Sivut

Kommentit (27)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4443
Liittynyt21.7.2017

Ihminen reagoi heti syntymänsä jälkeen vaistomaisesti asioihin, kuten nänniin tai putoamisen tunteeseen. Puolivuotias seuraa aikuisia jo tarkasti, ja omaksuu heiltä arvomalleja. Hänellä on sisäsyntyisesti pieni uutuudenpelko (neofobia), eli varaus vieraita asioita kohtaan. Joku reagoi esim. oudon näköiseen helistimeen.

Vuosia sitten kun asuin maalla, ja ruokin harakoita ja jäniksiä, heitin kovilla pakkasilla hanhelle myös porkkanan kuoria. Harakat selvästi pelkäsivät oransseja suikaleita, eivätkä menneet syömään, ennen kuin suikaleet oli poistettu.

Ihmisellä fobia on kuitenkin opetettu asia: vauva on rekisteröinyt aikuisen suhtautumistavan, ja oma kokemus samoissa tunnelmissa on vahvistanut tunnetta. Pelko voi olla mihin tahansa epämääräiseen pieneen otukseen, johon äiti on reagoinut vähänkin hysteerisesti, tai huomattavan epävarmasti, vauvan ollessa sen ikäinen että kykenee jo näkemään pidemmälle.

Yli puolivuotiaalla, joka harjoittelee jo kiinteisiin, fobia voi olla myös uutta ruokaa kohtaan. Se lähtee yleensä järkytyksestä, että luotettu henkilö laittaa vauvan suuhun (hyvin herkkä) yllättäen jotain kamalaa - ja hän yrittää jatkaa sitä! Kun vauva tuskastuu, henkilö josta hän on riippuvainen muuttuu kireäksi, mikä on vauvasta pelottavaa. Myöhemmin syöttäjä keksii uusia kammottavuuksia, joita hän yrittää ahdistuneena "myydä," vaikka vauva selvästi osoittaa ettei niitä halua. Vauvasta on erityisen ahdistavaa, että hänen ilmaisuaan ei ymmärretä: hän olettaa, että hoitaja välittää hänen haluistaan, joten toimiminen sen vastaisesti aiheuttaa epäilyn omasta osaamisesta ilmaista mitä tarvitsee ja mitä ei. Osaamattomuus nakertaa vauvan itsehallinnan tunnetta. Vauva voi ruveta pelkäämään, että hän menettää rakkauden ja tulee hylätyksi. Toistuvasti toimimaton vuorovaikutus on siis uhka vauvan koko olemassaolon kokemiselle. Uusi ruoka, paha assosiaatio, sillä piittaamaton vanhempi ei ole vaihtoehto. Tietenkin vauvat ovat persoonallisia, ja esimerkkikokemukseen vaikuttaa vauvan ja hänen hoitajansa vuorovaikutus ja kiintymys kokonaisuudessaan.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4443
Liittynyt21.7.2017

Ei kannata aiheuttaa fobioita neuloista ja veitsistä. Voi tulla ongelmia rokottaa jne. Joskus lapsi joutuu kuitenkin käyttämään veistä, fobia ei lähde sormia napsauttamalla. Parempi pitää vaaralliset esineet vain pois lapsen ulottuvilta, ja kertoa turvallisuudesta.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

tammukka
Seuraa 
Viestejä3819
Liittynyt9.5.2010

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Ihminen reagoi heti syntymänsä jälkeen vaistomaisesti asioihin, kuten nänniin tai putoamisen tunteeseen. Puolivuotias seuraa aikuisia jo tarkasti, ja omaksuu heiltä arvomalleja. Hänellä on sisäsyntyisesti pieni uutuudenpelko (neofobia), eli varaus vieraita asioita kohtaan. Joku reagoi esim. oudon näköiseen helistimeen.

Vuosia sitten kun asuin maalla, ja ruokin harakoita ja jäniksiä, heitin kovilla pakkasilla hanhelle myös porkkanan kuoria. Harakat selvästi pelkäsivät oransseja suikaleita, eivätkä menneet syömään, ennen kuin suikaleet oli poistettu.

Ihmisellä fobia on kuitenkin opetettu asia: vauva on rekisteröinyt aikuisen suhtautumistavan, ja oma kokemus samoissa tunnelmissa on vahvistanut tunnetta. Pelko voi olla mihin tahansa epämääräiseen pieneen otukseen, johon äiti on reagoinut vähänkin hysteerisesti, tai huomattavan epävarmasti, vauvan ollessa sen ikäinen että kykenee jo näkemään pidemmälle.

Yli puolivuotiaalla, joka harjoittelee jo kiinteisiin, fobia voi olla myös uutta ruokaa kohtaan. Se lähtee yleensä järkytyksestä, että luotettu henkilö laittaa vauvan suuhun (hyvin herkkä) yllättäen jotain kamalaa - ja hän yrittää jatkaa sitä! Kun vauva tuskastuu, henkilö josta hän on riippuvainen muuttuu kireäksi, mikä on vauvasta pelottavaa. Myöhemmin syöttäjä keksii uusia kammottavuuksia, joita hän yrittää ahdistuneena "myydä," vaikka vauva selvästi osoittaa ettei niitä halua. Vauvasta on erityisen ahdistavaa, että hänen ilmaisuaan ei ymmärretä: hän olettaa, että hoitaja välittää hänen haluistaan, joten toimiminen sen vastaisesti aiheuttaa epäilyn omasta osaamisesta ilmaista mitä tarvitsee ja mitä ei. Osaamattomuus nakertaa vauvan itsehallinnan tunnetta. Vauva voi ruveta pelkäämään, että hän menettää rakkauden ja tulee hylätyksi. Toistuvasti toimimaton vuorovaikutus on siis uhka vauvan koko olemassaolon kokemiselle. Uusi ruoka, paha assosiaatio, sillä piittaamaton vanhempi ei ole vaihtoehto. Tietenkin vauvat ovat persoonallisia, ja esimerkkikokemukseen vaikuttaa vauvan ja hänen hoitajansa vuorovaikutus ja kiintymys kokonaisuudessaan.

Ihmiselläkin on perittyjä pelkoja kuten tuo tutkimuskin osoitti. Jo varhaiset kädelliset kohtasivat myrkyllisiä eläimiä, käärmeet ja hämähäkit etunenässä, joten on loogista että niitä vastaan on jo perimässä "pelkoja". Lapset kavahtavat käärmettä vaikkeivat olisi sellaista koskaan ennen nähneet.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4443
Liittynyt21.7.2017

tammukka kirjoitti:
Ihmiselläkin on perittyjä pelkoja kuten tuo tutkimuskin osoitti. Jo varhaiset kädelliset kohtasivat myrkyllisiä eläimiä, käärmeet ja hämähäkit etunenässä, joten on loogista että niitä vastaan on jo perimässä "pelkoja". Lapset kavahtavat käärmettä vaikkeivat olisi sellaista koskaan ennen nähneet.

Kyllä, mutta pointtini oli se mikä on pelon ja fobian ero. Pelkoon liittyy synnynnäisiä elementtejä, ja niiden merkitys muodostuu myös oppimisen kautta, siten että ihminen tietää konkreettisesti mitä varoa. Se on tärkeää itsesuojelun kannalta. Fobia on kuitenkin irrationaalinen, eli aiheettoman voimakas pelko. Vaikka fobiasta kärsivä saisikin tietää, ettei fobian aiheuttajasta ole hänelle mitään vaaraa, hän ei pysty reagoimaan toisin. Siitä voi olla haittaa elämässä. Vaarallisten tekijöiden tunnistaminen on siis synnynnäistä, ja vuorovaikutus ympäristöön määrittelee pelon tarpeellisuuden. Fobiassa kyse on siitä, että vauvan kiintymys-suhde ei riitä kompensoimaan uhan kokemista siten, että suhteellisuudentaju säilyisi. Fobia kehittyy asteittain siten, että aikuinen vahvistaa sitä omalla käytöksellään. 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

ovolo
Seuraa 
Viestejä6119
Liittynyt7.7.2007

Onhan niitä perinnöllisiä refleksejä muitakin. Esim. jos laittaa hanasta veden lorisemaan, niin vauvalle/ lapselle ja miksei aikuisellekin, tulee virtsaamistarve, jos rakko alkaa olla täysi.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4443
Liittynyt21.7.2017

Eläimillä vaistot takaavat vahvemmin itsesuojelun. Eläinlapset ovat uteliaita ja leikkisiä, kun emo huolehtii niistä - ne joutuvat myös oppimaan vaaroja, kuten ihminenkin - mutta jos poikaset eivät tarvitse emoa, itsesuojelun peritty malli on vahva. Se tarkoittaa samalla sitä, että joustovara  sopeutumisessa on pienempi: pelottavia kohteita ei ole mahdollista opetella tarpeen mukaan.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4443
Liittynyt21.7.2017

ovolo kirjoitti:
Onhan niitä perinnöllisiä refleksejä muitakin. Esim. jos laittaa hanasta veden lorisemaan, niin vauvalle/ lapselle ja miksei aikuisellekin, tulee virtsaamistarve, jos rakko alkaa olla täysi.

Veden lorina, on aina mukava... (Paitsi jos haluaa nukkua.) Vauva reagoi vahvasti myös ilmeisiin, se on synnynnäinen taipumus. Olisihan se hullua, jos ei olisi mitään valmista lähtökohtaa.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

tammukka
Seuraa 
Viestejä3819
Liittynyt9.5.2010

Käyttäjä4499 kirjoitti:
tammukka kirjoitti:
Ihmiselläkin on perittyjä pelkoja kuten tuo tutkimuskin osoitti. Jo varhaiset kädelliset kohtasivat myrkyllisiä eläimiä, käärmeet ja hämähäkit etunenässä, joten on loogista että niitä vastaan on jo perimässä "pelkoja". Lapset kavahtavat käärmettä vaikkeivat olisi sellaista koskaan ennen nähneet.

Kyllä, mutta pointtini oli se mikä on pelon ja fobian ero. Pelkoon liittyy synnynnäisiä elementtejä, ja niiden merkitys muodostuu myös oppimisen kautta, siten että ihminen tietää konkreettisesti mitä varoa. Se on tärkeää itsesuojelun kannalta. Fobia on kuitenkin irrationaalinen, eli aiheettoman voimakas pelko. Vaikka fobiasta kärsivä saisikin tietää, ettei fobian aiheuttajasta ole hänelle mitään vaaraa, hän ei pysty reagoimaan toisin. Siitä voi olla haittaa elämässä. Vaarallisten tekijöiden tunnistaminen on siis synnynnäistä, ja vuorovaikutus ympäristöön määrittelee pelon tarpeellisuuden. Fobiassa kyse on siitä, että vauvan kiintymys-suhde ei riitä kompensoimaan uhan kokemista siten, että suhteellisuudentaju säilyisi. Fobia kehittyy asteittain siten, että aikuinen vahvistaa sitä omalla käytöksellään. 

Pelon ja fobian erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa varsinkin kun pelkotila johtuu "luonnollisesta" asiasta. Käärmeisiin, ahtaisiin tai korkeisiin paikkoihin liittyvät pelot ovat olleet evoluution aikana hyödyllisiä koska ne estävät ennenaikaista hengenlähtöä. Epäilisin kuitenkin ettei vauvaiässä ole vielä varsinaisia fobioita vaan jokainen vauva kokee pelkonsa erilailla.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4443
Liittynyt21.7.2017

tammukka kirjoitti:
Pelon ja fobian erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa varsinkin kun pelkotila johtuu "luonnollisesta" asiasta.

Fobiasta kärsivä tuskin tekee mitään eroa termien välillä: hänelle pelko on todellinen. Kuten jo kirjoitin, hän voi tietää että pelon kohde ei aiheuta hänelle konkreettista vaaraa, mutta hän ei mahda pelolleen mitään. Tämä johtuu siitä, että varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneitä traumoja ei voi poistaa.  Fobia voi kuitenkin menettää merkityksensä, kun ihminen oppii tiedostamaan sen taustat. Muutos on pitkä prosessi.

tammukka kirjoitti:
Käärmeisiin, ahtaisiin tai korkeisiin paikkoihin liittyvät pelot ovat olleet evoluution aikana hyödyllisiä koska ne estävät ennenaikaista hengenlähtöä.

Kyllä, mutta hysteria ei enää palvele tarkoitusta.

tammukka kirjoitti:
Epäilisin kuitenkin ettei vauvaiässä ole vielä varsinaisia fobioita vaan jokainen vauva kokee pelkonsa erilailla.

Tarkoittanet, että "vauvaiässä ei ole fobioita" (ts. et epäile, että vauvaiässä  ei  olisi fobioita).

Tottakai jokainen vauva kokee pelkonsa yksilöllisesti. Fobiat ovat harvinaisia.

Vauvan maailma on kuin pienoismallissa, ja vauvalla on ilmiömäinen tunnemuisti; vauva ei välttämättä muista turhanpäiväsiä yksitysikohtia, koska hänen aivonsa kehittyvät kiivaasti luomaan mallia siihen, miten yksityskohtiin reagoidaan. Siinä vaiheessa yksityiskohdat voivat olla liian sitovia. Kuten fobioissa käy.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

jouko kämäräinen
Seuraa 
Viestejä158
Liittynyt5.10.2017

Luin Ylen artikkelin ( https://yle.fi/uutiset/3-9896026 ) uudestaan. Siinä puhutaan pelosta, mutta kirjoitetaan: "Max Planck -instituutissa ja Uppsalan yliopistossa tutkittiin silmien pupillien laajenemisesta, aiheuttavatko käärmeiden ja hämähäkkien kuvat vauvaikäisille stressireaktion".

Mitä "stressireaktio" tarkoittaa tässä tapauksessa? Tuskin kai pelkoa?

https://joukok.wordpress.com/
Olen vastuussa esittämistäni sanoista, joten kirjoitan omalla nimelläni.

Punde
Seuraa 
Viestejä2041
Liittynyt13.12.2016

Meijän juniori söi kyllä konttausikäisenä kaikki hämähäkit mitkä kiinni sai.
Lukkien syöminen loppui kun puraisi peukalosta.
Muut maistuivat edelleen.
Harmi ettei sattunut kohdalle radioaktiivista hämähäkkiä, tai ainakaan ei ole vielä 20 vuoden jälkeen huomattu vaikutusta.

tammukka
Seuraa 
Viestejä3819
Liittynyt9.5.2010

Punde kirjoitti:
Meijän juniori söi kyllä konttausikäisenä kaikki hämähäkit mitkä kiinni sai.
Lukkien syöminen loppui kun puraisi peukalosta.
Muut maistuivat edelleen.
Harmi ettei sattunut kohdalle radioaktiivista hämähäkkiä, tai ainakaan ei ole vielä 20 vuoden jälkeen huomattu vaikutusta.

Vauvoilla esiintyy eriasteisena tuo "pelko" hämähäkkejä yms. kohtaan. Ehkä iso lintuhämähäkki olisi juniorillasi aiheuttanut toisenlaisen reaktion. Evoluution kuluessa kuitenkin "kunnon" hämähäkeistä ja käärmeistä kiinnostuneet vauvelit ovat jääneet auttamatta vähemmistöön.

tammukka
Seuraa 
Viestejä3819
Liittynyt9.5.2010

Käyttäjä4499 kirjoitti:
tammukka kirjoitti:
Pelon ja fobian erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa varsinkin kun pelkotila johtuu "luonnollisesta" asiasta.

Fobiasta kärsivä tuskin tekee mitään eroa termien välillä: hänelle pelko on todellinen. Kuten jo kirjoitin, hän voi tietää että pelon kohde ei aiheuta hänelle konkreettista vaaraa, mutta hän ei mahda pelolleen mitään. Tämä johtuu siitä, että varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneitä traumoja ei voi poistaa.  Fobia voi kuitenkin menettää merkityksensä, kun ihminen oppii tiedostamaan sen taustat. Muutos on pitkä prosessi.

tammukka kirjoitti:
Käärmeisiin, ahtaisiin tai korkeisiin paikkoihin liittyvät pelot ovat olleet evoluution aikana hyödyllisiä koska ne estävät ennenaikaista hengenlähtöä.

Kyllä, mutta hysteria ei enää palvele tarkoitusta.

tammukka kirjoitti:
Epäilisin kuitenkin ettei vauvaiässä ole vielä varsinaisia fobioita vaan jokainen vauva kokee pelkonsa erilailla.

Tarkoittanet, että "vauvaiässä ei ole fobioita" (ts. et epäile, että vauvaiässä  ei  olisi fobioita).

Tottakai jokainen vauva kokee pelkonsa yksilöllisesti. Fobiat ovat harvinaisia.

Vauvan maailma on kuin pienoismallissa, ja vauvalla on ilmiömäinen tunnemuisti; vauva ei välttämättä muista turhanpäiväsiä yksitysikohtia, koska hänen aivonsa kehittyvät kiivaasti luomaan mallia siihen, miten yksityskohtiin reagoidaan. Siinä vaiheessa yksityiskohdat voivat olla liian sitovia. Kuten fobioissa käy.

Jos ei varmasti tunnista myrkyllisiä hämähäkkejä tai käärmeitä on viisaampi vähän pelätä kaikkia noita. Myös pureman kivuliaisuus kavahduttaa. Monet hyönteisethän purevat ja pistävät mutteivat ole varsinaisesti myrkyllisiä. 

jouko kämäräinen
Seuraa 
Viestejä158
Liittynyt5.10.2017

Punde kirjoitti:
Meijän juniori söi kyllä konttausikäisenä kaikki hämähäkit mitkä kiinni sai.

Mielenkiintoista. Mainitussa tutkimuksessahan tutkittiin nimenomaan vauvaikäisten reaktioita.

Kuinka helposti mahtaa olla saatavissa tutkimustulos, joka halutaan saada (eli on ikään kuin ennalta tilattu vahvistamaan esim. muuta tutkimusta)? En tiedä, kun en kyseistä metodia sen tarkemmin tunne.

Ehkä testissä olisi pitänyt päästää vauvaikäiset samaan tilaan oikean (vaarattoman) hämähäkin tai käärmeen kanssa.

https://joukok.wordpress.com/
Olen vastuussa esittämistäni sanoista, joten kirjoitan omalla nimelläni.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat