Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt27.10.2017

Tunnen itseni idiootiksi ja luultavasti just nyt vähän sitä olenkin, mutta...

Nöyrästi kyselen että kykenisikö joku selostamaan mulle miten ihmeessä muodostan risteytyskaavion?
Normaalisti opin asiat kun niitä tutkin huolella mutta tämä ei nyt suostu aukeamaan mitenkään päin ja netistä en löytänyt minkäänlaista ohjetta mikä olisi mennyt jakeluun asti.

Dominoivat, resessiiviset, feno- ja genotyypit yms on kyllä hallussa mutta kun en tajua miten lähden ne asettelemaan että pääsen laskemaan todennäköisyydet ja muutenkaan en saa mitään järkevän näköistä paperille.

Ja pitää siis tehdä risteytyskaavio biologian tehtäviä varten, en kaipaa vastauksia itse tehtäväntekoon, itse kyllä teen kun tajuaisin vaan että miten toi kaavio muodostuu.

Kommentit (4)

creep
Seuraa 
Viestejä292
Liittynyt10.9.2009

Jos englanti sujuu, Wikipedian artikkeli Punnettin neliöstä varmasti auttaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Punnett_square

Risteytyskaavioiden ja niihin liittyvien todennäköisyyslaskujen perusidea on se, että kromosomit periytyvät vanhemmilta jälkeläisille satunnaisesti ja toisistaan riippumatta. Jos periytymistä tarkastellaan geenin näkökulmasta ja yksinkertaistettuna, jokaisella yksilöllä on kaksi kopiota (alleelia) jokaisesta geenistä, yksi kummassakin vastinkromosomissa. Jokaiseen muodostuvaan sukusoluun päätyy vain toinen vastinkromosomeista. Oletusarvoisesti on täysin satunnaista kumpi vastinkromosomeista päätyy kuhunkin sukusoluun, eli todennäköisyys on 50%. Kromosomit myös periytyvät toisistaan riippumatta, eli se, kumpi kromosomi 1 versio päätyy tiettyyn sukusoluun ei vaikuta kromosomi 2:n käyttäytymiseen. 

Yksinkertaisimmissa esimerkeissä tarkastellaan usein yhden geenin periytymistä, Geeni voidaan merkitä kirjaimella A, ja siitä on kaksi eri alleelia; A ja a. Koska jokaisella on kaksi kopiota geenistä, yksilö voi siis olla tämän geenin suhteen genotyypiltään AA, Aa, tai aa. Yksilön jokaiseen sukusoluun päätyy siis vain yksi kopio geenistä, täysin sattumanvaraisesti. Heterotsygootin (Aa) yksilön kannalta tämä tarkoittaa, että 50% sukusoluista kantaa versiota A, ja 50% versiota a. Lisäännyttäessä molempien vanhempien sukusolujen genomit yhtyvät, taas sattumanvaraisesti ja toisistaan riippumatta, ja jälkeläiselle periytyy yksi kopio geenistä kummaltakin vanhemmalta. 

Tekstikirjaesimerkkinä kaksi geenin suhteen heterotsygoottia yksilöä (Aa) saa jälkeläisen. Koska kummankin yksilön sukusoluista 50% on A ja 50% a, jälkeläisen kaikkien genotyyppien todennäköisyys voidaan laskea. Todennäköisyydellä 0.5 isältä periytyy A, ja todennäköisyydellä 0.5 äidiltä periytyy A. Todennäköisyydellä 0.5 x 0.5 = 0.25 (1/4 = 25%) jälkeläinen on genotyypiltään AA. Sama voidaan laskea kaikille muillekin yhdistelmille. Alussa mainitsemani Punnettin neliö voi auttaa hahmottamaan sukusolujen muodostumista, mahdollisia genotyyppiyhdistelmiä, ja todennäköisyyksien laskemista. 

Useampaa geeniä tarkastellessa asiat hieman monimutkaistuvat, mutta jos samat oletukset periytymisen satunnaisuudesta ja riippumattomuudesta pätevät, todennäköisyyksiä voidaan vielä helposti laskea. 

Toivottavasti tästä oli apua!

Käyttäjä5100
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt27.10.2017

Iso kiitos!! Punnettin neliö avaa huomattavasti aihetta, täytyy tutustua rauhassa, eiköhän se jakeluun vielä sitten mene kun tahkoo vaan.

Ja jälkimmäiselle kommentoijalle en jaksa sen enempää viestiä avata, elämän hankkiminen on aavistuksen kannattavampaa kun piikitellä  anonyymisti keskustelupalstoilla.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat