Kommentit (4)

Reuwen59
Seuraa 
Viestejä86

100 miljoonaa vuotta amberissa, on mahdotonta uskoa, kun ottaa huomioon geologiset prosessit, vulkanismin, mannerliikunnot, maanjaristykset, vuoristojen syntymiset, metamorfoosit ja eroosiot, tulvat, glasiaalikaudet etc. Historiallisella ajalla nayttaa luonon aktiviteetit moni miljoonakertaistuneen. Jos nykyista tahtia on pitanyt 100 miljoona vuotta niin tuolta ajalta ei olisi olemassa kivihiilta vaan grafiittiliuskeita, amberista olisi jaljella vain pienen pienia venyneita grafiitti pilkkuja gneississa, jos niitakaan. Evoluution pitaisi olla dynaamista johtuen mutaatioista DNA/RNA ohjelmistossa ja niiden kirjastoissa kromosomeissa jos olen oikein ymmartanyt.  Mutaatioita tuottavat mm. sateily ja kemikaalit, niin etta luonnonvalinta seuloo niita jatkuvalla prosessilla. 90% mutaatioista ovat fataaleja ja periytyminen jokseenkin epavarmaa. 

Otetaan esimerkki Latimeria Chalumnae, sen fossiileja on loytynyt sedimenttikivilajeista. On hammastyttavaa ettei ko. "elava fossiili" ole kokenut juuri minkaanlaisia rakenteiden muuttumisia, joita pitaisi olla mutaatioiden seurauksina ja paljon. Montako miljoonaa vuotta kului ensimmaiseen tunnistettavaan Latimerian sukuun? Ehka 200 miljoonaa vuotta?

Punkki 100 miljoonaa vuotta amberissa ei nayta muuttuneen miksikaan 100 miljoonassa vuodessa moderniin punkkiin, ei liioin muurahaiset, termiitit, sammakot, sisiliskot, heinasirkat, hamahakit, skorpionit etc. kun niitakin on paljon loydetty ja tasmalleen saman nakoisina kuin tanakin paivana.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä612

Geneettinen aines ei muutu pelkästään mutaatioiden kautta, mikä on evoluutiosta vain pieni osa, kun suvullisesti voi lisääntyä monet suvuttomastikin lisääntyvät lajit.

Uusia lajeja syntyy, kun saman lajin yksilöt, jotka ovat kehittyneet eristyksissä toisistaan ja muuttuneet riittävästi, lisääntyvät.

Poikkeuksellinen ulkonäkö ei yleensä lisää ötökän houkuttelevuutta, eikä sellaiset pääse lisääntymään, kun on kilpailua.

Pienemmät muutokset näkyvät pienillä eläimillä mikroskoopilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nimmarix
Seuraa 
Viestejä612

Suuremmat muutokset näkyvät uusina lajeina.

Punkkeja tunnetaan yli 30000 lajia ja muita hämähäkkieläimiä moninkertainen määrä.

Vain osa lajeista on löydetty, joten punkkilajeja voi olla 100000.

Vaikka monet lajit ovat kuolleet sukupuuttoon, uusia lajeja syntyy jatkuvasti lisää em. tavalla, ei (yleensä) hitaasti mutaatioiden kautta vähitellen kehittyen, vaikka muutosta silleenkin vähitellen tapahtuu.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä5000

Reuwen59 kirjoitti:
100 miljoonaa vuotta amberissa, on mahdotonta uskoa, kun ottaa huomioon geologiset prosessit, vulkanismin, mannerliikunnot, maanjaristykset, vuoristojen syntymiset, metamorfoosit ja eroosiot, tulvat, glasiaalikaudet etc. Historiallisella ajalla nayttaa luonon aktiviteetit moni miljoonakertaistuneen. Jos nykyista tahtia on pitanyt 100 miljoona vuotta niin tuolta ajalta ei olisi olemassa kivihiilta vaan grafiittiliuskeita, amberista olisi jaljella vain pienen pienia venyneita grafiitti pilkkuja gneississa, jos niitakaan. Evoluution pitaisi olla dynaamista johtuen mutaatioista DNA/RNA ohjelmistossa ja niiden kirjastoissa kromosomeissa jos olen oikein ymmartanyt.  Mutaatioita tuottavat mm. sateily ja kemikaalit, niin etta luonnonvalinta seuloo niita jatkuvalla prosessilla. 90% mutaatioista ovat fataaleja ja periytyminen jokseenkin epavarmaa. 

Otetaan esimerkki Latimeria Chalumnae, sen fossiileja on loytynyt sedimenttikivilajeista. On hammastyttavaa ettei ko. "elava fossiili" ole kokenut juuri minkaanlaisia rakenteiden muuttumisia, joita pitaisi olla mutaatioiden seurauksina ja paljon. Montako miljoonaa vuotta kului ensimmaiseen tunnistettavaan Latimerian sukuun? Ehka 200 miljoonaa vuotta?

Punkki 100 miljoonaa vuotta amberissa ei nayta muuttuneen miksikaan 100 miljoonassa vuodessa moderniin punkkiin, ei liioin muurahaiset, termiitit, sammakot, sisiliskot, heinasirkat, hamahakit, skorpionit etc. kun niitakin on paljon loydetty ja tasmalleen saman nakoisina kuin tanakin paivana.

Amberille olisi käynyt noin eli se olisi muuttunut garafiitiksi, jos se olisi joutunut puristuksiin kymmenien kilometrien syvyyteen ja kovaan kuumuuteen mutta ilman happea.

Tämä amberi ei ole joutunut, vaan se on kellutellut aina jossakin pintakerroksissa. Jäätovatpyyhkäisset Suomestakin löysät maat ja jopa löysät kalliotkin mm. Baltiaan.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat