, jolla voivat ostaa niitä asioita, joita ihminen tarvitsee?

Kuinka paljon tuhlaamme energiaa tähän ajan tuhlaukseen?

Kuinka paljon energia maksaa tänä päivänä?

Kuinka paljon voisimme ostaa tuolla säästöllä ulkomailta Suomeen?

Kun kaikki terveet ja työikäiset ihmiset tekisivät työkseen noin neljän tunnin työpäiviä, he ehtisivät ja jaksaisivat liikkua töihinsä omalla energialla ja näin säästyisi lisää energiaa.

Entäpä kuinka terve yhteiskunta huvipuistomaisen supertehokas yhteisö olisi?

Ja kuinka paljon säästäisimme terveydenhoitokuluissa aikaa ja energiaa jne?

Savor

;):)

Vierailija

Voisitteko kuvitella maatilan, jossa olisi kymmenen tervettä ja työikäistä ihmistä,

joista kaksi lukisi päivät pitkät

kaksi ei tekisi mitään.

kaksi ylläpitäisi rahaliikennettä kymmen ihmisen välillä.

kaksi tekisi normaalia työpäivää

ja kaksi ylipitkää työpäivää.

Kuusi tyyppiä mässäilisi ruokapöydässä ja neljä katsoisi vierestä, kun toiset mässäilee.

Savor

;):)

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
Savor
Voisitteko kuvitella maatilan, jossa olisi kymmenen tervettä ja työikäistä ihmistä,

joista kaksi lukisi päivät pitkät

kaksi ei tekisi mitään.

kaksi ylläpitäisi rahaliikennettä kymmen ihmisen välillä.

kaksi tekisi normaalia työpäivää

ja kaksi ylipitkää työpäivää.

Kuusi tyyppiä mässäilisi ruokapöydässä ja neljä katsoisi vierestä, kun toiset mässäilee.

Savor

;):)

............................................

Esimerkkisi on havainnollinen, mutta missä on se yksi henkilö, joka ei ole pöydässä, eikä edes vieressä katsomassa? Missä on se syrjäytynyt ja "sivuraiteellistunut" yksinäinen, jolla ei ole "turvaverkkoja"? Olisiko se ikkunan takana ulkona ja verhot ovat kiinni...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7164
Liittynyt9.9.2005
Savor
Miksi pitäisi käyttää rahaa ollenkaan?

Saisimme kaikki ne ihmiset, jotka tänä päivänä tuhlaavat aikaa ja energiaa rahan käsittelyyn, mukaan jakamaan sellaiset työt joista syntyy jotakin mitä ihminen tarvitsee, jos emme tuhlaisi aikaa ja energiaa rahan käsittelyyn.

Näinhän huvipuistot toimivat.

Kuinka paljon prosenttuaalisesti tehdään nykyisin sellaisia töitä, joista ei synny konkreettisesti mitään mitä ihminen tarvitsee, niin että näiden turhien töiden tekijät saavat työstään rahaa, jolla voivat ostaa niitä asioita, joita ihminen tarvitsee?

Kuinka paljon tuhlaamme energiaa tähän ajan tuhlaukseen?

Kuinka paljon energia maksaa tänä päivänä?

Kuinka paljon voisimme ostaa tuolla säästöllä ulkomailta Suomeen?

Kun kaikki terveet ja työikäiset ihmiset tekisivät työkseen noin neljän tunnin työpäiviä, he ehtisivät ja jaksaisivat liikkua töihinsä omalla energialla ja näin säästyisi lisää energiaa.

Entäpä kuinka terve yhteiskunta huvipuistomaisen supertehokas yhteisö olisi?

Ja kuinka paljon säästäisimme terveydenhoitokuluissa aikaa ja energiaa jne?

Savor

;):)

....................................

Loistava oivallus. 4-tuntisessa työpäivässä tuo omalla energialla liikkuminen, mennen vaikkapa 4 tuntia omien lihaksien käyttöön joka arkipäivä, sanoisin, että länsimaalaisittain liikalihavuus poistuisi ja kansalaisviriliteetti nousisi aivan uusiin mittoihin

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Uusimmat

Suosituimmat