Seuraa 
Viestejä131

Mikä mättää, jos ei amiksessa hyvät arvosanat saanut pääse yrittämään yliopistoon? Kait he kaikki joutuisivat lukiopohjaisten kanssa suorittamaan saman pääsytutkinnon.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711172200539722_u0.shtml

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Ei aavistustakaan. Mutta mitä olen kuunnellut niitä, jotka valitsevat amiksen niin pääsyynä on ollut huono kielipää tai matematiikan taidot. Voiko kyse olla yksinkertaisesti siitä, että ei omaa geenit, jotka eivät tue vieraiden kielten oppimisen taitoa?

Onko sitten vieraan kielen taito tärkeää? Itse en usko, että suomen kielellä voisi saada aikaan juuri mitään järkevää. Mutta toinen asia on, että esim. lukion englannin tai saksan kielen oppikirjat ovat mielestäni myös aika ajoin melko ala-arvoisia.

Itselläni ei ole ollut mitään mahdollisuutta pyrkiä yliopistoon, vaikka olen lukion käynyt. En ollut tarpeeksi kypsä ja toinen seikka on, että pikkukaupungin kirjastosta ei nuorena löytynyt mitään innostavaa kirjallisuutta, joka olisi tukenut asiaa. 

Eikä nyt kai kaikkien sentään tarvitse yliopistoa käydä? Tarvitaan monen eri alan osaajia ja yliopistoissa voi opiskella vain harvoja todella tärkeitä aineita.

Kun olen Internet Archivessa vilkaissut yhtä amerikkalaista englannin kielistä oppikirjaa fysiikasta niin se oli todella innostava ja asiaa tunteva oppikirja verrattuna suomen kielisiin yritelmiin. Onko ylipäätään mitään mahdollisuutta innostua tieteestä suomen kielen varassa? Aristotelestä voi lukea kyllä suomeksikin, mutta vasta sen jälkeen kun tutustuntu johonkin englannin kieliseen käännökseen.

MooM
Seuraa 
Viestejä11307

Riippuu ihan alasta. Ja syistä, miksi amikseen on mennyt alunperin (motivaatio opiskella teoriapainotteisesti). 

Varmasti aloilla, joilla lähtötiedot eivä ole kriittisnen juttu, voi pärjätä, jos osaa omaksua ja prosessoida tietoa ja tuottaa kelvollista tekstiä suhteellisen vaivatta. Se ei vaadi lukiota, mutta lukiolaisella on todennäköisemmin homma kohdallaan. Voisin kuvitella, että esimerkiksi humanistiset aineet (poislukien kielet), psykologia jne voi päästä vauhtiin aika helposti. Jos siis pääsee sisään. 

Sitten on aloja, joilla oletetaan taitotaso, jolta lähdetään. esimerkiksi luonnontieteissä amismatematiikalla ei pärjää, tai ainakin joutuu tekemään hurjasti hommia. Biologia ehkä on helpompi, mutta esim. fysiikka ja kemia on aika laskennallista. Kielissä lienee sama homma.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Ei sitä sovi ilman virastoruotsia päästä yhtään mihinkään.

Ruotsi on kyllä niin hanurista kuin olla ja voi.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

nova
Seuraa 
Viestejä131

Amis ei kuitenkaan saisi olla tuomio -ajatellen jatko-opiskelumahdollisuuksia. Jos  kaikki amislaiset poissuljetaan korkeakouluista, niin silloin heitetään pyykki pesuveden matkassa.

Toisaalta korkeakouluilla ei enää ole kiinostusta alkaa pääsykokeissaan testaamaan esim kielitaitoa,  matikan taitoja ym. kun ne on jo yo-kokeissa testattu.

Yliopistossa saatetaan lyödä piankin 500-sivuinen englanninkielinen tenttikirja käteen, jonka läpikäymiseen ei peruskoulun kielitaito kyllä ihan riitä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34623

Merlin kirjoitti:
Ei sitä sovi ilman virastoruotsia päästä yhtään mihinkään.

Ruotsi on kyllä niin hanurista kuin olla ja voi.

Jos tieteellinen ura kaatuu virkamiesruotsiin, tuskinpa maailma on menettänyt mitään suurta. Se taso on täysin luokaton. Riittää osata muutama sana ja pari keskeistä kielioppisääntöä. Ajatus, että virkamiesruotsilla pitäisi hoitaa työasioita on ihan yhtä absurdi kuin tämän palstan "omilla aivoilla ajattelijoiden" suuret viisaudet.

Ammattikouluissa on ainakin se ongelma, että siellä ei ole standardoituja valtakunnallisia koulusta riippumattomien sensorien tarkastamia loppukokeita, vaan opettajan asenne ja oppilaan pärstäkerroin vaikuttavat paljon. Työnantajat eivät taida olla kiinnostuneita arvosanoista vaan suoritetusta tutkinnosta ja ehkä suoritukseen kuluneesta ajasta, joten ei ei ole normaalisti merkittävä oikeusturvaongelma, mutta arvosanojen vertailu muiden linjojen ja ylioppilasarvosanoihin ei oikein onnistu. Jonkinlaisen pääsykokeen kautta olisi hyvä tarjota mahdollisuutta, jos joku innostuu. Toki aikuislukionkin suorittaa aika pienellä vaivalla.

MooM
Seuraa 
Viestejä11307

Neutroni kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
Ei sitä sovi ilman virastoruotsia päästä yhtään mihinkään.

Ruotsi on kyllä niin hanurista kuin olla ja voi.

Jos tieteellinen ura kaatuu virkamiesruotsiin, tuskinpa maailma on menettänyt mitään suurta. Se taso on täysin luokaton. Riittää osata muutama sana ja pari keskeistä kielioppisääntöä. Ajatus, että virkamiesruotsilla pitäisi hoitaa työasioita on ihan yhtä absurdi kuin tämän palstan "omilla aivoilla ajattelijoiden" suuret viisaudet.

Ammattikouluissa on ainakin se ongelma, että siellä ei ole standardoituja valtakunnallisia koulusta riippumattomien sensorien tarkastamia loppukokeita, vaan opettajan asenne ja oppilaan pärstäkerroin vaikuttavat paljon. Työnantajat eivät taida olla kiinnostuneita arvosanoista vaan suoritetusta tutkinnosta ja ehkä suoritukseen kuluneesta ajasta, joten ei ei ole normaalisti merkittävä oikeusturvaongelma, mutta arvosanojen vertailu muiden linjojen ja ylioppilasarvosanoihin ei oikein onnistu. Jonkinlaisen pääsykokeen kautta olisi hyvä tarjota mahdollisuutta, jos joku innostuu. Toki aikuislukionkin suorittaa aika pienellä vaivalla.

Nythän pääsykokeiden painoarvoa ollaan pienentämässä ja yo-todistus (ei siis lukion päättötodistus) nousee merkitsevämmäksi. Aineiden painotuksesta keskustellaan, mutta on esitetty, että koska matematiikan ja äidinkielen osaaminen ennustaa parhaiten opintomenestystä, niitä painotettaisiin. Ylellä oli tästä uutinen viikon sisään, en jaksa etsiä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Neutroni kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
Ei sitä sovi ilman virastoruotsia päästä yhtään mihinkään.

Ruotsi on kyllä niin hanurista kuin olla ja voi.

Jos tieteellinen ura kaatuu virkamiesruotsiin, tuskinpa maailma on menettänyt mitään suurta. Se taso on täysin luokaton. Riittää osata muutama sana ja pari keskeistä kielioppisääntöä. Ajatus, että virkamiesruotsilla pitäisi hoitaa työasioita on ihan yhtä absurdi kuin tämän palstan "omilla aivoilla ajattelijoiden" suuret viisaudet.

Ammattikouluissa on ainakin se ongelma, että siellä ei ole standardoituja valtakunnallisia koulusta riippumattomien sensorien tarkastamia loppukokeita, vaan opettajan asenne ja oppilaan pärstäkerroin vaikuttavat paljon. Työnantajat eivät taida olla kiinnostuneita arvosanoista vaan suoritetusta tutkinnosta ja ehkä suoritukseen kuluneesta ajasta, joten ei ei ole normaalisti merkittävä oikeusturvaongelma, mutta arvosanojen vertailu muiden linjojen ja ylioppilasarvosanoihin ei oikein onnistu. Jonkinlaisen pääsykokeen kautta olisi hyvä tarjota mahdollisuutta, jos joku innostuu. Toki aikuislukionkin suorittaa aika pienellä vaivalla.

Suomessa kun opiskelu on lähes ilmaista, "tarvitaan" ruotsinkielen kaltaista kallista signalointia jolla osoitetaan kelvollisuus yliopistoon. Lukion ainoa funktio onkin karsia opiskelijoita.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä34623

Merlin kirjoitti:
Suomessa kun opiskelu on lähes ilmaista, "tarvitaan" ruotsinkielen kaltaista kallista signalointia jolla osoitetaan kelvollisuus yliopistoon. Lukion ainoa funktio onkin karsia opiskelijoita.

En tajua mitä tarkoitat. Ruotsin kieli voi karsia asennevammaisia, mutta ei muita. Tyydyttävälla lukioruotsilla voi mennä heittämällä virkamieskokeesta läpi. Amiksen käyneet tai lukiossa himaa hipoen läpi päässeet voivat hoitaa homman parin opintoviikon pikkukurssilla.

Lukion itsestään selvä tarkoitus on mitata valmiutta yliopisto-opiskeluihin. Jos ei perse ja pää kestä vaatimattomia lukiokursseja, niin se ei takuulla kestä yliopiston ihan eri kertaluokilla olevaa opiskelutahtia. Turha sellaisen kaverin on mennä yliopistoon kokeilemaan onneaan.

Se voi muodostaa jonkinmoisen ongelman, jos joku kypsyy hieman myöhemmin ja on mokannut koulunsa. Minusta sellaisille pitää antaa mahdollisuus myöhemmin, mutta käsittääkseni se toteutuu tyydyttävästi. Sellainen voi suorittaa aikuislukion tai mennä joihinkin pääsykokeisiin alemmalta koulutuspohjalta. Oletan, että vastaava mahdollisuus on tarjolla jatkossakin, vaikka pääsykriteerejä muutetaan. Muu olisi järjetöntä sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta.

Nature
Seuraa 
Viestejä10190

Amiksesta pääsee yliopistoon suorittamalla ensin ammattikorkeakoulututkinnon (luultavasti ylemmän). Hyvin menestynyt opiskelija voi hakea suoraan maisteritutkintoon (ilman pääsykoetta). Yliopistossa joutuu sitten vain suorittamaan ns. täydentävät opinnot (eli osan kandivaiheen kursseista).

Amiksesta ei kyllä pääse suoraan yliopistoon, se on ihan varmaa. Teoreettisen ja matemaattisen osaamisen taso on amiksessa aivan liian matala.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Neutroni kirjoitti:
Merlin kirjoitti:
Suomessa kun opiskelu on lähes ilmaista, "tarvitaan" ruotsinkielen kaltaista kallista signalointia jolla osoitetaan kelvollisuus yliopistoon. Lukion ainoa funktio onkin karsia opiskelijoita.

En tajua mitä tarkoitat. Ruotsin kieli voi karsia asennevammaisia, mutta ei muita. Tyydyttävälla lukioruotsilla voi mennä heittämällä virkamieskokeesta läpi. Amiksen käyneet tai lukiossa himaa hipoen läpi päässeet voivat hoitaa homman parin opintoviikon pikkukurssilla.

Lukion itsestään selvä tarkoitus on mitata valmiutta yliopisto-opiskeluihin. Jos ei perse ja pää kestä vaatimattomia lukiokursseja, niin se ei takuulla kestä yliopiston ihan eri kertaluokilla olevaa opiskelutahtia. Turha sellaisen kaverin on mennä yliopistoon kokeilemaan onneaan.

Se voi muodostaa jonkinmoisen ongelman, jos joku kypsyy hieman myöhemmin ja on mokannut koulunsa. Minusta sellaisille pitää antaa mahdollisuus myöhemmin, mutta käsittääkseni se toteutuu tyydyttävästi. Sellainen voi suorittaa aikuislukion tai mennä joihinkin pääsykokeisiin alemmalta koulutuspohjalta. Oletan, että vastaava mahdollisuus on tarjolla jatkossakin, vaikka pääsykriteerejä muutetaan. Muu olisi järjetöntä sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta.

Kannattaa muistaa, että yritystenkin itseistarkoitus on haalia fiksua porukkaa palkkalistoilleen. Molemmilla on myös toinen yhteinen kriteeri kilpailtaessa yksilöistä, nimittäin liian fiksu ei saa olla. Ammattikoulut ovat tässä parempia karsimaan juurikin sen takia, että yksi lahopää voi määritellä kelvollisuuden työelämään, siinä missä lukioissa on tasotestit. Lukiot suorittavat 'liian fiksujen karsintaa' sitten ihan sen takia, ettei opiskelupaikkoja muuten riitä ja möksmöks kun parempaa väkeä sylettää taas verojen maksaminen.

Katsos Neutroni yhteiskunnallisissa asioissa ei ole kyse sinusta.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

nova
Seuraa 
Viestejä131

Eihän tuo amis => amk => tekninllien yliopisto ole juurikaan  ajallisesti sen pitempi reitti esim DI:ksi , kuin  lukio=>  teknillinen yliopisto -reitti. Jos lukee AMK-inssiksi 4 vuodessa ja siitä jatko-opiskelee 3 v lisää DI:ksi, niin aika samoissa ollaan, kuin suoraan lukion kautta korkeakouluun.

Nature
Seuraa 
Viestejä10190

Pojathan ovat ikääkuin väliinputoajan asemassa suhteessa tyttöihin, kun tytöt kypsyvät nopeammin. Suurin osa lukiosta valmistuneista tytöistä ovat käytännöllisesti katsoen naisia niin mieleltään kuin muutenkin, mutta useimmat pojat ovat poikia. Poikia kohtaan on tavallaan väärin että heillä on vasta myöhemmin samat valmiudet (ja tahto) selvitä opinnoistaan kuin tytöillä.

Kehittymistahdin erot liittynevät varmaankin johonkin evoluution sanelemaan pakkoon, jonka seurauksena tytöt ovat ruvenneet kehittymään nopeammassa tahdissa kuin pojat. Nykytilanteessa tuo viive aiheuttaa sukupuolista vääristymää, johon olisi syytä kiinnittää erityistä huomioita. Aikuisiän saavutettuaan sukupuolten väliset erot tasoittuvat tuoltakin osin.

Tuosta syystä tulisi olla olemassa useita samanarvoisia väyliä päästä opiskelemaan mihin tahansa opinahjoon, jos siihen vain rahkeet riittävät. Ylioppilastodistus on sikälikin kyseenalainen että sen arvosanoihin saattaa turhan paljon vaikuttaa  koepäivän vireystila. Ylioppilatodistus ja lukion päästötodistus yhdessä (tai olemassa oleva muu vastaavantasoinen tutkinto) kertoo enemmän henkilön kyvystä oppia uusia asioita.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Tai oikeammin nykyään koulutuksen korkein funktio on seuloa hintit ja muut poikkeavat joukosta.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Muutenkin alan koko ajan kallistua vahvemmin kouluvelvollisuutta vastaan. Ne joilla on varaa ja halua opiskella, opiskelee varmasti ilman ulkopuolista pakkoakin ja muut voivat sitten vaikka pelata pleikkaa sen ajan.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

*oppivelvollisuudessa.

Mikään mitä olen koulussa oppinut, ei ole hyödyttänyt minua tippaakaan, eikä mikään mitä olen koulun ulkopuolella oppinut, ole hyödyttänyt koulussa tippaakaan, vaikka olisin opiskellut omatoimisesti kouluaineita. Itse asiassa se se vasta paska munkki onkin, jos sattuu kiinnostamaan kouluaineet, muttei koulu. Silloin koulussa ei ole edes sen vertaa järkeä.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5919

Menin ite amk-ruotsin läpi ku osavan kanssa askarreltii toistakymmentä lausetta koealueesta ja opettelin ne. Hyvä et osaan tack sanoa, ei ollu läheskä vaativin kurssi. Ammattikoulu ei anna valmiuksia teoriapainotteisee opiskeluu eikä nykynen 3h/pv amis anna valmiuksia oikei muuhunka.

Per se

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Neutroni kirjoitti:

En tajua mitä tarkoitat. Ruotsin kieli voi karsia asennevammaisia, mutta ei muita. Tyydyttävälla lukioruotsilla voi mennä heittämällä virkamieskokeesta läpi. Amiksen käyneet tai lukiossa himaa hipoen läpi päässeet voivat hoitaa homman parin opintoviikon pikkukurssilla.

Virkamiesruotsin tasoa on ilmeisesti nostettu olennaisesti ja kurssejakin on kaksi: puhuttu ja kirjoitettu taito. Lisäksi jonkinlaisena kuritoimenpiteenä kuuleman mukaan on alettu suosia arvioijina oppiaineen yliopisto-opettajia, joiden tulkinta läpipääsyn vaatimustasosta on brutaali. Milläämn jag heter peter -tasolla ei läpi päästä. Ja seuraava yritys seuraavana lukukautena, jos sattuu edes pääsemään kurssille. Muuten kesäyliopisto ja 200 euron kurssimaksu odottaa, eikun onnea.

Hurjin juttu oli, kun kuulin että kymmeniä melkein-maistereita jopa biologiasta on jäänyt pakkoruotsista kiinni. Tilanne on hämmentävä, koska biologit ovat yleensä jopa 60% naisia (joiden asenne ruotsinkieleen on yleensä parempi kuin miehillä). Ja valmistumisajat venyy, taitavien akateemisten osaajien lojuessa sossulla ja marketin kassalla.

Viime kädessähän kyse on vaatimustason järkevästä sovittamisesta valmistumisaikojen lyhentämistarpeeseen. Se onnistuisi esimerkiksi tehtäväpainotteisuuden lisäämisellä, läsnäolopakoilla ja sen sellaisilla "kuiville vetämismetodeilla". Ruotsin opiskelun vaikeuttaminen ei ole kenenkään muiden etu, kuin korkeintaan sadististen tätien, jotka muistuttelevat fläppitaululta, kuinka virkamiesruotsi on kirjattu perustuslakiin, eikä liiku sieltä mihinkään muutamaan sataan vuoteen.

Neutroni kirjoitti:

Lukion itsestään selvä tarkoitus on mitata valmiutta yliopisto-opiskeluihin. Jos ei perse ja pää kestä vaatimattomia lukiokursseja, niin se ei takuulla kestä yliopiston ihan eri kertaluokilla olevaa opiskelutahtia. Turha sellaisen kaverin on mennä yliopistoon kokeilemaan onneaan.

Lukiohan mittaa myös kiinnostusta opiskeluun yleensä, mikä ei ole ihan ehtymätön luonnonvara. Kun on altistunut suurelle määrälle tietoa ja oppiaineita, saa myös ymmärrystä eri vaihtoehdoista, jos ensin haettu ala ei alakaan tuntua ihan omalta jutulta.

Neutroni kirjoitti:

Se voi muodostaa jonkinmoisen ongelman, jos joku kypsyy hieman myöhemmin ja on mokannut koulunsa. Minusta sellaisille pitää antaa mahdollisuus myöhemmin, mutta käsittääkseni se toteutuu tyydyttävästi. Sellainen voi suorittaa aikuislukion tai mennä joihinkin pääsykokeisiin alemmalta koulutuspohjalta. Oletan, että vastaava mahdollisuus on tarjolla jatkossakin, vaikka pääsykriteerejä muutetaan. Muu olisi järjetöntä sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta.

Avoimen yliopiston puoleltahan voi suhteellisen huokeaan hintaan käydä kokeilemassa useita yliopistoalojakin, ja jos maistuu niin väylän kautta pääsee yleensä sisään aineopintojen suorittamisen jälkeen. Optioita on, ja opiskelu ilmaista edelleen.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Reiska kirjoitti:

Menin ite amk-ruotsin läpi ku osavan kanssa askarreltii toistakymmentä lausetta koealueesta ja opettelin ne. Hyvä et osaan tack sanoa, ei ollu läheskä vaativin kurssi. Ammattikoulu ei anna valmiuksia teoriapainotteisee opiskeluu eikä nykynen 3h/pv amis anna valmiuksia oikei muuhunka.

Yliopistossa nykyisin tuollaisen tason juuri ja juuri ylittäviltä otetaan luulot pois ja parissa viikossa. Lukion kieliopin oon syytä palautua mieleen noin 3-4 kertaa lukiotahtia nopeammin, ja sanastoa pitäisi omaksua/palauttaa mieleen ainakin tuplatahtia mitä lukion kolmannella opiskeltiin. En tiedä milloin jotkut ovat vm-ruotsinsa käyneet, mutta ne luisteluajat ovat kuulemma lopullisesti ohi.

MIkä on aika hassua, kun englannin kurssit on suhteessa rentoa jutustelua ja tehtävien läpi luistelua hälläviäliä-asenteella. Vaikka akateemisessa maailmassa lähes aina käytetyin kieli on englannin kieli. En pistäisi pahakseni, jos englantia tarjottaisiin 3-4 kurssia pakollisena, ja ruotsin pääsisi yhden kurssin tehtävänakutuksella ja läsnäololla pussiin.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

MooM kirjoitti:

Nythän pääsykokeiden painoarvoa ollaan pienentämässä ja yo-todistus (ei siis lukion päättötodistus) nousee merkitsevämmäksi. Aineiden painotuksesta keskustellaan, mutta on esitetty, että koska matematiikan ja äidinkielen osaaminen ennustaa parhaiten opintomenestystä, niitä painotettaisiin. Ylellä oli tästä uutinen viikon sisään, en jaksa etsiä.

Tuo johtanee jotakuinkin varmasti turistien lisääntymiseen, eli alaan orientoituneiden sijaan yhä useammalla yleisalalla on suurin osa porukkaa, joka ei päässyt haluamalleen alalle ja luisteli sisään väliaikaissäilytykseen nukkumaan jämäkursseja läpi. Sellainen syö muiden motivoituneempien opiskelijoiden asennetta, kun suurempi osa on vain säilymässä oppialalla seuraavan vuoden pääsykokeisiin asti.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat