Koshin terminologia energia-, ympäristö- ja talouskeskuste..

Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Hei.

Palstalla on (erityisesti energia- ja tekniikkaosiossa, mutta myös biologia- ja ympäristöpuolella) vellonut pitkään monitahoinen ja -sävyinen keskustelu ekologiaan liittyen ihmisen erilaisten teknis-taloudellisten ja myös ympäristöpoliittisten toimien ja eri vaihtoehtojen tiimoilta. Näissä keskusteluissa valitettavan usein tahtoo käydä niin, että varsinaisen asian ja rakentavan keskustelun sijaan takerrutaan vääntämään kättä ja inttämään joistakin sinänsä irrelevanteista tulkinnallisista seikoista ja jopa termeistä. Saattaa olla, että keskustelun eri osapuolet puhuvat samasta asiasta, ja jopa ymmärtävät syy-seuraussuhteet samoin, mutta haluavat ilmaista asian eri sanoin, kenties tavoitellakseen erilaista sävyä ja erilaisia tulkinnanmahdollisuuksia.

Koska olen aikonut lähiaikoina kirjoittaa "maailmanparannusreseptini", eli kootun ja kattavan artikkelin omista näkemyksistäni, myös sen perusteella, mitä muut palstan kirjoittajat ovat aiheesta puhuneet, ja haluaisin, että siitä ei muodostu samanlaista hedelmättömän jankkaamisen ikuisuusketjua ryyditettynä henkilöön käyvien asiattomuuksien jatkuvilla sivuhuuteluilla, kuin usein käy, niin tahdon että laadimme ensin yhdessä kattavan ja yhteisesti hyväksytyn terminologian, jota voin sitten käyttää, ja jota muut myös suostuvat käyttämään sellaisenaan. Terminologiasta on tarkoitus laatia (mahdollisuuksien rajoissa) kattava, yksiselitteinen ja ennenkaikkea vapaa tulkinnoista, mielipiteistä ja ideologioista. Oleellisinta on saada loppu mm. pisimpään ja eniten keskustelua hankaloittanelle saivartelulle siitä, onko kulutus ongelma vaiko eikö. Siihen kun päädytään aina, ikäänkuin periaatteellisena näkemyksellisenä kysymyksenä, valitettavan usein vaikka voitaisiin puhua varsinaisista asioistakin. Kuten siitä, mitä asialle olisi tehtävissä ja miten.

Liitän tähän perään luonnokseni terminologiasta, jota voisimme yhdessä käyttää. Se ei varmasti vielä ole täydellinen, joten pyydänkin nyt kaikkia asiasta kiinnostuneita ehdottamaan korjauksia, tarkennuksia ja parannuksia, tai miksei myös lisätermejä, joiden voi katsoa olevan tarpeellisia. Tulen ehdotusten perusteella editoimaan luonnosta, jos esittäjät muutosehdotuksensa osaavat minua tyydyttävällä tavalla perustella. Lisään ja korostan vielä, että tämän ei ole tarkoitus olla minulle ja asialleni sopiva tarkoitushakuinen terminologia, vaan päin vastoin, sellainen jonka kaikki voivat ymmärtää samoin ja hyväksyä sellaisenaan, jotta voimme yhdessä, eri mielipiteistämme huolimatta, keskustella järkevämmmin ja rakentavammin näistä asioista. Toivottavatsi myös jotakin sellaista, joka ruokkii ihmisiä ajattelemaan myös niitä puheena olevia asioista syvällisemminkin, pelkkien iskulauseiden tai mantrojen hokemisen sijaan. Mahdollista on myös kehittää tästä jonkinlainen ympäristökeskusteluiden FAQ, josta voi tarkistaa nopeasti (myös uudet/ keskustelua vähemmän seuranneet nimimerkit) mitä kukin itse asiassa tarkoittaakaan jollakin tietyllä termillä puhuessaan.

Kosh

[size=150:qidq0oso]KOSHIN EHDOTUS TERMINOLOGIAKSI:[/size:qidq0oso]

Kulutus = materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden ja palveluiden hankinta henkilökohtaista käyttöä varten, ts. muusta syystä kuin liiketoiminnan harjoittamisen tai muun taloudellisen hyötymisen takia.

Investointi Liiketoiminnan harjoittamisen tai muun taloudellisen hyödyn saamiseksi tehty hankinta; tuotannontekijöiden ostaminen, sijoittaminen jne. Muuten kulutusta vastaava.

Luonnonvarojen kulutus = valmistusprosesseissa tapahtuva elollisesta tai elottomasta luonnosta otettujen uusiutuvien tai uusiutumattomien materiaalisten raaka-aineiden käyttö.

Energian kulutus = Sähkö- tai lämpöenergian hankinta silloin, kun loppukäyttäjälle ei siirry pysyvämmin materiaalista omaisuutta, vaikka energia sellaisen välityksellä siirrettäisiinkin. Näin ollen myös polttoaineet yms. sisältyvät tähän.

Saaste = avoimeen luonnon kiertoon päätynyt laadullisen tai määrällisen vaikuttavuudensa ansiosta ympäristöhaittaa aiheuttava kemiallinen yhdiste, alkuaine, esine tai muu partikkeli.

Jäte = jossakin inhimillisessä toiminnassa käyttökelvottomaksi todettu tai tarpeettomaksi muusta syystä jäänyt materiaalinen esine tai aine, joka voi riittämättömästi huolehdittuna muuttua saasteeksi, mutta joka toisaalta voidaan myös joko käsitellä harmittomaksi tahi kierrättää tuotanno raaka-aineeksi. Yleisesti ottaen kuitenkin jäte tarkoittaa ihmisen kontrollissa jollakin tavoin olevaa, luonnosta eristettyä, kohdetta. Mikäli jäte a) pääsee luontoon ja b) aiheuttaa ympäristöhaittaa, on se silloin edellisen määritelmän perusteella saastetta.

Tuotanto = yleisesti kaikkien kulutuksen kohteina olevien materiaalisten sekä immateriaalisten tuotteiden ja palveluiden (ml. energia) synnyttämisprosessien joukko. Eriteltynä jonkin tietyn tuotteen tai palvelun syntyyn johtava prosessi tai tapahtuma.

Ympäristöhaitta = Kaikki sellainen (inhimillisen toiminnan seuraamuksien) konkreettinen ilmentymä, joka aiheuttaa merkittävää vaaraa tai vahinkoa elolliselle tai elottomalle luonnolle, sen jatkuvuudelle, eri eliölajeille, tai ihmiselle ja hänen terveydelleen.

Ympäristövaikutus = Kaikki sellainen inhimillinen toiminta, joka muuttaa tai muokkaa jollakin tavoin elollista tai elotonta luontoa ja ympäristöä; kattaa osin samat asiat kuin ympäristöhaittakin, mutta vain silloin kuin negatiiviset vaikutukset ovat niin lieviä, etteivät nouse merkittäväksi riskiksi. Ympäristövaikutus voi olla myös positiivinen, ts. elollisen tai elottoman luonnon jatkuvuutta ja hyvinvointia parantava tai jollakin tavoin edesauttava.

Tuotannon ympäristövaikutus = Kaikki ne rajapinnat ja niiden kautta tapahtuvat ympäristövaikutukset, joiden välityksellä jokin tietty tuotantoprosessi vuorovaikuttaa elollisen tai elottoman luonnon kanssa aikaansaaden ympäristövaikutuksia. Tälle on kokemuksen ja aiheen käsittelyn mielekkyyden perusteella tarpeen luoda kaksi tarkentavaa alakategoriaa:
[list:qidq0oso]
- primääri ympäristövaikutus: Tismalleen kyseisen eritellyn tuotteen tai palvelun tuotanno yhteydessä syntyvät välittömät, suorat ympäristövaikutukset. Tällaisia voivat olla mm. tuotantolaitoksen päästämät saasteet, tuotannon suoraan vaatima luonnonvarojen kulutus (jos se aiheuttaa ympäristövaikutuksia),

- sekundäärinen ympäristövaikutus: Muiden, kyseisen eritellyn tuotteen tuotannontekijöinä käytettyjen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa syntyvät primäärit ja edelleen niiden sekundäärit ympäristövaikutukset. Siis toissijaiset ympäristövaikutukset, ketjuuntuneet ympäristövaikutukset, epäsuorat ympäristövaikutukset.[/list:u:qidq0oso]

On huomioitavaa, että erityisesti primäärit ympäristövaikutukset vaihtelevat erittäin voimakkaasti tuotteesta (ja palvelusta) SEKÄ nimenomaisen tuotantoprosessin järjestelyistä riippuen. Primäärit ympäristövaikutukset ovat joillakin tuotteilla ja palveluilla luonnollisesti liki olemattomat, ja valtaosalle tuotteista on olemassa erilaisia vaihtoehtoja järjestää tuotanto niin, että primäärit tuotannon ympäristövaikutukset vaihtelevat eri ratkaisuissa huomattavasti.

Kulutuksen ympäristövaikutus = (materiaalisten tai immateriaalisten) tuotteiden tai palveluiden tuotannossa syntyvät kokonaisympäristövaikutukset, niin primäärit kuin sekundäärisetkin kokonaisuutena.

Antakeehan palautetta, arvon kanssakirjoittelijat.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Kommentit (288)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Kosh kirjoitti:
Kulutus = materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden ja palveluiden hankinta.

Tarkoitatko siis ostohetkeä? Rahan siirtymistä myyjälle ja tuotteen siirtymistä ostajalle? Wikipedia määrittelee sanan 'kuluttaa' seuraavalla tavalla: "Kulutus on taloustieteessä jonkin hyödykkeen käyttämistä ja nauttimista yleensä muussa kuin tuotantotarkoituksessa."

Ja:
Luonnonvarojen kulutus = valmistusprosesseissa tapahtuva elollisesta tai elottomasta luonnosta otettujen uusiutuvien tai uusiutumattomien materiaalisten raaka-aineiden käyttö.

Ok.

Ja:
Energian kulutus

Ok

Ja:
Saaste

Ok

Ja:
Jäte

Ok, pienellä kysymysmerkillä. Mitä tämä tarkoittaa: "Yleisesti ottaen kuitenkin jäte tarkoittaa ihmisen hallinnassa jollakin tavoin olevaa kohdetta."? Eihän ihminen hallitse kaikkia jätteitään.

Ja:
Tuotanto

Oikein hyvä.

Ja:
Ympäristöhaitta

Jep!

Ja:
Ympäristövaikutus

Tässä yhteydessä korostaisin sitä, että ympäristövaikutus voi olla myös positiivinen, ja että maailman nykyisen tilan huomioon ottaen sen tulisikin olla.

Ja:
Tuotannon ympäristövaikutus

Ok, lukuunottamatta tätä kohtaa, joka on perseestä: "ja valtaosalle tuotteista on olemassa erilaisia vaihtoehtoja järjetsää tuotanto niin, että primäärit tuotannon ympäristövaikutukset voidaan painaa merkittävistä hyvin vähäisiksi." Syy siihen miksi se on perseestä: tuo ei kuulu millään tavoin terminologian määrittelyyn vaan on jo vahva kannanotto jonkin vielä tuntemattoman tuotantomallin puolesta. Ota se siis pois tästä yhteydestä ja käytä sitä ydinlauseenasi vasta siinä maailmanparannusehdotuksessasi. Kill your darlings!

Ja:
Kulutuksen ympäristövaikutus

Tämä oli hyvin sekava. En tajunnut. Kaipaa mielestäni hiomista. En edes osaa ottaa kantaa.

Mutta kaiken kaikkiaan, Kosh, erinomaisen hyvä temppu sinulta tämä terminologiamääritelmä. Kyllä minä voin jatkossa keskusteluissamme yrittää pitää mielessä nämä terminologiaselitykset, kunhan jollain tavalla huomioit nuo pari pientä huomiotani.

Odotan innolla maailmanparannustiivistelmääsi. Taidan treenata itseni huippukuntoon salilla ja juoksuradalla ja oikealla ruokavaliolla ja raittiudella.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Kosh
Kulutuksen ympäristövaikutus = materiaalisen tai immateriaalisen tuotteen tai palveluiden kuluttamisen edellyttämän vastaavien tuotteiden ja palveluiden tuotannossa syntyvät kokonaisympäristövaikutukset, niin primäärit kuin sekundäärisetkin kokonaisuutena.
Tuo on vain osa kulutusen ympäristövaikutuksista. Itse kuluttamisella voidaan aiheuttaa tuotannosta riippumatonta ympäristön kulutusta, lisäksi siitä voi aiheutua "jätettä" ja "saastetta".

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Kosh kirjoitti:
Kulutus = materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden ja palveluiden hankinta.

Tarkoitatko siis ostohetkeä? Rahan siirtymistä myyjälle ja tuotteen siirtymistä ostajalle? Wikipedia määrittelee sanan 'kuluttaa' seuraavalla tavalla: "Kulutus on taloustieteessä jonkin hyödykkeen käyttämistä ja nauttimista yleensä muussa kuin tuotantotarkoituksessa."




Jotakuinkin tuollaista tarkoitin. Ajallinen sijoittuminen on irrelevanttia ("ostohetki"), pääasia on tuo hyödykkeen siirtyminen tuottajalta loppukuluttajalle. Aiemmin taisin ajatella, että tämän voisi laajentaa koskemaan myös tuotannontekijöiden hankkimista, mutta ehkä se olisi syytä eriyttää omaksi alakohdakseen. Tästä kaipaisin mielipiteitä, sinulta ja muiltakin; tuleeko kulutuksen kattaa myös tuotannontekijöiden hankkiminen vai pitääko se tarkastella erikseen? Asian kun voi nähdä myös niin, että tuottaja kuluttaa toisen tuotteita valmistaakseen omia tuotteitaan. Mutta ehkä sille on parempi ottaa oma terminsä, jolloin herääkin kysymys; mikä?

Aweb

Ja:
Jäte

Ok, pienellä kysymysmerkillä. Mitä tämä tarkoittaa: "Yleisesti ottaen kuitenkin jäte tarkoittaa ihmisen hallinnassa jollakin tavoin olevaa kohdetta."? Eihän ihminen hallitse kaikkia jätteitään.




Niin, siis jäte yleisesti ottaen on jätettä silloin, kun se on eristetty jollakin tavoin luonnon kierrosta. Sitä hallinnalla tarkoitin. Jos eristäminen ei oel onnistunut, vaan jätettä vuotaa ympäristöön, silloin jäte aiheuttaa myös saastumista. Jos käy niin, että jätehuolto epäonnistuu, ja jäte jää kontrolloimattomaksi tai se muista syistä aiheuttaa ympäristöhaittaa, pitänee puhua mieluummin saasteesta kuin jätteestä.

Aweb

Ja:
Ympäristövaikutus

Tässä yhteydessä korostaisin sitä, että ympäristövaikutus voi olla myös positiivinen, ja että maailman nykyisen tilan huomioon ottaen sen tulisikin olla.




Hyvä huomio, lisään tämän.

Aweb

Ja:
Tuotannon ympäristövaikutus

Ok, lukuunottamatta tätä kohtaa, joka on perseestä: "ja valtaosalle tuotteista on olemassa erilaisia vaihtoehtoja järjetsää tuotanto niin, että primäärit tuotannon ympäristövaikutukset voidaan painaa merkittävistä hyvin vähäisiksi." Syy siihen miksi se on perseestä: tuo ei kuulu millään tavoin terminologian määrittelyyn vaan on jo vahva kannanotto jonkin vielä tuntemattoman tuotantomallin puolesta. Ota se siis pois tästä yhteydestä ja käytä sitä ydinlauseenasi vasta siinä maailmanparannusehdotuksessasi. Kill your darlings!




Ei se nyt sentään perseestä ole, vaan nähdäkseni tosiasia. Mutta voi olla, että asia on ilmaistu tässä vähän liian painokkaasti, joten muotoilenpa ilmaisun neutraalimmaksi. Keskusteltakoon jatkossa sitten yksityiskohdista ja tarkemmista osuuksista.

Aweb

Ja:
Kulutuksen ympäristövaikutus

Tämä oli hyvin sekava. En tajunnut. Kaipaa mielestäni hiomista. En edes osaa ottaa kantaa.

Olet oikeassa; siinä oli sekä kielioppivirheitä, että turhaa toistoa, jotka tekivät ilmaisusta sekavan. Ilmeisesti ajatus vähän harhaili sitä kirjoittaessani. Selvensin.

Kerro ihmeessä, jos vielä jokin nyppii määritelmissä.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
totinen
Kosh
Kulutuksen ympäristövaikutus = materiaalisen tai immateriaalisen tuotteen tai palveluiden kuluttamisen edellyttämän vastaavien tuotteiden ja palveluiden tuotannossa syntyvät kokonaisympäristövaikutukset, niin primäärit kuin sekundäärisetkin kokonaisuutena.
Tuo on vain osa kulutusen ympäristövaikutuksista. Itse kuluttamisella voidaan aiheuttaa tuotannosta riippumatonta ympäristön kulutusta, lisäksi siitä voi aiheutua "jätettä" ja "saastetta".

Et viitsisi kertoa, mitä olisivat nämä "tuotannosta riippumattomat kulutuksesta aiheutuvat ympäristön kulutukset", joihin viittaat? Anna esimerkkejä, tai kategorisia määritelmiä. Minulla kun ei nyt ole hajuakaan, mistä puhut.

Jäte ja saaste puolestaan eivät seuraa kulutuksesta, vaan ihan muista toimista. VOI olla, että on havaittavissa runsaskin tilastollinen yhteys runsaan kulutuksen ja vaikka jätteen syntymisen määrien välillä, mutta se ei tarkoita, että kulutus aiheuttaa jätteentuotannon. Korrelaatio ei kerro syy-seuraussuhteesta. Voi olla helposti kuviteltavissa tilanne, jossa suhde on päinvastainen; jätteentuotantoon kannustavat rakenteet kannustavat jätevirran imun aikaansaamina kuluttamaan enemmän, hankkimaan jätteelle korvaavia tuotteita. Useimmiten korrelaatioissa löytyy kuitenkin taustalta yhteinen syy havaituille pintailmiöille. Aivan kuten kesä, lämpö ja aurinko selittävät hukkumiskuolemien ja jäätelönsyönnin vahvan korrelaation. Siten, vaikka jossakin tapauksessa tilanne olisikin kuten esität, tätä ei voida määritelmään ottaa mukaan, koska a) yhteys ei ole "synnynnäinen" ts. sen ilmeneminen on jokseenkin mielivaltaista ja tapauskohtaista ja b) syy-seuraussuhde ei ole selviö.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Olet kuin piiloutumassa johonkin rakentamaasi pesään. Voi olla uusi harppapus laitositeteelle, mutta pieni askel ihmiskunnalle.

Terminologiastasi puutuvat selvät suorat käsitteet ja ilmaisut.

Kuten. Sähkö, valo, aurinko, energia ja sen tuotanto, materiaalit ja niiden tuotanto, koneeenrakennus, merenkulku, lentoliikenne, rautatiet, autot, autoliikenne ja -teollisuus, suurporvaristo, suurporvariston maailmanvalta,
maailman rikkaimmat 200 perhettä, riistäminen, työläiaspikkuporvarit, prolataarine maailmanosa, maaltapako, malaria, aids, USAn hallinto, Iso Poika Bush, pieni poika eläkkeellä Bill Clinton, Tiemies, EU, Venezuela, öljy, uraanin rikastaminen, hevosenhoito ja hevoskilpailut, lotto, alkoholipolitikka, kännykkäteollisuus, tieteen hegemonia, tiedekirjoja kustantavat ekonomit, tuossa vain muutama mainitakseni.

Minä olen jo aikoja sitten todennut, että sinun olsi syytä lukea enemmän ja laajentaa tietopiiriäsi.

Ensimmäinen suuri maailmanparantaja lie ollut Aristoteles. Parantamisen välineenä oli Makedonmian armeija ja sen kuningas Aleksanteri.
Aristotele oli laajatietoine mies, ja kuninkaansa menestyksen aikoina hän
tunis olevansa suosiossa ja näki myös maailman muuttuvan. Kaapattiin
mm. Persian suurkuninkan kultavarat. Kun ne olivat olleet maksuosoitusten, siis rahan, takeena, järjestelmä romahti niin maan perusteellisesti, että vasta 2000 vuoden päästä tällä mantereen läsnikolkalla alettin siirtyä setelirahaan.

Lisää nimikkeitä rahan vastikkeet, kullan hinta, keskuspankkiraha,
sijoitussalkku, pörssi, pörssikeinottelu, sotasuhdanteet, Iso Poika Bushin sotaluotot, Euroopan valtioiden budjettitasapainot, nouseva hintakehitys,
talouspula.

Lopuksi Kansainvälistä, O.V. Kuusisen sanoin: " varat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon - - - maa meidän on ja olla täytyy, eikä laiskain lurjusten!"

Vierailija

Lisäys. Sitten kuningas Aleksanteri kuoli, ilmeisesti malariaan. Pian olivat kaikki seuraajaehdokaat tappelussa keskenään. Myös Aleksanterin leski ja pikkuprinssi tapettiin. Ennen niin merkittävä Aristoteles yhtäkkiä oli vain vanha mies ilman mahtavia suosijoita. Hän kuoli näkemättä, mihin alkaneet taistelut johtaisivat.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Kosh

Et viitsisi kertoa, mitä olisivat nämä "tuotannosta riippumattomat kulutuksesta aiheutuvat ympäristön kulutukset", joihin viittaat? Anna esimerkkejä, tai kategorisia määritelmiä. Minulla kun ei nyt ole hajuakaan, mistä puhut.
Otetaan esimerkiksi suunnistajan piikkarit. Ne kuluttavat luontoa täysin riippumatta mitkä ympäristövaikutukset niiden tuotannolla on ollut. Kulutuksen takia ne ovat kiellettyjä suunnistuskilpailussa.

Kosh
Jäte ja saaste puolestaan eivät seuraa kulutuksesta, vaan ihan muista toimista.
Voisitko selittää? Jos ostan jäätelötötterön, avaan kääreen ja laitan sen roskikseen, niin olenko luonut jätettä ja onko tuolla mahdollisella jätteellä kuviteltavissa jokin korrelaatiota parempi yhteys jäätelötötteröön.

Kosh
a) yhteys ei ole "synnynnäinen" ts. sen ilmeneminen on jokseenkin mielivaltaista ja tapauskohtaista ja b) syy-seuraussuhde ei ole selviö.
Se että on jäätelötötteröitä ilman käärepaperia ei poista sitä tosiasiaa että joissakin jäätelötötteröissä on käärepaperi ja silloin on syy-yhteys tiettyjen jäätelötötteröiden ja jätteen kesken. Se ettei yhteys ole väistämätön ei voi tarkoittaa ettei sitä voida huomioida käsitettä tarkasteltaessa. Myöskään se ettei ilmiö ole täysin selkeä voi olla perusteena sille ettei ilmiötä huomioida. Muussa tapauksessa käsitteen tarkastelu jää hyvin vajavaiseksi.

Vierailija

Jäätelötötterön kuten kaiken muunkin ruuan syömisestä seuraahan aina myös ulostetta eli paskaa, ja sehän on jätettä. Nautittu neste puolestaan erittyy virtsana ja hikenä, tai myös kurana, jos maha on kuralla.

Maailman yli 6 miljardia ihmistä hengittävät jatkuvasti, ja ulos hiilidioksidia. Hiilidioksidi on peräsin syödystä sulatetusta energiana käytetystä ruuasta.

Myös elimistön rakenteen proteiineja, valkuaisaineita, hajoaa jatkuvasti
ja pitää täydentää ruokana. Hajomistuotteina ympäristöön siirtyy ihmisistä mm. typpeä. fosforia, rikkiä, kalkkia, suoloja, ja myös hiilidioksidia.

Vaatteet, ne osin kuluvat pölyksi, joka pitää siivota, ja jäännös hylätään jätteenä.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Kosh

- sekundäärinen ympäristövaikutus: Muiden, kyseisen eritellyn tuotteen tuotannontekijöinä käytettyjen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa syntyvät primäärit ja edelleen niiden sekundäärit ympäristövaikutukset. Siis toissijaiset ympäristövaikutukset, ketjuuntuneet ympäristövaikutukset, epäsuorat ympäristövaikutukset.

Kulutuksen ympäristövaikutus = (materiaalisten tai immateriaalisten) tuotteiden tai palveluiden tuotannossa syntyvät kokonaisympäristövaikutukset, niin primäärit kuin sekundäärisetkin kokonaisuutena.

Eli kulutuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset on luokiteltu tuotannon sekundääristen ympäristövaikutusten alle. Arvelinkin, että mikäli haluat pysyä kannassasi, niin niille on luotava oma terminsä.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Kosh

Minun mielestäni kohdassa 'jäte' on aivan turhaa rajata jätettä joksikin sellaiseksi, mikä jollain tavalla on ihmisen hallinnassa hallinnassa olemattoman ollessa saastetta. Saaste on jotain millä on suoria negatiivisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmiseen. Luontoon heitetty roska ei esim. välttämättä aiheuta muuta kuin esteettisiä haittoja, joten sen luokittelu saasteeksi on yliampumista. Väärin käsiteltyä jätettä se silti on edelleen.

Määritelmääsi kulutuksesta en osta edelleenkään. Katsopas:

Maksutapahtuma: materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden ja palveluiden hankinta.

Kulutus: hankittujen tuotteiden käyttäminen ja hyödyntäminen.

Eikö tuo olisi parempi, tai eikö tuotteiden käyttäminen ainakin pitäisi sisällyttää määritelmääsi, koska tuskinpa me aiomme keskustella itse maksutapahtumasta, joka kaikilta vaikutuksiltaan on merkityksetön itse tuotteen käyttämisen ollessa merkityksellinen?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
totinen
Kosh

Et viitsisi kertoa, mitä olisivat nämä "tuotannosta riippumattomat kulutuksesta aiheutuvat ympäristön kulutukset", joihin viittaat? Anna esimerkkejä, tai kategorisia määritelmiä. Minulla kun ei nyt ole hajuakaan, mistä puhut.
Otetaan esimerkiksi suunnistajan piikkarit. Ne kuluttavat luontoa täysin riippumatta mitkä ympäristövaikutukset niiden tuotannolla on ollut. Kulutuksen takia ne ovat kiellettyjä suunnistuskilpailussa.



Niin, nythän on huomattava, että ei pikkareiden kuluttaminen (=hankkiminen) sinänsä mitään tee. Vasta piikkareiden käyttäminen tietyllä tavalla aiheuttaa niitä ympäristövaikutuksia. Sama pätee moneen muuhunkin; saasteet ja muut ympäristövaikutukset eivät ole automaatio, vaan riippuvat vahvasti ihmisten toimintatavoista. Niihinhän en toki tuossa (yksityisen kuluttajan toimien osalta) alkup. terminologia-aihiossani juurikaan puuttunut, koska skooppi tässä on nyt vähän toinen. Pesismaliallakin on ympäristöhaittavaikutus, jos sillä mätkitään puista kuoret irti ja kaikki tavatut pikkueliöt liiskaksi. Tämä on kuitenkin puhtaasti ihmisen käytökseen liittyvä, ei ollenkaan ko. tuotteen oelmassaoloon tai hankkimiseen liittyvä ilmiö.

totinen

Kosh
Jäte ja saaste puolestaan eivät seuraa kulutuksesta, vaan ihan muista toimista.
Voisitko selittää? Jos ostan jäätelötötterön, avaan kääreen ja laitan sen roskikseen, niin olenko luonut jätettä ja onko tuolla mahdollisella jätteellä kuviteltavissa jokin korrelaatiota parempi yhteys jäätelötötteröön.



Kyllä toki, moniin tuotteisiin liittyy tällä hetkellä pakkausten tarve/käyttö. Oletettavasti myös jatkossakin. Mutta kulutus ei ole se tekijä, joka pakkausten tarpeen/käytön aikaansaa, vaan se on tuotantotapa, joka edellyttää pakkausjätteitä aiheuttavia pakkaustapoja. Esimerkiksi syötävään vohveliin tahi ei-kertakäyttöiseen jälkiruokamaljaan tehtävä jäätelöannos kioskilla, kotona tai ravintolassa saattaa tuottaa kovasti eri tavoin pakkausjätettä. Jäätelön kulutus siis ei kerro vielä mitään edes jätteen määrästä ja laadusta. Pitää tarkentraa johonkin nimenomaiseen pakkaustapaan, joka taas on vahvasti tuotantosidonnainen ja joka tapauksessa tapauskohtainen.

Mutta jätteet onkin (terminologiassa ja aikomassani tarkastelussa) eritelty omaksi kategoriakseen, ja niihin joka tapauskessa joudutaan soveltamaan osin erilaista tarkastelua ja logiikkaa kuin muihin kulutuksen ympäristövaikutuksia tai mahdollisesti sellaisia aiheuttaviin tekijöihin. Jäte kun ei synnynnäisesti ole vaikutuksiltaan negatiivinen, vaan voi yhtä hyvin olla myös neurtraali tai positiivinenkin. Muut vaikutukset, kuten luonnonvarojen kuluminen tai saastuminen eivät voi oikein minkään logiikan mukaan sellaisiksi taipua.

Sumam summarum: lienee siis paikallaan lisätä kulutuksen ympäristövaikutuksien kohdan alle sivumaininta siitä, että moniin materiaalisiin tuotteisiin liittyy tapauskohtaisesti vaihteleva pakkausjätteiden syntyminen, muiden vaikutusten ohella. Kelpaako?

totinen

Kosh
a) yhteys ei ole "synnynnäinen" ts. sen ilmeneminen on jokseenkin mielivaltaista ja tapauskohtaista ja b) syy-seuraussuhde ei ole selviö.
Se että on jäätelötötteröitä ilman käärepaperia ei poista sitä tosiasiaa että joissakin jäätelötötteröissä on käärepaperi ja silloin on syy-yhteys tiettyjen jäätelötötteröiden ja jätteen kesken. Se ettei yhteys ole väistämätön ei voi tarkoittaa ettei sitä voida huomioida käsitettä tarkasteltaessa. Myöskään se ettei ilmiö ole täysin selkeä voi olla perusteena sille ettei ilmiötä huomioida. Muussa tapauksessa käsitteen tarkastelu jää hyvin vajavaiseksi.

Olet oikeassa. Ei jätteiden olemassaoloa ja syntyä voi tietnekään jättää humioimatta. Eikä niin ole tietnekään ollut aikomuksenikaan tehdä. Tarkoitukseni on kuitenkin pysyä sellaisissa syy-yhteyksissä jotka voidaan näyttää toteen ja (terminologian vääjäämättä yleistävällä tasolla) kiistattomasti perustella. Kulutus ei tällä tavoin tarkasteltuna tuota jätettä, vaikka paperiin pakattujen jätskitöteröiden kulutus tuottaisikin. Kulutus kun kohdistuu yleisenä käsitteenä kaikenlaisiin tuotteisiin ja palveluihin, myös immateriaalisiin ja pakkaamattomiin materiaalisiinkin. Jätteitä on siksi syytä käsitellä omana kohtanaan, jossa tarkastelun ja syy-seurauksen alkukohta on se hetki, kun jäte tai vääjäämättä sellaiseksi päätyvä sitä ennen jonkin funktion omaava esine/tms. syntyy. Tällainen voi siis olla vaikkapa paperin jalostaminen pakkaukseksi, tai yhtä hyvin jonkin käyttöesineen rikkoutuminen korjauskelvottomaksi, tai se hetki, kun kuluttaja heittää roskiin jotakin. koska jäte ei ole yksiselitteinen, ts. mikään esine tai tuote ei automaattisetsi oel jätteeksi tai ei-jätteeksi luokiteltavissa, täytyy jäteongelmaa tarkastella siltä osin kuin jaottelu jätteeksi ja epäjätteeksi tapahtuu, eli erinäisten ihmisten tkojen suhteen. Vain tällä tavoin voidaan tehokkaasti ja rajatusti jatkossa kehittää toimia, joilla jäteongelmaan on mahdollista vaikuttaa. Tähtäimen pitää olla mahdollisimman kattava mutta mahdollisimman rajattu maksimaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Kuten kaikessa suunnittelutyössä, alkumäärittelyn ja -suunnitelun merkitys korostuu suunnittelutehtävän kokonaiskustannuksiin (~hankaluuteen) vaikuttavissa tekijöissä tärkeimmäksi ja koko suunnittelutyön elinkaaren kattavaksi, onnistumisen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Näin myös terminologian ja määritelmien suhteen tässä "maailmanparannus"-suunnitelman laatimisessa.

Aiempi "jäte"-termi kattaa myös jäätelötuutin pakkauspaperin sellaisenaan. Siksi sille on turha luoda sivuhuomautusta enempiä hämärtäviä kaksoislinkityksiä toisista termeistä.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Kosh

Minun mielestäni kohdassa 'jäte' on aivan turhaa rajata jätettä joksikin sellaiseksi, mikä jollain tavalla on ihmisen hallinnassa hallinnassa olemattoman ollessa saastetta. Saaste on jotain millä on suoria negatiivisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmiseen. Luontoon heitetty roska ei esim. välttämättä aiheuta muuta kuin esteettisiä haittoja, joten sen luokittelu saasteeksi on yliampumista. Väärin käsiteltyä jätettä se silti on edelleen.




Se ei ole saasteen määritelmän mukaan silloin saastetta, jos siitä ei ole haittaa. Voidaan myös sanoa, että se on silloin hallinnassa, jos sen määrä tai laatu ei ole haitallinen, että se on vain luontoon sijoitettua jätettä (jonkun pölkkypään toimesta). Juu, olet ihan oikeassa, se ei ole saaste vaan jäte, jos se on roska ilman suurempia haittavaikutuksia.

Aweb

Määritelmääsi kulutuksesta en osta edelleenkään. Katsopas:

Maksutapahtuma: materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden ja palveluiden hankinta.

Kulutus: hankittujen tuotteiden käyttäminen ja hyödyntäminen.

Eikö tuo olisi parempi, tai eikö tuotteiden käyttäminen ainakin pitäisi sisällyttää määritelmääsi, koska tuskinpa me aiomme keskustella itse maksutapahtumasta, joka kaikilta vaikutuksiltaan on merkityksetön itse tuotteen käyttämisen ollessa merkityksellinen?

Nyt et ole ymmärtänyt ihan oikein. En minä pelkästä maksutapahtumasta ole puhunut, vaan tuotteen (tai vast.) hankkimisesta. Ja ne eivät ole synonyymit, toisin kuin yrität esittää. Maksutapahtuma on vain osa hankintatapahtumaa, se on se hankkijan osuus koko tapahtumasta, vastike tuotteesta sen luovuttajalle. Tuotteen hankinta, eli omistus- tai hallintaoikeuden siirtyminen itse on toinen puoli.

Tuotteiden käyttäminen ei voi sisältyä kulutuksen määritelmään, koka ei ole sanottua että tuotetta käytetään, tai miten sitä käytetään. Voin ostaa vaikka teatterilipun jota en koskaan käytä. Voin ostaa suunnistuspiikkarit ja laittaa ne seinälle koristeeksi käyttämättä niitä ikinä. Silti tuote on tuotettu ja vastaava summa on kulutettu siinä missä kaikissa muissakin vastaavissa hankintatapahtumissa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
totinen
Kosh

- sekundäärinen ympäristövaikutus: Muiden, kyseisen eritellyn tuotteen tuotannontekijöinä käytettyjen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa syntyvät primäärit ja edelleen niiden sekundäärit ympäristövaikutukset. Siis toissijaiset ympäristövaikutukset, ketjuuntuneet ympäristövaikutukset, epäsuorat ympäristövaikutukset.

Kulutuksen ympäristövaikutus = (materiaalisten tai immateriaalisten) tuotteiden tai palveluiden tuotannossa syntyvät kokonaisympäristövaikutukset, niin primäärit kuin sekundäärisetkin kokonaisuutena.




Eli kulutuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset on luokiteltu tuotannon sekundääristen ympäristövaikutusten alle.

Onko tässä ongelma?

EDIT: Ei tietenkään ole pelkästään luokiteltu kulutuksen ympäristövaikutuksia tuotannon sekundääristen vaikutusten alle, onhan niitä myös tuotannon primäärisissäkin.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse
Jäätelötötterön kuten kaiken muunkin ruuan syömisestä seuraahan aina myös ulostetta eli paskaa, ja sehän on jätettä.

Ja sen tuottamisessa palstalle sinä oletkin toiminut kiitettävän esimerkillisesti.

Mutta asiaan; yhdyskuntajätteen allehan ruumiineritteet tietenkin kuuluvat, joten ei tuota liene toistaiseksi syytä eritellä sen enempää.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat