Seuraa 
Viestejä131
Liittynyt13.8.2016

Hyvin monilla ihmisillä aiheuttaa hämähäkit, käärmeet, lepakot.. pelon/kammonväristyksiä, vaikka eivät koskaan olisi luonnossa noiden kanssa kohdakkain joutuneetkaan.

Onko jotkut pelot jo syntymästä asti ihmiseen sisäänrakennettuja? Vai onko vauva syntyessään vielä tabula rasa (tyhjä taulu) ilman mitään pelkoja ja kaikki tulevat pelot olisivat lapsuudessa tai myöhemmin elämässä hankittuja?

Sivut

Kommentit (22)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1105
Liittynyt10.5.2014

Ei.

Voiko olla niin, että hämähäkit, käärmeet tai lepakot itse omaavat jonkin näkymättömän "säteen", kemikaalin tai viestintäkeinon, joka aiheuttaa tuon vastenmielisyyden? 

En muista, että olisin lapsena pelännyt luonnostani montaakaan asiaa. Vasta kun ampiainen pisti silmän lähelle tuli sellainen opetus, joka herätti pysyvän pelko jäljen hyönteisiä kohtaan. 

Emme myöskään tiedä itse kuinka meitä on kasvatettu 0-3 vuoden iässä. Voi olla, että monet pelot ovat pelottelun tai kasvatuksen tulosta.

Ollaan tabula rasa.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4412
Liittynyt29.8.2015

Riippuu kai nyt, että puhutaanko kammoista ja fobioista vai kyvystä ylipäätään pelätä.

Jos täräytät oikein kovan äänen vauvan korvan juuressa, niin lopputuloksena on säikähdys... Vauva voi myös hätääntyä ihan luonnostaan, jos ei näe aikuista ym...

Mitäs tässä vielä keksisi?

Ruhollah.

Vierailija

Koska evoluutio. Käärmeet ja hämähäkit saattoivat olla tappavia. Luulen että geeniin on koodattu varoitus näistä ötököistä. Ei ole tilke-DNA:ta vaan osa on ihan oikeaa dataa. Joku ihmisapina on selvinnyt esimerkiksi käärmeen puremasta. Tämä on muuttanut geenistöä ja periytynyt seuraaville sukupolville.

Miten muuten kanalinnut vaistomaisesti osaavat jo poikasena varoa mitä tahansa haukan siluetin omaavaa kohdetta?

ekavekara
Seuraa 
Viestejä5901
Liittynyt7.8.2016

Ihmiseen geeniperimään on koodattu valta määrä tietoa. Siellä on myös synnynnäisiä pelkoja esimerkiksi juuri noita käärmeitä ja hämähäkkejä kohtaan. Ovat olleet selvitymisen avain joskun ihmisen historiassa ja siksi jääneet vahvana elämään. Nykyaikainen (tunnettu kirjallinen) kulttuuri on kuitenkin aika pintaraapaisu (3 500v) ihmisen perimään nähden (3 500 000 000v). Sinne mahtuu kaikenlaista solukemiasta fobioihin.

Keijona
Seuraa 
Viestejä10302
Liittynyt13.3.2015

Lainaus:
Ihmiseen geeniperimään on koodattu valta määrä tietoa. Siellä on myös synnynnäisiä pelkoja esimerkiksi juuri noita käärmeitä ja hämähäkkejä kohtaan. Ovat olleet selvitymisen avain joskun ihmisen historiassa ja siksi jääneet vahvana elämään. Nykyaikainen (tunnettu kirjallinen) kulttuuri on kuitenkin aika pintaraapaisu (3 500v) ihmisen perimään nähden (3 500 000 000v). Sinne mahtuu kaikenlaista solukemiasta fobioihin.

Kyllä. Ja geenitutkimus voi olla sellainen  "liiton arkku tai pandooran lipas" , joka muuttaa radikaalisti nykyisin vallalla olevia tieteellisiä käsityksiä ihmisestä ja ihmisen kehityksestä.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

asdf
Seuraa 
Viestejä11744
Liittynyt16.3.2005

Jonkun tekstin mukaan, jota en muista, mutta muistaakseni lähde oli pätevä (en siis ole varma), ihmisellä on vain kaksi synnynnäistä pelkoa. Putoamisen ja kovien äänien pelko.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä13362
Liittynyt13.3.2017

Kommenttien perusteella myös pelko puukomposiiteille..se lienee opittu. Mielikuva yhdistynee lahonneisiin portaisiin joista menee jalka läpi ja osuu mennessään ruostuneeseen naulaa josta seuraa tulehdus ja kuolema.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11393
Liittynyt13.7.2015

Ei DNA:han mitään konkreettisia eläinjaleja tai lajiryhmiä ole koodattu. Pieni lapsi ei pelkää kärmestä, saattaapi tokaista "iso mato" ja ihmetellä uteliaana. Jos ei ole opetettu pelkäämään.

Sen sijaan ihmisillä on vaihteleva taipumus pelätä ennalta tuntemattomia asioita. Tämä vahvistunee elämän mittaan, kun kokemusta tutusta ja turvallisesta kertyy. Tyypillisesti esim. irrationaalista ulkomaalaisten pelkoa koetaan sitä enemmän, mitä vanhemmista polvista on kyse ja mitä vähemmän on elinaikanaan ollut tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Tässä on kai yleisesti ottaen jonkinlaista persoonallisuudesta riippuvaa eroa; osa ihmisistä on avoimempia uudelle ja tuntemattomalle, osa varautuneempia konservatiivisia. Jälkimmäiset tuppaavat pelkäämään enemmän. Ilmeisesti tämä on myös jossain määrin biologista ja siten kenties geneettistäkin. 

Lisäksi ihminen voi pelästyä ihan refleksinomaisesti tietynlaisia signaaleja, jotka varmasti ovat syvälle perimäämme ohjelmoituja. Kovat äänet, putoamiset, varmaan myöskin jonkin kohteen yllättävät äkkinäiset liikkeet, eritoten kohti, ja niin edelleen. Nämä ovat niitä matalan tason tärkeitä aistiärsykkeitä joihin on evoluution kannalta ollut hyödyllistä reagoida lataamalla kaikki mahdolliset taisteluhormonit vereen ja keskittämällä täysi huomio uhkaavaa havaintoa kohden. Moni luonnonilmiö, eläin tai vaikkapa ihmisen tekemä laite voi laukaista näitä pelästymisiä ja kenties sopivassa altistuksessa luoda varsinaisia pelkojakin niiden aiheuttajaa kohtaan. 

Ei ole tavatonta, ainakaan tunnettujen meemien tasolla, pelästyä jotakin niin pahanpäiväisesti, että laskee esimerkiksi alleen. Se on taatusti perimään hyvin varhaisessa vaiheessa tallentunut sisiliskoreaktio hengenvaarasta selviämiseksi.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä5901
Liittynyt7.8.2016

Ab Surd Oy kirjoitti:
Ei DNA:han mitään konkreettisia eläinjaleja tai lajiryhmiä ole koodattu. Pieni lapsi ei pelkää kärmestä, saattaapi tokaista "iso mato" ja ihmetellä uteliaana. Jos ei ole opetettu pelkäämään.

Tuosta kyllä vahvasti eri mieltä. Joku araknofobia ei ole opittua, koska sellaista totaalista kauhua ja lukkotilaa ei ihminen edes kykene oppimaan. Inho hämäkkejä kohtaan tai tietoisuus niiden vaarallisuudesta on ihan eri asia kuin fobia. Suomessa ei ole yhtään mykyllistä hämähäkkiä ja silti sellainen sentin mittainen ötökkä saa araknofobisen ihmisen kalpeaksi, pulssin nousemaan korkealle ja vieläpä haukkomaan henkeään. Olen todistanut tämän vierestä ja siinä ei ollut mitään "opittua pelkoa", vaan ihan aitoa kauhua. Pelon fysiologisia vaikutuksia on mahdoton näytellä tai opetella.

Ab Surd Oy
Seuraa 
Viestejä11393
Liittynyt13.7.2015

Fobioiden syntymekanismeja en tunne, mutta ei sen kohteen tarvitse olla perimään koodattu joutuakseen siihen rooliin. Fobioita on niin monenlaisia ja monet niistä liittyvät ilmiselvästi opittuihin asioihin. Bakteerikammo ei voi olla geneettistä, koska bakuja ei ole kauaa tunnettu. Tai joidenkin yksittäisten numeroiden tai esineiden pelko, koska kohde on kulttuurin tuote, varsin tuoreita asioita. Fobiat luokitellaan ahdistuneisuushäiriöiksi ja niitä hoidetaan mm. terapialla. On hankala uskoa, että terapeutin kanssa juttelemalla voi deletoida perimästään ikäviä osioita. Tai olisihan se melkoinen löydös jos voisi.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä5901
Liittynyt7.8.2016

Ab Surd Oy kirjoitti:
Fobioiden syntymekanismeja en tunne, mutta ei sen kohteen tarvitse olla perimään koodattu joutuakseen siihen rooliin. Fobioita on niin monenlaisia ja monet niistä liittyvät ilmiselvästi opittuihin asioihin. Bakteerikammo ei voi olla geneettistä, koska bakuja ei ole kauaa tunnettu. Tai joidenkin yksittäisten numeroiden tai esineiden pelko, koska kohde on kulttuurin tuote, varsin tuoreita asioita. Fobiat luokitellaan ahdistuneisuushäiriöiksi ja niitä hoidetaan mm. terapialla. On hankala uskoa, että terapeutin kanssa juttelemalla voi deletoida perimästään ikäviä osioita. Tai olisihan se melkoinen löydös jos voisi.

Mun on taas mahdoton uskoa, että ihminen voisi oppia kauhua ilman, että on kokenut sitä. En siis usko, että pelkät lapsuuden sadut aiheuttavat sellaista pelkoa, joka ei yleisen elämänkokemuksen myötä häviäisi. Ja toisaalta tuskin kellään on mitään kauhukokemusta vaikkapa noista hämähäkeistä, kun Suomessakin on kymmeniä aggressiivisempia hyöteisiä, eikä meidän satuperintöömme kuulu mitkään tappajahämähäkit.

Jos rajapyykkinä pidetään vaikka sitä, että ihminen menee fobian kohteen edessä paniikkiin ja menettää elämänhallinnan hetkellisesti kokonaan, niin kyse on joko erittäin vahvasta negatiiviesta kokemuksesta aiemmin tai geeneihin kirjatusta fysiologisesta pelosta.

Sellaiset fobiat, jotka ei aiheuta voimakasta (hallitsematonta)  paniikkireaktiota, voivat toki olla myös opittuja. Vaikkapa sosiaalisten tilanteiden pelko tai ylettömään jynssäämisen johtava bakteerikamo, mutta ovat fysiologiselta asteeltaan paljon lievempiä. Ja mikäänhän ei sano, että kaikki pelot ovat joko tai, vaan osa on luultavasti geeneissä, osa kulttuurissa.
 

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat