Aurinkokuntaan lensi tunkeilija tähtienvälisestä avaruudesta
klo 10:26 | 3.11.2017
Tällaista kohdetta ei ole avaruudessa ennen nähty.Lue koko juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaista kohdetta ei ole avaruudessa ennen nähty.Lue koko juttu
https://arxiv.org/pdf/1810.11490.pdf
Kovin vaikealta näyttää kappaleen radan selittäminen sekä viimeisimmän teoreettisen yleisesti hyväksytyn ennusteen ja fysikaalisten suureiden yhdistelmänä.
Kun huomioidaan gravitaatiokentän voimakkuuden riippuvan myös gravitaatioinformaation tiheydestä, huomataan, että saapumisnopeuteensa nähden extrakiihtyvyys onkin luonnollista, kun kappale käy gravitaatioinformaatioltaan (massajakaumamuutosten keskinäinen signalointi) tiheämmällä alueella aurinkokunnan ratatasossa. Myös planeettaohituksissa on havaittu olevan merkitystä inklinaatiolla (joka ehkä niissä liittyy lähemmin planeetan pyörimisen aiheuttamaan signaali-infotiheyteen).
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Fysiikan laskut ovat joskus vaikeita, mutta onneksi jälkiviisas käsien heiluttelu on aina helppoa. Tai no, tietyn supliikin ja itsekritiikin puutteen se vaatii, ei se minulta onnistuisi.
Mikset ennustanut rataa etukäteen? Tai mikset ennusta tunnettujen aurinkokunnan kappaleiden ratoja? Kun kerran sinulla selvästikin on nykyisiä malleja paljon parempi teoria, jos nyt puheita olen oikein tulkinnut.
Ei minulla ole mitään ambitiota olla ennustaja, eikä minullas ole mityään "parempaa tietoa". Olen vain kiinnostunut fysiikan opiskelusta ja loogisista mahdollisista syy-yhteyksistä fysiikan kehittämiseksi. Hyvinkin voin joutua kyllä esittämään hypoteettisten mallien yhtälöitä opinnäytteissä. Mutta toistaiseksi pitäydyn paradigmamallinnuksien kunnollisen ymmärtämisen syventelyssä. Tällaisiin uutisiin on vain mukava heitellä kommenttina ideoita, joita opiskelun ohessa on päähän pälkähtänyt...
Kiireellä saa aikaan vain viallisia johtopäätöksiä. Rauhallisuuteeni on tietty perustelu: rahoitus on joka tapauksessa järjestyksessä ja voin valita tutkimuspolun sangen vapaasti - toisaalta opiskelutahti on verkkainen, kun teen samalla muita töitä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
No sitten olet valinnut ihan väärän alan. Katsos kun fysiikka (ja muut luonnontieteet) ovat juuri ennustamista. Jos teoriasi ei ennusta oikein, sitten se on väärin. Ja jos se ei ennusta edes väärin, se ei ole teoria ensinkään, vaan aivopieru.
Ehkä sinulle olisi sopinut paremmin joku hallinnollinen ala, talous- tai lakitiede. Ne perustavat enemmän päätöksiin (tosin niissäkin yritetään ennustaa päätöksien vaikutusta) ja jos saat auktoriteettia, voit tehdä päätöksiä ja olla sitä kautta oikeassa by definition. Mutta fysiikassa luonto päättää aina ja fyysikkoparka ottaa hattu kourassa vastaan mitä luonto antaa.
Hyvinkin voin joutua kyllä esittämään hypoteettisten mallien yhtälöitä opinnäytteissä. Mutta toistaiseksi pitäydyn paradigmamallinnuksien kunnollisen ymmärtämisen syventelyssä. Tällaisiin uutisiin on vain mukava heitellä kommenttina ideoita, joita opiskelun ohessa on päähän pälkähtänyt...
Kiireellä saa aikaan vain viallisia johtopäätöksiä. Rauhallisuuteeni on tietty perustelu: rahoitus on joka tapauksessa järjestyksessä ja voin valita tutkimuspolun sangen vapaasti - toisaalta opiskelutahti on verkkainen, kun teen samalla muita töitä.[/quote]
Tätäpä juurikin tarkoitan. Mistään muualta ei voi loogisia syy-yhteyksiä hakea kuin mittausdatasta. Jos vain ihastuu sisäisen maailmansa ideoihin, lopputuloksena on pelkkää aivopieruilua, josta virhe suhteellisuusteoriassa? -ketju on pullisteleva esimerkki.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹