Kommentit (8)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3552
Liittynyt21.7.2017

Minusta tuntuu, että ääneen lukeminen voi itse asiassa jopa viedä energiaa oppimisesta. Ensinnäkin, se vaatii aktiivista uloshengittämistä - vähemmän happea aivoille. Toiseksi, ääneen lukeminen hidastaa tekstin käsittelyä - hitaus ei välttämättä edistä kokonaisvaltaista oppimista.

Kun lapsi kuuntelee lukemaansa, hän saattaa keskittyä epäolennaiseen (esim. oman äänen erilaisuus). Ehkä hyvä oppiminen näin edellyttäisi kuuntelua omaan tahtiin; tahti ei välttämättä ole sama kuin lukuhetkellä. Parin sekunnin tauko lauseiden kuulemisessa antaisi ehkä aikaa omaksua kuultua, ennen kuin uutta pukkaa.

Toisen lukemana eroa on tahdituksessa, painotuksessa...

Ehkä paras tapa oppia olisi lukea ensin äänettömästi itse, ja opettaa sitten muita? Tai tehdä jokaisesta kappaleesta pientä muistiinpanoa, esim. parilla sanalla tai piirretyillä merkeillä.  "Mind mapin" tekoa voitaisiin harjoitella enemmän. 

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt13.5.2005

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Minusta tuntuu, että ääneen lukeminen voi itse asiassa jopa viedä energiaa oppimisesta. Ensinnäkin, se vaatii aktiivista uloshengittämistä - vähemmän happea aivoille. Toiseksi, ääneen lukeminen hidastaa tekstin käsittelyä - hitaus ei välttämättä edistä kokonaisvaltaista oppimista.

Kun lapsi kuuntelee lukemaansa, hän saattaa keskittyä epäolennaiseen (esim. oman äänen erilaisuus). Ehkä hyvä oppiminen näin edellyttäisi kuuntelua omaan tahtiin; tahti ei välttämättä ole sama kuin lukuhetkellä. Parin sekunnin tauko lauseiden kuulemisessa antaisi ehkä aikaa omaksua kuultua, ennen kuin uutta pukkaa.

Toisen lukemana eroa on tahdituksessa, painotuksessa...

Ehkä paras tapa oppia olisi lukea ensin äänettömästi itse, ja opettaa sitten muita? Tai tehdä jokaisesta kappaleesta pientä muistiinpanoa, esim. parilla sanalla tai piirretyillä merkeillä.  "Mind mapin" tekoa voitaisiin harjoitella enemmän. 

Me muistamme hermosolujen tallentamat asiat, joihin on linkittynyt hermosolu, joka on osallisena tiedonkäsittelyprosessia ja me kasvatamme hermoyhteyden hermosolusta toiseen hermosoluun jos nämä kaksi hermosolua aktivoituu samanaikaisesti. Tämän lisäksi, mitä voimakkaammin kaksi hermosolua saman aikaisesti aktivoituvat sitä useampia yhteyksiä kyseisten hermosolujen välille muodostuu. Eikä siinäkään vielä kaikki, vaan mitä useampi hermosolu aktivoituu samaan aikaan, sitä useamman aktivaatiokuivon päätteeksi kutsutaan samoja hermosoluja. Eli sitä useampi assosiaatio linkittyy muistettavaan asiaan, eli muistettava asia on näin helpompi palauttaa mieleen, eli opimme paremmin.

Miten tämä liittyy uutiseen, ja sinänsä ihan järkevään spekulaatioosi? No siten, että lukematta uutista, spekuloisin, että ääneen lukeminen aktivoi useampia hermosoluja, kuin äänettömästi lukien, joten lopulta muistijälki on voimakkaampi aivoja enemmän rasittamalla kuin niitä vähemmän rasittamalla.

Olen joskus lukenut, että oppiminen tehostuu jos kirjoittaa opittavan asian käsin kuin jos kirjoittaa sen näppäimistöllä, ja tässä yhteydessä otaksuttiin muistaakseni samaa, eli että käsin kirjoittamalla aktivoidaan aivoja tehokkaammin kuin näppäimistöä näpyttelemällä. Tosin en muista (pun intended) oliko kyseinen teksti, jonka luin spekulaatiota vai ihan tieteellinen havainto, mutta viesti oli siinäkin sama: mitä monipuolisemmin opittavan asian kanssa aivoja aktivoidaan, sitä vanvempi muistijälki asiasta aivoihin mahdollisesti jää.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3552
Liittynyt21.7.2017

-:)lauri kirjoitti:
spekuloisin, että ääneen lukeminen aktivoi useampia hermosoluja, kuin äänettömästi lukien, joten lopulta muistijälki on voimakkaampi aivoja enemmän rasittamalla kuin niitä vähemmän rasittamalla.

En nyt ota neurologiaan sen tarkemmin kantaa… Tehokkaana oppimisena pidän sellaista, jossa oppiminen tuntuu mielekkäältä suhteessa ponnisteluun. Kun oppiminen tapahtuu helposti, kuin itsestään. Eli ei tunnu siltä että aivot raksuttaa kuumana, eikä mitään silti tapahdu, kuten väsyneenä yleensä tuuppaa käymään jos väkisin yrittää oppia. Tosin voi olla, ettei aivot edes raksuta silloin. Pelkkää tyhjää uhmataan vain, ja siihen se aivojen aktiivisuus jää.

Onhan se tietysti niin, että kuultu jää omalla tavallaan mieleen. Mutta eikö riittäisi, että lausuisi ääneen vain avain-sanat? Se saattaisi olla jopa tehokkaampaa, miettiä mikä virkkeessä on olennaista/kuvaavinta. Samaan tapaan alleviivaaminen on tehokkainta, kun sen tekee mahdollisimman säästeliäästi.

Jos pitää muistaa yhdellä silmäyksellä yli 6-numeroisia numerosarjoja, yksi keino voi olla ”jättää viimeiset kuulomuistiin”. Ainakin väsyneenä, kun muisti toimii huonosti, voi joutua turvautumaan erilaisiin muisti-keinoihin.

Teppo Mattsson kirjoitti blogissaan Tietoja ja taitoja oppimassa:

Yleensä nämä ovat niin irrallista tietoa, että tentissä ne muistaa parhaiten painamalla etukäteen mieleen liuta akronyymejä; kuten HEPPA = Hermeneuttinen, Eksistentiaalinen, Pragmaattinen, Postmoderni ja Analyyttinen ajatussuuntaus. 

Nuo sanat ovat kreikkalais-peräisiä joten muistan ne kerrasta, koska ymmärrän ne. Mutta periaatteessa erinomainen esimerkki muistisäännöstä. Sekin voi auttaa, että keksii sanasta hassun assosiaation, laskee kuinka monta muistettavaa juttua on, jne. Itse muistan kaiken enimmäkseen kuvallisesti. Olen kuitenkin kova tekemään muisti-listoja. Moni käyttää kalenteria/muistutusta, mutta itse tykkään nähdä koko suunnitelman (päivä, viikko) kerralla.

Lapset oppivat eri tavalla kuin aikuiset, joten mietin ehkä asiaa liikaa aikuisen kannalta. Kerran päätin opettaa 1,5-vuotiaalle aakkoset – mielestäni se oli huikea tavoite, mutta ajattelin että ehkä lapsi oppii samaan tapaan kuin ”eläimen kuva + eläimen ääni”… Olin varautunut siihen, että yhtä kirjainta opetellaan ensi alkuun silloin tällöin. Mitä vielä! Lapsi oppi 3 kirjainta päivässä (enempää en opettanut) ja 2 viikon tauon jälkeen, muisti lähes kaikki kirjaimet.

(jatkuu)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3552
Liittynyt21.7.2017

Olen huomannut, että kun päähän tulee ajatus, se tulee monesti vielä lauseena mieleen... Aivoilla on sellainen taipumus, ja se selkeyttää ajatusta. Kuultuna olisi tietysti vielä parempi... mutta toistaiseksi ei ole tarvinnut puhua itsekseen.

-:)lauri kirjoitti:
Olen joskus lukenut, että oppiminen tehostuu jos kirjoittaa opittavan asian käsin kuin jos kirjoittaa sen näppäimistöllä, ja tässä yhteydessä otaksuttiin muistaakseni samaa, eli että käsin kirjoittamalla aktivoidaan aivoja tehokkaammin kuin näppäimistöä näpyttelemällä. Tosin en muista (pun intended) oliko kyseinen teksti, jonka luin spekulaatiota vai ihan tieteellinen havainto, mutta viesti oli siinäkin sama: mitä monipuolisemmin opittavan asian kanssa aivoja aktivoidaan, sitä vanvempi muistijälki asiasta aivoihin mahdollisesti jää.

Asia ei ole aivan näin yksioikoinen. Ennen vanhaan ope lättäs piirtoheittimelle huonolla käsialalla kirjoitetun kalvon, ja sanoi ”kopioikaa,” samalla kun litaniaa tuli yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos… Oli täys työ kirjoittaa ja kuunnella, eikä kummastakaan jäänyt oikein mitään päähän.

Oppiminen ei voi olla pelkkää pakkosyöttöä, täytyy luoda käytännön merkitys. Hyvä opettaja osaa markkinoida tietoa ja olla vuorovaikutuksessa. Tietysti on hyvä käyttää monipuolisesti eri opetuskeinoja (visuaalinen, audio, jne.), mutta tärkeintä oppimiselle on motivaatio, ei pelkkä "opetuskeinon maksimointi".  Se vaatii opetukseen myös joustovaraa omaehtoiseen oppimiseen, koska ihmisissä on varmasti eroja tavoissa oppia.

Mutta hyvä, että tutkitaan oppimista ja pyritään atkuvasti kehittämään opetuksen laatua.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt13.5.2005

Olen samaa mieltä. Enkä tosiaan ilmaissut itseäni riittävän selkeästi, sillä tuosta tekstistäni voi tosiaan saada vaikutelman, että tarkoittaisin, että opiskelun tulisi tuntua mielestäni rasittavalta. Näin en kuitenkaan tarkoittanut. On tietenkin tärkeää olla motivoitunut ja keskittynyt opeteltavaan asiaan eikä vain konemaisesti toistella opittavia asioita vailla sen syvällisempää asian ajattelua kuten esim. muodostettua assosiaatiokarttaa opittavan asian ympärille jollainen usein muodostuu kuin itsestään kun opiskelu tuntuu kivalta/helpolta.

Ruumiillisesti opittavan asian konkretisointi eli opittavaan asiaan liittyvä tekeminen aiheuttaa yleensä sen, että ihminen keskityy paremmin tekemiseensä kuin jos ei tee ajattelun yhteydessä mitään muuta. Ja tietysti erilaiset muistisäännöt voivat olla myös hyödyllisiä ruumiillisen aktivaation lisäksi tai sijaan, mutta tietysti jos motivaatio oppimiseen puuttuu ja homma tuntuu rasittavalta, ruumiillisenkaan aktivaation hyöty tai tyyliin jonkun muistisäännön hyöty tuskin riittää kovinkaan monimutkaisen asian oppimiseen.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä3552
Liittynyt21.7.2017

"Kaikkein parhaiten opiskelijat muistivat sanoja, jos olivat itse lukeneet ne ääneen. Toiseksi eniten he muistivat sanoja, kun olivat kuunnelleet itse lukemaansa tallennetta."

Tallenteelta kuuleminen siis kumoaa.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat