Seuraa 
Viestejä52

Kysymys liittyen Helmholtz resonaatoriin, jos joku osaisi vastata edes joihinkin kysymyksiin.
Useana päivänä koittanut selata netistä tietoa, mutta ei tahdo löytyä oikeita vastauksia.

- Voiko resonanssi ilmiötä vahvistaa tekemällä resonaattorin takaosaan rummun tyylisen pingotetun kumikalvon?
Vai meneekö resonanssitaajuudesta vain vire laajemmalle alueelle ja sekoittaa osittain koko taajuuden?

- Normaalisti esimerkeissä resonaattori on tehty aina T-putkeen, jossa haaran päässä resonaattori, mutta voiko tilanne olla eri auton imuputkessa, koska imusarjan suunnalta tulee imuputkeen painepulsseja, että nämä pysäytetään paremmin Y-tyylisellä haaralla etenemästä kauemmaksi putkistoon?
Testeissä Y-haara tuntui voimakkaammalta toiminnaltaan, tosin resonaattori oli lähempänä kaasuläppää testissä.

- Onko resonaattorin muodolla ja suuaukon koolla merkitystä? Esimerkeissä aina esitetään resonaattoripöntön ja putken raja kanttisena, mutta olettaisi, että sulavampi muoto suurella suuaukolla antaisi vahvemman pulssin?
Tuntuisi myös, että pienellä resonaattorilla ei saisi aikaan yhtä vahvaa pulssia, kuin isolla?
- Jos resonaattorin suuaukon päätä suurennetaan torven tyylisesti kasvaako sen voimakkuus? Äänenvoimakkuuttahan nostetaan torvessa, megafonissa jne. suurentamalla loppuosaa.

- Onko resonaattorin etäisyydellä kaasuläpästä suuri merkitys? Taajuushan pysyy samana, mutta vaimeneeko pulssin voimakkuus matkan varrella?
Itse olettaisin, että materiaalit vaikuttavat, esim kumi vaimentaa resonanssia jne. eli onko parasta tehdä kiinteästä putkesta mahdollisimman pitkä matka putkea?

- Jos resonaattoreita laitetaan muutama kappale esim 140hz ja 200hz, niin sekoittaako toinen näistä toisen pulssin?

- Tuottaako resonaattorit myös kuolleen alueen vääntökäppyrään? Testeissä tietyillä kombinaatioilla tuntui olevan myös kuollut kohta, tai sitten kahden resonaattorin piikkialueen väliin jäi vain normaali vääntöalue, joka tuntui kuolleelta kuopalta.

Sivut

Kommentit (30)

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Taitaa muuten olla eka kerta kun pääsen pätemään varhaisteininä ostamallani Hifilehden kaiutinrakennuskirjalla :D

Skobet jäi rakentamatta...

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä61961

Merlin kirjoitti:
Taitaa muuten olla eka kerta kun pääsen pätemään varhaisteininä ostamallani Hifilehden kaiutinrakennuskirjalla :D

Skobet jäi rakentamatta...

Juu näyttää helpolta muutta ei se välttämättä sitä ole. 

jussipussi
Seuraa 
Viestejä61961

Rasse kirjoitti:
Kysymys liittyen Helmholtz resonaatoriin, jos joku osaisi vastata edes joihinkin kysymyksiin.
Useana päivänä koittanut selata netistä tietoa, mutta ei tahdo löytyä oikeita vastauksia.

- Voiko resonanssi ilmiötä vahvistaa tekemällä resonaattorin takaosaan rummun tyylisen pingotetun kumikalvon?
Vai meneekö resonanssitaajuudesta vain vire laajemmalle alueelle ja sekoittaa osittain koko taajuuden?

- Normaalisti esimerkeissä resonaattori on tehty aina T-putkeen, jossa haaran päässä resonaattori, mutta voiko tilanne olla eri auton imuputkessa, koska imusarjan suunnalta tulee imuputkeen painepulsseja, että nämä pysäytetään paremmin Y-tyylisellä haaralla etenemästä kauemmaksi putkistoon?
Testeissä Y-haara tuntui voimakkaammalta toiminnaltaan, tosin resonaattori oli lähempänä kaasuläppää testissä.

- Onko resonaattorin muodolla ja suuaukon koolla merkitystä? Esimerkeissä aina esitetään resonaattoripöntön ja putken raja kanttisena, mutta olettaisi, että sulavampi muoto suurella suuaukolla antaisi vahvemman pulssin?
Tuntuisi myös, että pienellä resonaattorilla ei saisi aikaan yhtä vahvaa pulssia, kuin isolla?
- Jos resonaattorin suuaukon päätä suurennetaan torven tyylisesti kasvaako sen voimakkuus? Äänenvoimakkuuttahan nostetaan torvessa, megafonissa jne. suurentamalla loppuosaa.

- Onko resonaattorin etäisyydellä kaasuläpästä suuri merkitys? Taajuushan pysyy samana, mutta vaimeneeko pulssin voimakkuus matkan varrella?
Itse olettaisin, että materiaalit vaikuttavat, esim kumi vaimentaa resonanssia jne. eli onko parasta tehdä kiinteästä putkesta mahdollisimman pitkä matka putkea?

- Jos resonaattoreita laitetaan muutama kappale esim 140hz ja 200hz, niin sekoittaako toinen näistä toisen pulssin?

- Tuottaako resonaattorit myös kuolleen alueen vääntökäppyrään? Testeissä tietyillä kombinaatioilla tuntui olevan myös kuollut kohta, tai sitten kahden resonaattorin piikkialueen väliin jäi vain normaali vääntöalue, joka tuntui kuolleelta kuopalta.

Johan on liuta kysymyksiä... Helmoholzilla  oli omat teoriat tietoisuudestakin .

Jos noihin pyrkisi vastaaman niin aika syvällistä tietoa pitää omata aiheen tiimoilta ja jos haluaa sen teorian toteutuvan käytännön sovelluksissa niin mittaamista kovasti.

Yleisohjeena, paksut jäykät putket ja päihin suuntaimet jotka avustaa ilmavirtauksissa. Ilmamassan värähtetlyjähän se loppukädessä tarkoittaa. 

Jos aikoo myydä niin tällaisia termejä peliin.

"Laminar Spiral Enclosure (LSE™) Technology"

https://www.genelec.com/key-technologies/laminar-spiral-enclosure-lse-te... .

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

jussipussi kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
Taitaa muuten olla eka kerta kun pääsen pätemään varhaisteininä ostamallani Hifilehden kaiutinrakennuskirjalla :D

Skobet jäi rakentamatta...

Juu näyttää helpolta muutta ei se välttämättä sitä ole. 

Mitä vittua sä besserwisser tuut rääpimään sitä päätäs?

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

jussipussi kirjoitti:
Rasse kirjoitti:
Kysymys liittyen Helmholtz resonaatoriin, jos joku osaisi vastata edes joihinkin kysymyksiin.
Useana päivänä koittanut selata netistä tietoa, mutta ei tahdo löytyä oikeita vastauksia.

- Voiko resonanssi ilmiötä vahvistaa tekemällä resonaattorin takaosaan rummun tyylisen pingotetun kumikalvon?
Vai meneekö resonanssitaajuudesta vain vire laajemmalle alueelle ja sekoittaa osittain koko taajuuden?

- Normaalisti esimerkeissä resonaattori on tehty aina T-putkeen, jossa haaran päässä resonaattori, mutta voiko tilanne olla eri auton imuputkessa, koska imusarjan suunnalta tulee imuputkeen painepulsseja, että nämä pysäytetään paremmin Y-tyylisellä haaralla etenemästä kauemmaksi putkistoon?
Testeissä Y-haara tuntui voimakkaammalta toiminnaltaan, tosin resonaattori oli lähempänä kaasuläppää testissä.

- Onko resonaattorin muodolla ja suuaukon koolla merkitystä? Esimerkeissä aina esitetään resonaattoripöntön ja putken raja kanttisena, mutta olettaisi, että sulavampi muoto suurella suuaukolla antaisi vahvemman pulssin?
Tuntuisi myös, että pienellä resonaattorilla ei saisi aikaan yhtä vahvaa pulssia, kuin isolla?
- Jos resonaattorin suuaukon päätä suurennetaan torven tyylisesti kasvaako sen voimakkuus? Äänenvoimakkuuttahan nostetaan torvessa, megafonissa jne. suurentamalla loppuosaa.

- Onko resonaattorin etäisyydellä kaasuläpästä suuri merkitys? Taajuushan pysyy samana, mutta vaimeneeko pulssin voimakkuus matkan varrella?
Itse olettaisin, että materiaalit vaikuttavat, esim kumi vaimentaa resonanssia jne. eli onko parasta tehdä kiinteästä putkesta mahdollisimman pitkä matka putkea?

- Jos resonaattoreita laitetaan muutama kappale esim 140hz ja 200hz, niin sekoittaako toinen näistä toisen pulssin?

- Tuottaako resonaattorit myös kuolleen alueen vääntökäppyrään? Testeissä tietyillä kombinaatioilla tuntui olevan myös kuollut kohta, tai sitten kahden resonaattorin piikkialueen väliin jäi vain normaali vääntöalue, joka tuntui kuolleelta kuopalta.

Johan on liuta kysymyksiä... Helmoholzilla  oli omat teoriat tietoisuudestakin .

Jos noihin pyrkisi vastaaman niin aika syvällistä tietoa pitää omata aiheen tiimoilta ja jos haluaa sen teorian toteutuvan käytännön sovelluksissa niin mittaamista kovasti.

Yleisohjeena, paksut jäykät putket ja päihin suuntaimet jotka avustaa ilmavirtauksissa. Ilmamassan värähtetlyjähän se loppukädessä tarkoittaa. 

Jos aikoo myydä niin tällaisia termejä peliin.

"Laminar Spiral Enclosure (LSE™) Technology"

https://www.genelec.com/key-technologies/laminar-spiral-enclosure-lse-te... .

Laminar... Vitun pahvi. Bassorefleksi toi on.

Katsotaas.

Kysymys yksi: Ei voi. Tarkoitus on saada paine ventiiliin mahdollisimman suureksi annetulla taajuudella, jolloin ilma pakkautuu sopivasti seuraavaa sykliä varten valmiiksi. Tällöin kumikalvo on aina väärässä paikassa.

Kysymys kaksi: Edelleen se annettu taajuus, eli kierrosluku määrittelee kaiken. Googlaa hyvyysluku.

Kysymys kolme: En nyt lähtisi huomioimaan turbulenssia ennen kuin perusasiat on hallussa.

Kysymys neljä: Tämä on periaatteessa vastaus edelliseen kysymykseen, mutta yhä pitäisi ymmärtää ensiksi mikä on värähtelijä. Äänilähteen tapauksessa kyse on suuntaamisesta. Nyt puhutaan ilmavirtauksista. Torvi loiventaa tulokulmia ja siten vähentää turbulenssia.

Kysymys viisi: Resonaattori? Se putki on se resonaattori. Ja toimiessaan hyvin ilma on - kuten jo mainitsin - pakkautuneena ilmaventtiiliä kohden. Tarkoitus on imaista korkeapaineistettua ilmaa ja se ei onnistu, jos se on jossain muualla kuin heti saatavilla. Tottakai materiaalit vaikuttavat, mutta pitkällä putkella myös viritystaajuus kasvaa ja saat lisäilmaa vain korkeilla kierroksilla, joista niistäkin vain osalla.

Kysymys kuusi: Jaa'a. Ei toi Fourier tuu ihan lonkalta.

Kysymys seitsemän: Tottakai tulee. Sitä kutsutaan superpositioksi. Jos taajuutta voidaan vahvistaa, niin tietenkin sitä voi myös vaimentaa.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Niin ja se kumikalvo siis tarvitsee värähdelläkseen energiaa. Sen energian se ottaa tuloilmasta, eli pakkaselle jäädään joka tapauksessa sen verran kuin kalvon värähtelyyn menee. Ja se on paljon se.

Ota nokkahuilusta mallia, jos meinaat jotain passiiviturboa kyhäillä.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Tossa itse asiassa yksi kaveri vähän hermostui kun hän ajatteli että voisin jeesata akustoinnin kanssa.

Se on vaan ihan vitun vaikea urakka, kun materiaalit on jo hankittu.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä61961

Merlin kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
Taitaa muuten olla eka kerta kun pääsen pätemään varhaisteininä ostamallani Hifilehden kaiutinrakennuskirjalla :D

Skobet jäi rakentamatta...

Juu näyttää helpolta muutta ei se välttämättä sitä ole. 

Mitä vittua sä besserwisser tuut rääpimään sitä päätäs?

Rakenna yhdet pöntöt kirjan ohjeen mukaan. huomaatko kuinka vaikeaa  se on.  ensimmäisestä tulee ihan paska.,  2 tuntia selittelyä miten näin kävi, ei ollut minun vika jne. Kyllä se oli.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä61961

Merlin kirjoitti:
Tossa itse asiassa yksi kaveri vähän hermostui kun hän ajatteli että voisin jeesata akustoinnin kanssa.

Se on vaan ihan vitun vaikea urakka, kun materiaalit on jo hankittu.

Akustiikan perusteet kirjan hommaat, älä lähde omin päin hölmöileen. Sitten voit esiintyä Intiassa käyneenä guruna.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä61961

Merlin kirjoitti:

Laminar... Vitun pahvi. Bassorefleksi toi on.

.

Mihin se baasorefleksi perustuu? Mikä siinä on se "refleksi" se ilmassan jousivoimako , kotelon ilmamassan/ tilavuuden ja refleksiputken ilmamassan välillä?

Kyllä ne Genelecillä nämä tietää, ovat toki keksineet hyvän  myyvän teknisen termin tälle.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä9450

Genelecit oli ennen 6:ssa eri huoneessa + terassilla. Nyt on vain YouTube läppäristä, ja siitäkin olen kiitollinen. Autossa ois kiva saada parempi äänenlaatu... taustamelu haittaa. Koitin kerran vaimentaa rengasmelua  sullomalla jalkatiloihin tyynyjä, mut ei oikein toiminu! Oisko jotain vinkkejä, miten äänenlaatua vois parantaa edullisesti?

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Genelecit oli ennen 6:ssa eri huoneessa + terassilla. Nyt on vain YouTube läppäristä, ja siitäkin olen kiitollinen. Autossa ois kiva saada parempi äänenlaatu... taustamelu haittaa. Koitin kerran vaimentaa rengasmelua  sullomalla jalkatiloihin tyynyjä, mut ei oikein toiminu! Oisko jotain vinkkejä, miten äänenlaatua vois parantaa edullisesti?

Bitumimattoa. Kuumailmapuhaltimella asettuu paikoilleen.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

jussipussi kirjoitti:
Merlin kirjoitti:

Laminar... Vitun pahvi. Bassorefleksi toi on.

.

Mihin se baasorefleksi perustuu? Mikä siinä on se "refleksi" se ilmassan jousivoimako , kotelon ilmamassan/ tilavuuden ja refleksiputken ilmamassan välillä?

Kyllä ne Genelecillä nämä tietää, ovat toki keksineet hyvän  myyvän teknisen termin tälle.

Huoh. Se Genelecin idean ydin on siinä nimessä heti ensimmäisenä.

Ja todentotta, kyllä ne Genelecillä tietää että kyseessä on bassorefleksikotelo.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä61961

Merlin kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Merlin kirjoitti:

Laminar... Vitun pahvi. Bassorefleksi toi on.

.

Mihin se baasorefleksi perustuu? Mikä siinä on se "refleksi" se ilmassan jousivoimako , kotelon ilmamassan/ tilavuuden ja refleksiputken ilmamassan välillä?

Kyllä ne Genelecillä nämä tietää, ovat toki keksineet hyvän  myyvän teknisen termin tälle.

Huoh. Se Genelecin idean ydin on siinä nimessä heti ensimmäisenä.

Ja todentotta, kyllä ne Genelecillä tietää että kyseessä on bassorefleksikotelo.

Siellä on autotehtailla omat osatonsa säätämässä pakarien soudit kohdalleen. Ei se ihan heittämällä mene. Bassorefleskikotelo on  periaatteessa yksinkertainen tekele yhdelle taajuudelle , bassoelemetin resonanssitaajuudelle(tai hieman alle) viritettynä.

 https://en.wikipedia.org/wiki/Helmholtz_resonance .

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

jussipussi kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Merlin kirjoitti:

Laminar... Vitun pahvi. Bassorefleksi toi on.

.

Mihin se baasorefleksi perustuu? Mikä siinä on se "refleksi" se ilmassan jousivoimako , kotelon ilmamassan/ tilavuuden ja refleksiputken ilmamassan välillä?

Kyllä ne Genelecillä nämä tietää, ovat toki keksineet hyvän  myyvän teknisen termin tälle.

Huoh. Se Genelecin idean ydin on siinä nimessä heti ensimmäisenä.

Ja todentotta, kyllä ne Genelecillä tietää että kyseessä on bassorefleksikotelo.

Siellä on autotehtailla omat osatonsa säätämässä pakarien soudit kohdalleen. Ei se ihan heittämällä mene. Bassorefleskikotelo on  periaatteessa yksinkertainen tekele yhdelle taajuudelle , bassoelemetin resonanssitaajuudelle(tai hieman alle) viritettynä.

 https://en.wikipedia.org/wiki/Helmholtz_resonance .

 

Homma hoituu skalaarilla, eli kyllä se ihan heittämällä menee.

Ja obfuskointisi on jälleen kovasti arvostettua, kiitos, kiitos kovasti panoksestasi.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

On tässä väliaikaisessa majoituksessakin ammattilaiset hoitamassa asiat, mutta siitä huolimatta jouduin vaihtamaan palovaroittimeen patterin, taaraamaan pesukoneen ja seuraavaksi näköjään joudun ihan tehtaalla tehdyn modeeminkin korjaamaan. Toki uusi olisi parempi, mutta nollabudjetilla haen HP:n hakkurin tuolta roskiksesta ja juotan (en kolvaa, koska kolvaamalla sain pistarista hylätyn) siitä ottamani osat tohon paskaan. Ensiksi tosin pitää hakea se virtalähde.

Ja mistäkö tiedän että siitä saa osia? Koska pääsin joskus 15-16 vuotiaana työn makuun korjaamolle, enkä edes suhteilla. Se olikin sen verran kiva kesäduuni, että jäi tauot pitämättä.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Se ei nyt vielä kerro mitään, että opetin elektroniikkaa peruskoulussa, kun sitä ei kukaan muukaan opettanut. Oli se sen luokan tihrustelua vielä silloin. Tosin eipä sekään ole kymmeneen vuoteen enää kiinnostanut. Minkä nuorena oppii...

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Taisi muuten olla seiskaluokalla silloin. Fysiikat ja kemiat oli jo pitkälti opiskeltu. Oikeasti olisin kuulunut kasille, mutta kun kehityksen turvaaminen ja niinpoispäin.. Ja jos olisi ollut mahdollista, niin lukiossa.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat