seksin oston kriminalisoinnille ei perusteita jatkoa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä toinen esimerkki. Jotkin tahot esittelevät julkisuudessa varmaa"tietoa" ihmiskaupasta MM-jalkapallokisojen liepeillä Saksassa? Mistähän tämäkin tieto on peräisin?Ihmiskauppialtako ja parittajilta? Kuka tälläista tietoa levittää? verkkolehti 7.4.2006/saksan bordellit varautuvat mm-kisoihin: http://www.verkkouutiset.com/juttu.php?id=89399 kertoo asiasta jotain muuta
Ruotsalaiet puhuvat pötyä !
Saksan bordellit valmistautuvat MM-kisoihin
Berliiniläiset prostituoidut pitävät pötynä ruotsalaisten väitteitä pakkoprostituutiosta jalkapalloilun MM-kisoissa. Heidän mukaansa valtaosa saksalaisista ilotytöistä palvelee asiakkaitaan vapaasta tahdostaan ja nauttii työstään. Kisoihin he eivät sanojensa mukaan kaipaa täydennystä riveihin. Saksalaiset eivät työnnä päätään pensaanseen ja pakoile vastuuta.
Ruotsin seksinostokielto on puhdasta moralismia ja pään työntämistä pensaaseen, hämmästelee toiminnanjohtaja Kathrina Zetting vapaana ja edistyksellisenä pitämänsä Ruotsin poliitikkojen lausuntoja.
Palvelualojen ammattiliitto Ver.di on avannut ainoana ammattiliittona ovensa ilotytöille Saksassa. Liitto auttaa naisia työsopimusten solmimisessa sekä antaa oikeusapua ja ammatillista tukea.Kultturiministeri esitti julkisuudessa että Saksan esimerkki osoittaa, että vaikka seksipalvelujen myynti olisi sallittua, se ei poista ihmisten salakuljetusta ja prostituutioon pakottamista .Hän unohti kuitenkin mainita tärkeän seikan: Silloin kun seksipalvelujen myynti on laillista, sitä on helpompi valvoa.
Olennainen kysymys on: Vaikka Saksassa seksipalvelujen myynti olisi kriminalisoitu, pakkoprostituutiota esiintysi siitä huolimatta MM-jalkapallokisojen aikana yhtä paljon jollei enenemmän kuin nyt. Tilanne olisi vain pahempi kuin nyt. Ero on siinä että nyt sitä on helpompi valvoa.
Ja mitä tulee urheilun korkeaan moraaliin sitä ei ole ollut ikinä ja eikä tule olemaan muualla kuin juhlapuheissa. Huippu urheilun ympärillä on enemmän moraalisia ongelmia ja lieveilmiötä-vilppiä, dopingia,huliganismia, sopupelejä jne..-kuin vapaa ehtoisessa seksipalvelujen myynnissä.

Emerituspofessori Heikki Kirkinen kirjoitti minusta osuvasti 6.4.2006 HS:n nettikeskustelussa:
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa ... &start=400
Kulttuurin sisäinen ristiriita.
Suomessa keskustelu seksistä on arka aihe, jota on käsitelty pääasiassa naisen yhteiskunnallisen aseman, oikeuksien ja turvallisuuden kannalta. On korostettu prostituution yhteyttä naisten alistettuun asemaan ja ihmiskauppaan.
Keskustelussa on sivuutettu modernissa länsimaisessa kulttuurissa vallitseva voimakas sisäinen ristiriita.
Kaikki tietävät, että nykyinen kulttuurimme on vahvasti ja avoimesti seksimyönteinen, jopa seksiväritteinen. Tämä näkyy hyvin median eri muodoissa kuten uutistoiminnassa ja mainonnassa, samoin taiteissa, pukeutumisessa ja julkisessa esiintymisessä. Lähes jokaiseen jännityselokuvaankin näytään tarvittavan muutama railakas seksikohtaus.
Nykykulttuurin yleinen viesti on, että seksi on tarpeellista, hyvää ja hauskaa, modernin kulttuurin osa.
Samaan aikaan kohoaa esiin liike, joka korostaa etenkin vapaan seksin vaaroja, moraalista ala-arvoisuutta ja yhteiskunnallisia ongelmia. Seksi halutaan nykyistä tarkempaan valvontaan. Varsinkin naisasialiike korostaa miesten vastuuta prostituution aiheuttamista sosiaalisista epäkohdista ja siihen liittyvästä rikollisuudesta.
Yksi länsimaisen kulttuurin ongelmia onkin rikollinen miesten, ja etenkin naisten, salakuljettaminen heikomman talouskehityksen maista rikkaisiin maihin ja naisten pakottaminen prostituutioon. Tämän estäminen on pääperusteita siihen, että seksin ostaminen halutaan kieltää lailla.
Näin on Ruotsissa tehtykin, joskaan se ei näytä onnistuneen ratkaisemaan seksin ongelmaa. Suomessa on Ruotsin esimerkin mukaan eduskunnassa käsiteltävänä vastaava laki. Outoa siinä on malli, että seksin ostamisesta tehdään rikos, mutta sen myyminen jää lailliseksi.
Perusteiltaan se vaikuttaa keinotekoiselta. Säälin ja suojelun taustalta siinä voi paljastua moraalisesti paheksuvaa perusasennetta seksipalveluja kohtaan.
Kulttuurin tutkijana pidän liian yleistävänä väitettä, että prostituoitu nainen on aina uhrin asemassa, jota pitää suojella oman itsensä myymiseltä. Heitähän on julkisestikin nimitelty orjiksi. Eräät seksipalveluja myyvät naiset ovat julkisesti vakuuttaneet, että he eivät tee sitä pakosta eikä alkoholin tai huumeiden painamina, vaan palveluammatin harjoittajina, mikä ainakin eräissä Euroopan maissa on laillista. Heitä uuden lain puoltajat eivät näytä uskovan.
Voidaanko kansalainen "tuomita uhriksi" lain nojalla? Liittyykö seksikieltoon myös yksilön ihmisoikeuksien ongelmia?
Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa Susanna Rahkonen väitti, ettei seksin ostolle ole perusteita (HS 2. 4.).Se on
kaikin puolin hyvinvoivan väite. Läheskään kaikilla haluavilla ei ole mahdollisuutta nauttia seksistä, jota media ja koko moderni yhteiskunta esittelevät, opettavat ja tarjoavat tuutin täydeltä.
Käytännössä seksipalvelun tekeminen rikokseksi johtaisi monien ihmisten seksuaaliseen syrjintään. Heitä olisivat yhteiskunnasta syrjäytyneet, ujot, hylätyt, vanhat ja vammaiset. Eikö kova ole sellainenkin moderni yhteiskunta, joka ajattelee, että ei heidän seksin puutteensa meitä muille kuulu, tyytykööt omaan osaansa.
Suosituin perustelu seksipalvelujen ostokiellolle näyttää olevan, että siten torjutaan tehokkaasti ihmiskauppaa, jossa rikollisesti alistetaan naisia prostituoiduiksi. Yksipuolinen seksikielto on sopimaton ja tehoton väline rikollisuuden torjunnassa. Nämä tehtävät on järkevintä eriyttää.
Modernilla eurooppalaisella valtiolla on pitkälle kehitetyt, erikoistuneet ja tehokkaat menetelmät ihmiskaupan ja parituksen torjuntaan. Korkean teknologian ja kansainvälisen yhteistyön avulla niitä voidaan parhaiten myös kehittää.

Heikki Kirkinen
historian emeritusprofessori
Joensuu

Tässä lisäksi vielä joitain poimintoja muissa lehdissä olleista artikkeleista:

Joensuun ylioppilaslehti 4/06/seksityön moraalinen dilemma: http://yolehti.joensuu.fi/lehdet/joyl0406.pdf
Itsensä myymistä voidaan moraalisesti pitää oikeutet­tuna, mikäli ihmisellä uskotaan olevan täysi valta omaan kehoonsa. Ruotsin virallisen kannan mukaan seksityö ei ole koskaan vapaaehtoista. Ajatus kuulostaa hullulta lu­kiessa haastateltujen miesprostituoitujen syitä ryhtyä alalle. Työn kiehtovuus ja matkakassan kartuttaminen ”oikeiden töiden” ohella, olivat pääsyyt miehille seksi­työhön siirtymiseen.
Toisen ihmisen kehon ostaminen seksuaalisen tyy­dyttämisen välineeksi johtaa moraaliseen dilemmaan. Voiko tämä olla oikein? Toisaalta amerikkalaisen pika­ruokaketjun kassalla ostettua työntekijää riistetään lä­hes yhtä surutta kuin itseään vapaaehtoisesti myyvää prostituoitua. Voidaanko naisen tai miehen sukupuoli­elimiä pitää työvälineinä samalla tavalla kuin käsiä, jot­ka näppärästi kääntelevät hampurilaisia paistolevyllä.

Joensuun ylioppilaslehti 4/06/Miesprostitoitu uuden lakiesityksen varjossa miten käy rattopojan?: http://yolehti.joensuu.fi/lehdet/joyl0406.pdf
- Fasismia, toteaa 47-vuotias miesprostituoitu uudesta lakiehdo tuksesta seksin ostamisen krimina lisoimiseksi. Hallituksen tekemä lakiesitys on nyt lakivaliokunnan käsiteltävänä ja uusi laki tekisi seksuaalipalvelujen ostamisen yleisesti rangaistavaksi. Rangaistukseksi esitetään sakkoa tai enintään kuutta kuukautta vankeut ta. Joensuun Ylioppilaslehti haastat teli kahta miesprostituoitua, käsitel len lakiehdotusta ja seksityöntekoon liittyviä myyttejä. - Aivan typerää yrittää estää ih misen vahvimpia viettejä, kertoo seksityöntekijänä toimiva 40-vuoti as mies. Suomen prostituutiolainsäädän nössä seksin myyminen ja ostami nen on sallittu, mutta toisen pros tituutiosta hyötyminen kriminali soitu. Kummankin haastatellun mies prostituoidun kanta tuoreeseen la kiehdotukseen on selkeä, lakiehdo tus on järjetön. - Saattaa olla, että erilainen kiris tysrikollisuus ja uhkailu sekä seksi työntekijöitä, että asiakkaita koh taan tulee lisääntymään. En par haalla tahdollanikaan näe mitään positiivisia vaikutuksia, paitsi että kotimaisille yrittäjille saattaa jäädä hiukan enemmän asiakkaita, jos il miö vainotaan pois kaduilta ja baa reista, toteaa mies-47. Rikollisuus mielletään usein osaksi prostituutiota. Prostituoitu liikkuu aina lain ja laittoman rajamailla. ”Vakavampaa rikollisuutta ovat kaikenlainen painostaminen ja pa kottaminen, väkivalta, paritus sekä ihmiskauppa. Suomen prostituutio ilmiöön liittyy myös kaikkia näitä, joskaan ei niin laajassa mittakaa vassa kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää”, kirjoittaa prostituutiota tutkinut Anna Kontula Prostituu tio Suomessa -raportissaan. - Tarinat rikollisista ja sutenöö reistä ovat paskapuhetta ja propa gandaa, ei sellaisia Suomessa ole kuin muutama, suurin osa seksi työntekijöistä on vapaita yrittäjiä, toteaa mies-40. Vuonna 2003 kunnalliset järjes tyssäännöt korvannut järjestyslaki kieltää seksipalveluiden myymisen ja ostamisen yleisellä paikalla, joten asiakkaan hankkiminen ravintolasta tai kadulta on rikos. Suurin osa amatööriprostituoi duista ei maksa veroja. Työlupaa prostituutioon ei ulkomaalainen turistiviisumiprostituoitu voi saa da, joten he työskentelevät ilman. Epäsuora ilmoittelu treffi palstoilla ja työskentely vuokratiloissa voivat johtaa kustantajan tai vuokrananta jan syytteeseen parituksesta. Ruotsissa prostituutioasiakkuus kriminalisoitiin vuonna 1999. Kon tulan raportin mukaan katuprosti tuutio on vähentynyt lain muutok sen jälkeen, mutta kääntöpuolena on ongelmallisen prostituution pii loutuminen ja kilpailun lisääntymi nen. - Seksityöntekijöiden on pon nisteltava kovemmin asiakkaita saadakseen. Esimerkiksi Ruotsis sa tämä näkyy siten, että tarjotaan suojaamatonta seksiä. Lue muuta ma Sihteeriopiston ilmoitus, tytöt joutuvat tarjoamaan niin sanotusti ”munsprut” saadakseen paremmin asiakkaita, kertoo mies-40. Ruotsalainen lainsäädäntö pitää prostituutiota aina väkivaltana nais ta kohtaan, mikä aiheuttaa yksilölli siä ja yhteisöllisiä haittoja. Vapaaeh toista prostituutiota ei ole olemas sakaan Ruotsin virallisen kannan mukaan. Haastatellut miesprostituoidut ei vät toimi täyspäiväisinä seksityön tekijöinä, vaan ovat myös omien sa nojensa mukaan ”oikeissa” töissä. - Seksityöstä saadut tulot mene vät lähinnä matkustelukassaan, ker too mies-40. Syiksi seksityön aloittamiseen miehet kertovat työn kiehtovuuden ja helpon keinon ansaita rahaa. Kontulan raporttiinsa haastattele mat prostituoidut ovat pääsääntöi sesti ryhtyneet alalle kustannuste hokkaista syistä. Miten mies ja nainen eroavat sek sityöntekijänä? - Eipä oikeastaan paljoa. Ehkä naiset ovat enemmän kiinni työs sään, eikä heillä kaikilla ole muuta työtä. Miehillä on melkein kaikil la jokin oikea ammatti. Naiset kyllä tienaavatkin enemmän, koska heillä on enemmän asiakkaita, ker too Mies-40. - Naisilla on myös mahdollisuus hoitaa useita asiakkaita päiväs sä, kun mies pystyy vain sen minkä pystyy, toteaa mies-47. Uusi lakiehdotus ei näytä huoles tuttavan taloudellisesti kumpaakaan haastateltavaa. - Naiset, jotka palveluitani käyt tävät ovat niin fi ksuja etteivät pel kää jäävänsä kiinni, ja minäkin pi dän suuni kiinni jos kysytään seksin ostosta, mies-40 kertoo. Haastateltavat uskovat, että mi käli lakiehdotus hyväksytään, sillä ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia. - Se vaikuttaa juuri niihin heikoimpiin seksityöntekijöihin pahimmin päin, eli painaa heidät maan alle näkymättömiin ja mahdollisesti jonkun parittajan alaiseksi, uskoo Mies40. - Ehkä kaikkein arimmat asiakkaat kaikkoavat, tosin vain vähäksi aikaa, sillä uskon tikanpojan löytävän tiensä takaisin puuhun, kertoo Mies-47 Molemmat miesprostituoiduista ilmoittavat palveluistaan Sihteeriopiston sivuilla. Miesten osuus seksipalvelu-ilmoituksista on murto-osa naisiin verrattuna. - Enin vaikutus tulee näkymään niin, että baareissa ja kaduilla tulee olemaan vaikeampaa etsiä asiakkaita, naisten siis. Miehethän eivät ole koskaan voineet siten toimia, jatkaa mies-47.

Etelä-Suomen sanomat 22.4.06/Onko rikos ostaa seksiä?
http://www.ess.fi/esalainenarticle.jsp? ... p=3&dept=3
Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lakiesitys, jolla seksin ostamisesta pyritään tekemään rikos. Lakivaliokunta on ehtinyt asiaa jo pohtia. Nyt odotellaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Lakiesityksen valmistelua edeltäneen lausuntokierroksen tulos taisi olla melkoinen yllätys lain innokkaille ajajille. Yllättävän monet viranomaistahot nimittäin eivät yksiselitteisesti asettuneetkaan lain säätämisen kannalle, vaan näkivät lain ongelmallisena. Eivätkä perusteet ole vain käytännöllisiä.
Suomi on tässä asiassa seuraamassa Ruotsin jälkiä. Ruotsi on ainoa eurooppalainen valtio, jossa seksin ostaminen on säädetty lailla rikokseksi. Ruotsin kokemukset ovat myös ristiriitaisia.
Kukaan ei liene niin naiivi, että kuvittelee, että kriminalisoimalla seksin osto voitaisiin prostituutio kitkeä kokonaan pois.
USA:ssa on osavaltioita, joissa seksin ostaminen on rikollista. Näissä osavaltiossa lainsäädäntö perustuu kuitenkin lähinnä uskonnolliseen puritaanisuuteen, ja koko lainsäädännön peruste poikkeaa suomalaisesta liberaalisesta arvoperustasta.
Suomessa hanke perustuu lähinnä feministiseen puritanismiin, jonka mukaan on väärin, että naisesta tulee miehen seksuaalisen tarpeen kaupallinen objekti.
Ei se olekaan oikein, mutta kokonaan eri asia on, onko kaikki se, mikä ei ole oikein, rikollista.
Kaupalliseen seksiin liittyy poikkeuksellisen runsaasti rikollista toimintaa. Parittajat, huumekauppa, rahanpesu, rikollisliigat. Kaikki ne parveilevat maksullisten naisten ja heidän palveluksiaan ostavien miesten ympärillä. Riskit ovat suuret.
Kansanedustaja Susanna Rahkonen (sd) totesi, että seksin ostamisen kriminalisointi palautuu viime kädessä etiikkaan ja moraaliin.
Siinä ongelman syvin ydin juuri onkin. Onko kaikki seksin ostaminen rikollista. Vai voiko olla niin, että joissakin tapauksissa sekä seksin tarjoaminen rahaa vastaan, että sen ostaminen ovat ihan hyväksyttävää ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Jos lainsäädäntöä perustellaan moraaliperustein, pitäisi aina pyrkiä siihen, että laki on moraalin minimi, ei sen maksimi. Moraali ei koskaan voi olla lain alapuolella, mutta lain tulisi olla se alareuna, johon jokaisen tulisi kohtuullisin ponnistuksin ylettää.
Ihmisten elämää tulisi normittaa niin vähän kuin mahdollista. Tämä näkemys ei nauti kovinkaan suurta suosiota niiden kansanedustajien keskuudessa, jotka ilman syvällisempää pohdintaa ovat päättäneet ottaa itselleen maailmanparantajan viitan.
Se näkyy myös tässä keskustelussa, jossa lakihankkeen kritisoijat leimataan herkästi tasa-arvon vastustajiksi, naisten alistajiksi ja ehkä suorastaan maksullisen seksin kannattajiksi. Lakia ajavat puolestaan näkevät itsensä naisen tasa-arvon puolustajina ja suuren epäkohdan poistajina.
Prostituutio ja seksin osto tuntuvat likaisilta ja vastenmielisiltä, mutta tekeekö se niistä rikoksen. Eräissä Euroopan maissa on jopa nähty asia aivan päinvastoin. Prostituutio on muutettu lailliseksi juuri sen vuoksi, että sen ympäriltä voitaisiin kitkeä kaikki se, joka on rikollista. Valvonta onnistuu silloin paremmin.
Lain tulisi olla moraalin alareuna, johon jokaisen pitäisi kohtuullisin ponnistuksin ylettää

Helsingin Sanomat 4.5.2006/Ihmisoikeudet koskevat myös prostitoituja: http://www.sihteeriopisto.net/iltasihte ... utisid=487
Ihmisoikeudet koskevat myös prostituoituja
Suomessa on perinteisesti harjoitettu hyvin käytännönläheistä prostituutiopolitiikkaa. Pyrkimyksenä on pikemminkin ollut vähentää prostituutioon liittyviä haittoja ja tukea auttavaa työtä kuin ottaa lainsäädännön avulla moraalinen kanta siihen, tulisiko prostituutio sallia vai kieltää.
Käytännössä suomalainen linja on kulkenut keskieurooppalaisen liberaalin ja ruotsalaisen prostituution poistamiseen pyrkivän suuntauksen välimaastossa.
Suunnitteilla olevan seksuaalipalvelujen oston kriminalisoinnin myötä suomalainen prostituutiopolitiikka kuitenkin muuttuisi.
Kun prostituution on tähän asti katsottu olevan ennen kaikkea sosiaalinen ongelma, suunnitteilla olevan lain myötä prostituutio tulkittaisiin pikemminkin rikosoikeudelliseksi ongelmaksi. Perus- ja ihmisoikeuksien kannalta rikosoikeudellisten keinojen käyttö ei ole kuitenkaan ongelmatonta.

Mahdollinen kriminalisointi olisi ongelmallinen esimerkiksi perustuslain 7. pykälässä turvatun henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden suojan suhteen. Tähän suojaan kuuluu ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapautensa ja itsemääräämisoikeutensa.
Seksuaalipalvelujen oston kriminalisoinnin yhteydessä tulisi pohtia sitä, kuuluuko prostituutio yksilön itsemääräämisoikeuden piiriin. Millä edellytyksillä lainsäätäjä saa tähän vapauspiiriin kajota?
Missä määrin prostituoitu saa määrätä omasta kehostaan ja sen käytöstä? Vai onko prostituutio hyväksikäyttöä, jolta lainsäätäjällä on oikeus tai velvollisuus prostituoitua suojella? Voivatko perusoikeudet suojella ihmistä häneltä itseltään?
Tässä yhteydessä perusoikeuksien vaikutus suunnitteilla olevaan kriminalisointiin ilmenee siis siten, että lainsäätäjän tulisi pohtia sitä, kuuluuko prostituution harjoittaminen siihen perusoikeuksien takaamaan vapauspiiriin, johon edes viranomainen ei saa kajota.

Millä edellytyksillä rikosoikeudellisten keinojen käyttö on mahdollista tilanteessa, jossa henkilö työskentelee omasta vapaasta tahdostaan prostituoituna? Missä menee ihmisen henkilökohtaisen vapauden raja?
Paritusta ja ihmiskauppaa kriminalisoitaessa perusoikeuksien merkitys on aivan toisenlainen. Tässä yhteydessä lainsäätäjällä on ollut ikään kuin velvoite säätää sellaisia kriminalisointeja, jotka ovat välttämättömiä perusoikeuksien turvaamiseksi ulkopuolisten loukkauksilta.
Tässä yhteydessä lainsäätäjä suojelee yksittäistä prostituoitua kolmannen osapuolen, parittajan tai ihmiskauppiaan harjoittamalta hyväksikäytöltä.

Ongelmaa voidaan lähestyä seuraavasta kysymyksestä: Saako ihminen myydä - saako ihmistä myydä?
Jos sanotaan, että ihminen ei saa myydä (seksiä), viranomainen rajoittaa ihmistä itseään käyttämästä itsemääräämisoikeuttaan. Viranomaisen oikeus puuttua tähän tulee olla perusteltu.
Kun sen sijaan ihmistä myydään, joku ulkopuolinen loukkaa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Tällöin viranomaisen velvollisuutena on suojella henkilöä ja estää itsemääräämisoikeuden loukkaus säätämällä kriminalisointi.
Tällainen on esimerkiksi ihmiskaupan säätäminen rangaistavaksi teoksi samoin kuin parituksen kriminalisoiminen. Kun edellisessä kriminalisoinnissa rajoitettiin ihmistä, tässä häntä suojellaan.

Ihmiskaupan ja parituksen kriminalisointia on luontevaa perustella sillä, että ihmistä ei saa myydä. Seksuaalipalvelujen oston kriminalisoinnin kohdalla perustelu on paljon kyseenalaisempi. Jos ihminen työskentelee vapaaehtoisesti prostituoituna, kriminalisoinnin perustelu prostituoitujen suojelunäkökohdilla tuntuu oudolta.
Vapaaehtoisen prostituution kohdalla tulisi pikemminkin pohtia suostumuksen merkitystä. Saako ihminen ryhtyä vapaaehtoisesti prostituoiduksi ja sen myötä suostua mahdollisiin fyysisiin ja psyykkisiin loukkauksiin?
Oli prostituutio ilmiönä kuinka epämiellyttävä tahansa, olisi hyvä muistaa, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Ne koskevat myös prostituoituja.
Kansallisten viranomaisten harkintamarginaali seksuaalielämän rajoittamiseen liittyvään lainsäädäntöön on hyvin kapea ja edellyttää painavia perusteluja.

Ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta vapaaehtoinen prostituutio tulisi erottaa paritukseen ja ihmiskauppaan liittyvästä prostituutiosta.
Prostituution kohdalla liikutaan lainsäädännöllisesti hyvin vaikeasti hallittavalla alueella. Yksi perimmäinen ongelma on se, että kyse on vahvasti moraaliin kytkeytyvästä lainsäädännöstä.
Kun yhteiskunta on muuttunut sekularisoituneemmaksi ja individualistisemmaksi, on moraaliin liittyvää lainsäädäntöä enää vaikea ankkuroida johonkin yhteiseen moraalikoodistoon, jonka perusteet olisivat kaikille yksiselitteisiä.

Yhteiskunnassamme ei ole enää yhtenäistä säännöstöä, joka määrittelisi sen, mikä on totta, eettisesti oikein tai väärin. Onko niin, että tällaisen moraalisen ankkurointipohjan puuttuessa, kun lait on "vain pakko saada läpi", ne synnytetään määrittelemällä ensin haluttu lopputulos ja keksimällä siihen vasta sen jälkeen sopivat selitykset ja perustelut?
Pidemmällä aikavälillä menetelmä ei voi toimia. Tällaisesta lainsäädännöstä ei tule perusteluiltaan kovin johdonmukaista, ennustettavaa eikä luottamusta herättävää.
Nämä kaikki ovat kuitenkin vaatimuksia, jotka lainsäädännön tulisi täyttää
MAIJA ROPPONEN

.Minä itse kiitän luojaani kaikista seksikumppaneista, joita minulla on elämäni aikana ollut, myös niitä, jotka ovat ottaneet seksistä maksun tai joiden kansa on ollut jonkinsortin taloudellinen järjestely. Ja jos jatkossakin tarvetta vastaavaan tule olemaan, mahdollisella seksinoston rikolistamis lailla on minulle henkilökohtaisesti lähinnä takapuolen pyyhkäisyarvo.Sen verran tervettä järkeä on vielä päässä. Syy miksi kirjoitan tästä asiasta on kuitenkin yleisellä tasolla paljon tärkeämpi . Tätä lainsäädäntäprosessia ja vastaavaa Ruotsissa vuosia seuranneena, alkeellisimmankin oikeustajun mukaan lakiesityksen perustelut ovat kestämättömiä ja epäloogisia ja ristiriidassa lainsäädännön yleisten säätämisperusteiden, yhdenvertaisuuden lain edessä, ihmisoikeuksien, perusoikeuksien, todellisen käytännön tasa-arvon kanssa.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat