Sivut

Kommentit (160)

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Meressä eläneet lohet nousivat aikoinaan suurin joukoin kutemaan Pohjanmaan jokiin.
https://yle.fi/uutiset/3-10606961

Kivikauden suomalainen söi roimasti kalaa – lohen paikka vuosituhansien takaisella ruokalistalla varmistui uudella tutkimusmenetelmällä

Lohiaterioiden merkit löytyivät mineraalitutkimuksella muinaisen tulisijan pohjasta Pohjois-Pohjanmaalta.

22.1.2019 klo 21:09päivitetty 22.1.2019 klo 21:40

Taasko meillä on tuota hylkeenlihaa! Niin kivikauden suomalainen saattoi puuskahtaa istahtaessaan aterialle – tai sellaisen kuvan voi maalailla kivikautisilta asuinpaikoilta löytyneistä tyypillisistä ruoanjätteistä, hylkeenluista.

Arkeologisten tutkimusmenetelmien kehittyminen on kuitenkin muuttamassa kuvaa tuolloisesta ruokavaliosta. Kalaa syötiin paljon enemmän kuin vanhat arkeologiset menetelmät ovat antaneet ymmärtää, sanoo arkeologi Satu Koivisto Helsingin yliopistosta.

Suomen hapan maaperä hävittää nopeasti kaiken eloperäisen aineen, myös ruoanjätteet. Uusille menetelmille kuitenkin riittävät maaperän pienet vihjeet, kalanluitakin pienemmät.

Koivisto oli mukana juuri valmistuneessa kansainvälisessä tutkimuksessa, johon kehitetty mineraloginen menetelmä osoittaa, että Iijoen suistossa Pohjois-Pohjanmaalla pyydettiin lohta jo kivikaudella.

Todiste löytyi Yli-Iin Kierikin asuinpaikalta, siellä noin 5 600 vuotta sitten loimunneen tulisijan maaperästä. Kierikissä oli tuolloin asuttu jo puolisentoista tuhatta vuotta eli miltei siitä asti, kun alue kohosi merestä.

Lohenluut puuttuivat

Tutkimus alkoi yhteydenotolla israelilaisesta Haifan yliopistosta, Koivisto kertoo.

– Meillä kun on tämä hapan maaperä ja kaikki orgaaniset todistusaineistot säilyvät tosi huonosti, niin heitä kiinnosti tällainen menetelmällinen kehitystyö. Olisiko maaperässä kuitenkin säilynyt pienenpieniä hippusia, jotka antaisivat uutta tietoa siitä, mitä täällä on syöty ja miten eletty?

Yli-Ii on Koivistolle tuttua seutua jo 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kaivauksilta. Jo silloin heräsi ajatus, että totta kai ihmiset olivat siellä hyödyntäneet lohta, vaikka asuinpaikoilta on saatu talteen lähinnä vain hylkeenluuta, hän sanoo.

Väitöstutkimuksessaan hän keskittyi kivikauden puisiin kalanpyydyksiin. Liistekatiskat olivat pitkään voittamaton menetelmä erityisesti kalojen kutupyynnissä, ja järvistämme ja muinaista jokisuista löytyy sellaisten pyydysten jäännöksiä hyvinkin paljon, Koivisto kertoi Yle Uutisten toissasyksyisessä jutussa.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Tai(h)men on vasarakirveskieltä (*daigmen) ja tarkoittaa "istutettua kalaa". Seon samaa juurta kuin taimi (*daigmis): taimelella on neutrin pääte, taimella maskuliinin.

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=daigus

daigùs

Reikšmė: kuris gerai, lengvai dygsta = hyvin itävä

Straipsnelis: Lie. daigùs ‘kuris gerai, lengvai dygsta’, daiglùs ‘t. p.’, daigslùs ‘t. p.’, daigšlùs ‘t. p.’ :

dieglùs ‘staigus ir aštrus (apie skausmą)’, deigšlùs ‘kuris gerai dygsta’ : dygùs, digùs ‘duriantis, aštrus; pašaipus; daigus’, dyglùs ‘t. p. = sama, mutta kielteisessämielessä: tauti, rikkaruoho itää, tarttuu leviää’ turi juos pamatuojančius veiksmažodžius:

dáĩgo (dáĩgė, dáigýti) = istuttaa, ‘diegti, daiginti; gelti, skaudėti’,

la(tvia). daigu, daidzu (-ĩju, daidzît) ‘trackeln; nähen, schnell, gewandt laufen’; plg. ir lie. daigà ‘dygimas, daiglius’, dáigas ‘daiga, diegas; daigykla’, la. daiga, daigs ‘eine lange, dünne Stange’ :

lie. díẽgia (díẽgė, díẽgti) ‘sodinti, daiginti = istuttaa; gelti = itää,nousta oraalle’,

la. diêdzu (diêdzu, diêgt) ‘stechen, fädeln; schlagen; nähen’ :

lie. dýgsta (dýgo, dýgti) ‘leisti daigą; durti = itää, pistää esiin’, la. dîgstu (dîgu, dîgt) ‘t. p.’,

lie. dỹgi, dýga (-ė́jo, -ė́ti) ‘diegti, perštėti; daigus leisti = orastaa’.

Seniausias turi būti daigùs, nes a laipsnis būdingas ir kitiems deverbaliniams vardažodžiams.
 

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=taim&F=M&C06=et

taim : taime : taime 'kasvupinnale kinnitunud isetoituv organism, mille kõrgematel vormidel on juur, vars ja lehed'
? ← balti *daig-
leedu daigas 'idu, võrse; (lava)taim, istik'
● vadja taimi '(noor) taim; lavataim'
soome taimi 'noor taim, istik'
isuri taimi 'noor taim, istik'
Aunuse karjala taimen 'noor taim, istik'
lüüdi taimen 'noor taim, istik'
vepsa taimen 'võrse, istik'
On ka arvatud, et tuletis samast tüvest mis sõnas taju.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Kuva tutkimuksesta: Suomessa harvinainen esihistoriallinen lohenluu ja sen mineraloginen koostumus. Don Butler

" ...  Laboratoriotutkimuksia Haifassa ja Helsingissä

Mineralogista tutkimusta varten Koivisto palasi Kierikkiin. Seuranaan hänellä oli Haifan yliopiston kanadalainen tutkija Don Butler. Kierikinkankaalla olivat meneillään yleisökaivaukset, ja Koivistolle ja Butlerille tarjoutui hyvä tutkimuskohde kuin tilauksesta.

– Siellä oli yhdessä asumuspainanteessa liesi, jota Kierikkakeskuksen arkeologi Sami Viljanmaa oli pyrkinyt kiertämään. Sami tiesi, että sieltä tulee niin paljon ihan pientä luuhippua, luujauhoa, että sen kaivaminen ja seulominen olisi todella hidasta eikä oikein sopinut yleisökaivaukselle.

Tutkijat pussittivat noin neliömetrin kokoisen tulisijan maaperästä kymmeniä näytteitä. Butler vei joitakin lusikallisia Haifan sedimenttiarkeologiseen laboratorioon, Koivisto useita ämpärillisiä Helsingin yliopiston arkeologiseen laboratorioon tarkkuusseulontatestauksiin.

Tutkijat vertasivat näytteiden mineralogista koostumusta Museovirastosta saatuun laajaan arkeologiseen vertailuaineistoon. Vertailua tehtiin myös lohen luihin, niin arkeologisiin kuin nykyisiin. Nykyluille tehtiin myös polttokokeita.

Lisäksi tutkijoilla oli laajat aineistot muista kalalajeista, kuten siiasta, särkikaloista, hauesta ja nieriästä, sekä nisäkkäistä, muun muassa hylkeestä ja peurasta.

– Sellaisista, jotka ovat tyypillisiä kivikautisten asuinpaikkojen jätefaunassa. Siten varmistimme, että palaneella lohella ja sen sukulaisella taimenella on ihan omanlainen mineraloginen merkkinsä. Se pystyttiin jäljittämään myös Kierikinkantaan maanäytteistä, Koivisto kertoo.

Merkki olivat kalsiummagnesiumfosfaattimineraalit, joita muodostuu vain, kun lohen ja sen sukulaisen taimenen luut palavat. Muista kaloista ja nisäkkäistä niitä ei synny.

Ilman arkeologiaa tietäisimme hyvin vähän ajasta, josta ei ole kirjallisia lähteitä.

Kaivauksilla on kuitenkin myös nurja puoli. Kerran kaivettu on yleensä yhtä kuin tieteellisesti tuhottu. Tarkalla kaivausdokumentaatiolla varmistetaan tulosten käyttökelpoisuus myös tulevaisuudessa, mutta kaikella on rajansa.

Paljon on sellaista, mitä vanhoilla menetelmillä ei kyetty tutkimaan. Nyt olisi korkea aika hyödyntää uusia menetelmiä, Koivisto sanoo.

– On aika lailla mennyttä maailmaa, että kaivettu maa vain katsotaan seulalla läpi ja saa sitten jäädä.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Kierikkikeskukseen Yli-Iihin rakennettu kopio kivikauden asumuksesta.Risto Degerman / Yle

" ... Löytöjä seuloutuu hukkaan

Arkeologisilla kaivauksilla maa kaavitaan kerros kerrokselta ja löytöjen ja muiden havaintojen paikka ja syvyys dokumentoidaan. Kivikautiselta asuinpaikalta tarkkasilmäinen saattaa saada epäorgaanisen aineen lisäksi löytöpussiin myös luusirpaleen, joka on säästynyt, koska on aikoinaan päätynyt tuleen.

Hyvin pienet ja maan väriset löydöt kuitenkin joutuvat helposti ämpäriin, johon kaivaja mättää maan. Ämpäristä maa kaadetaan seulaan.

– Seulomisesta on tehty paljon tilastollisia testauksia. Jos halutaan saada kalanjäännöksiä talteen, niin seulan silmäkoko saa olla korkeintaan kaksi millimetriä. Suomessa seulassa on yleensä 4–5-millinen, joskus jopa sentin verkko, Koivisto kertoo.

Hänen mukaansa on ihan selvää, että kalan luuaineistot ovat löydöissä aivan aliedustettuja. Pelkästään seulojen silmäkoon pienentäminen ei kuitenkaan riitä korjaamaan tilannetta, vaan kaikilta kaivauksilta pitäisi ehdottomasti ottaa jokin tietty systemaattinen otos maanäytteitä, hän sanoo.

– Niitähän voi säilöäkin, elleivät rahkeet heti riitä analysointiin. Kun merkit ihmisten toiminnasta ovat säilyneet maaperässä tuhansia vuosia, niin kyllä ne siinä minigrippussissakin säilyvät joitakin vuosia odottamassa menetelmien kehittymistä. Tietysti pitää varmistaa, pitäisikö näytteet säilyttää kylmässä tai pimeässä.

Yhteisöllä oli merkitystä

Millainen joukko lohta popsi Yli-Iin Kierikinkankaalla runsaat viisi tuhatta vuotta sitten?

– Se oli jokisuun yhteisö. Sekä joessa että suistoalueella riitti ruokaa isolle porukalle. Varmasti on ollut ihan hyvät oltavat, arkeologi Satu Koivisto arvioi.

Ihmiset asuivat ainakin talvisin osin maahan kaivetuissa hirsirakennuksissa ja tietyssä vaiheessa rupesivat harrastamaan myös rivitaloasumista, eli selvästikin yhteisöllä oli merkitystä, hän päättelee.

Yli-Iistä tunnetaan hyvin paljon asumuspainanteita. Ne ovat suhteellisen isoja ja erottuvat maastossa edelleen hyvin.

– Tarvittiinko porukkaa enemmän joitakin tiettyjä touhuja varten, esimerkiksi kalastukseen ja hylkeenpyyntiin? Sitä on mietitty.

Jos lohisaaliit olivat runsaita, väkeä piti riittää sekä patojen rakentamiseen ja ylläpitoon että saaliin jälkikäsittelyyn.

Maan kohoaminen ajoi vaihtamaan paikkaa

Maa kohoaa Pohjois-Pohjanmaan rannikolla edelleen miltei senttimetrin vuodessa. Viisi vuosituhatta vuotta sitten kohoaminen oli hyvin paljon nopeampaa.

– On laskeskeltu, että noin parinkymmenen vuoden välein on pitänyt siirtää asuinpaikkaa vähän lähemmäksi sitä vetäytynyttä merenrantaa, Koivisto kertoo.

Kierikinkankaan asukkailla oli yhteyksiä myös muuhun maailmaan. Muutoin sieltä ei olisi löytynyt muun muassa balttialaista meripihkaa. Tuontiesineiden runsaus kertoo, että vaihdantaverkostot olivat jo vakiintuneet, Koivisto sanoo.

– Vastineeksi on usein väläytelty traania, turkiksia ja hyljeöljyä, mutta minä kyllä sanoisin, että myös kuivatulla kalalla on voinut olla merkitystä vaihdantataloudessa. ... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Muinaisen kierikkiläisen meripihkakorusta löytyneitä palasia.Patrik Franzén

"... Lohijoet vetivät väkeä

Liikkuneet eivät vain tavarat, vaan myös ihmiset. Keramiikka- ja kivilöytöjen perusteella heitä tuli pitkienkin matkojen takaa, kun lohi nousi Pohjannmaan jokiin.

– Vielä historiallisella ajalla Pohjanlahteen laskevat joet olivat niin varteenotettavia lohenkalastuspaikkoja, että niille tuli sesonkiluonteisesti kalastajia jopa Vienan-Karjalasta saakka.

Koivisto on etsinyt tietoja lohen määristä. Niitä löytyy esimerkiksi suurelta Kemijoelta. Jonkin verran on tietoja Iijoeltakin, mutta ne eivät ulotu kovin kauas taaksepäin, Koivisto kertoo.

– Kemijoelta on hyvin tarkkaa kirjanpitoa saalismääristä satojen vuosien ajalta. Mutta kaikki isot lohijoethan on padottu sähköntuotantoa varten. Se oli lohestuksen loppu.

Satu Koivisto on työssään keskittynyt soihin, järviin ja muihin kosteikkoihin. Sellaisissa säilyy niitäkin muinaisjäänteitä, luuta, puuta, nahkaa ja muuta orgaanista, joita kuivalta maalta on turha etsiä.

Kierikissä on vielä paljon tutkimuspotentiaalia, Koivisto sanoo. Hänen toivelöytönsä on lohipato.

– Kierikin tutkimuksissa on keskitytty erityisesti asumuspainanteisiin. Jos mentäisiin painannekylien liepeille ja edustoille, muinaisille ranta-alueille, jotka nykyisin ovat pitkälti vesijättöä, niin lohipadon jäännös olisi todella järisyttävä löytö.

Iijoen voimalaitosten rakentaminen ja säännöstely ovat tosin saattaneet jo haperruttaa kaikki orgaaniset arkeologiset aineistot, hän tuumii.

Toiveelleen hänellä on kuitenkin perusteita tutkimaltaan Purkajansuolta.

– Kaikki kalastusrakenteiden osat, joita siellä oli tallella, olivat jääneet tulvan alle ja säilyneet kaatuneina muinaisessa merensalmessa. Lohta on varmasti kalastettu siellä joen puolella, erityisesti koskipaikoissa ja saarien liepeillä.

Puolustusvarustus vai lohipato?

Koivisto on aika vakuuttunut, että Kierikkisaaren ja Kierikinkankaan välissä on kivikaudella ollut jopa järeä lohipato.

– Tietenkin virtaukset ja säännöstely ovat varmaankin tuhonneet sen aika tehokkaasti, mutta rannan puolella on sellaisia soistumia, joissa voisi olla jäljellä jotakin arkeologisesti kiinnostavaa.

Kierikkisaaresta löytyikin jo 1960-luvun kaivauksissa merkkejä paalurakenteista. Ne on tähän saakka tulkittu mahdollisesti puolustusvarustukseksi, kulkusilloiksi tai tulva-aidaksi.

– Itse kyllä löydän niistä paljon yhtymäkohtia historiallisen ajan lohipatoihin. Sellaisiin jos pääsisi kiinni, niin saisi vielä vähän enemmän kättä pidempää siitä, miten kivikauden iijokiset pyysivät lohta. ... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Lohipato Kemijoen Taivalkoskella vuonna 1892. Olikohan kivikauden pato kovinkaan erilainen? I. K. Inha /Museovirasto / Musketti

... " Kalastus oli kauan puskuri nälkää vastaan

Puolustusrakennelmat ja riittien merkit taitavat olla niitä arkeologisia tutkimuskohteita, jotka kutittelevat eniten maallikoiden mielikuvitusta ja ehkä monia tutkijoitakin. Arjen asiat saattavat tuntua tavallisilta ja epäseksikkäiltä.

– Se on vähän hassua, koska kalastuksella on ollut aivan valtavan suuri merkitys täällä Suomen alueella, kommentoi Satu Koivisto.

Kalastus oli pitkälle historialliseen aikaan vähintäänkin puskurielinkeino. Jos muista ruoista on ollut pulaa, niin kalastukseen on aina voinut turvautua.

Saviastian kappale voi kertoa kalasopasta

Tutkijoiden kiinnostus kalastukseen on Koiviston mukaan lisääntynyt viime aikoina.

– Tuntuu, että se on koko Pohjois-Euroopassa todella kuuma aihe. Sitä tutkitaan erilaisin menetelmin ja vähän erilaisista kulmista. Kalastuksen merkitys kivikautisille ja vielä myöhemmillekin yhteisöille vaikuttaa olleen paljon suurempi kuin on ajateltu.

Yksi keino, jolla muinaisen kalastuksen jäljille voidaan päästä, ovat keramiikankappaleiden lipiditutkimukset.

– Keramiikan karstoista voidaan selvittää, onko pytyissä ollut veden elikoita vai jotakin nisäkäs- tai kasviperäistä. Hyvin monessa paikassa kalan merkitys on tullut esille, kun menetelmät ovat kehittyneet ja on päästy paljon tarkempiin määrityksiin.

Tutkimuksissa on erottumassa erityisesti makean veden kalojen merkitys.

– Vaikka olisi asuttu lähellä rannikkoa, niin silti keramiikka-astioissa on valmistettu soppaa makean veden kaloista. Bioarkeologisia tutkimuksia on käynnissä tosi paljon, kuten myös kalastusvälinetutkimuksia, kuten minunkin väitöskirjassani, Koivisto kertoo.

Puisia kalastusrakenteita on tullut esiin ympäri Itämerta, muun muassa Skandinaviassa, Baltian maissa ja Pohjois-Saksassa.

– Se pistää miettimään, että nämä ihmiset ovat todella satsanneet niiden valmistamiseen. Kalastuksella on ollut merkittävä rooli heidän toimeentulossaan, sanoo arkeologi Satu Koivisto.

Kierikinkankaan lohitutkimus on luettavissa Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun) -julkaisusta. Kierikkikeskuksen sivulla (siirryt toiseen palveluun) on kaivausraportteja ja löytöluetteloita Kierikinkankaan kaivauksista. "

Minijehova
Seuraa 
Viestejä17063

Hyi miten hirvittävään muotoon saat jopa mielenkiintoiset aiheet pakattua.

Etkö voisi käydä oikeasti jotain tiivistyskurssia ja harjoitella jonkinlaista jäsentelyä? Tulee ihan pää pipiksi.

Ei mitään järkeä laittaa omia kiroilujaan, mahdollisesti uutisesta tekstiä ja vielä jotain muuta houretta, lähinnä etymologiaa, samaan pötköön. Miten vitussa oletat kenenkään pystyvän lukemaan tätä saatanan sekasotkua. Näyttääkö ajatuksesi samalta? Syö ritalin!

Haluaisin uskoa lohikalojen evoluution olevan suurelta osin jalostuksen työtä, mutta en ole ehtinyt riittävästi tutustua aiheeseen. 

MJ

syytinki
Seuraa 
Viestejä9829

"Revontulia Astuvansalmen kalliomaalauksissa-uusi rohkea tulkinta?". Tuota olen itsekseni ihmetellyt. Mikä saakelin "rohkea" tulkinta. Mitä rohkeaa siinä nyt muka on.

Itse rohkenen tulkita, että piirrokset ovat alienien tekemiä. Tosin vain heidän lastensa. Asialla kuitenkin sama porukka, joka rakensi Egyptin pyramidit ja muutamia muitakin kohteita kuten Suomen jätinkirkot.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Minijehova kirjoitti:
Hyi miten hirvittävään muotoon saat jopa mielenkiintoiset aiheet pakattua.

Etkö voisi käydä oikeasti jotain tiivistyskurssia ja harjoitella jonkinlaista jäsentelyä? Tulee ihan pää pipiksi.


Olen vai hiukan karsinut YLEn artikkelia - joka on sen talon artikkeliksi hyvä.

Lainaus:
Ei mitään järkeä laittaa omia kiroilujaan, mahdollisesti uutisesta tekstiä ja vielä jotain muuta houretta, lähinnä etymologiaa, samaan pötköön. Miten vitussa oletat kenenkään pystyvän lukemaan tätä saatanan sekasotkua. Näyttääkö ajatuksesi samalta? Syö ritalin!

Haluaisin uskoa lohikalojen evoluution olevan suurelta osin jalostuksen työtä, mutta en ole ehtinyt riittävästi tutustua aiheeseen. 


Vasarakirveskansa oli aina kynnet pystyssä muuttamassa kaikkea, mitä vain pystyivät. Heidän naapurinsa kampakeraaminen kansa taas vältti aina kaikkiea sellaista niin pitkään ja paljon kuin suinkin mahdollista.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomen-pan-germanisti-antibaltisteille-lapi-nakymatonta-vesitonimistoa

Myös toutain "kyläkala" on vanha viljelykala, jonka Baltiassa korvasi sittemmin karppi (viljelyruutana).

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/yha-vaan-suomen-muinaiskielista

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Minijehova kirjoitti:
Luen nykyään suomea ehkä 150 sivua tunnissa, mut neljään edelliseen viestiin menee lähes tunti ja sitten pitää aloittaa alusta. Syy on saatana sinun! Ihan  menee hermo huonoon kuntoon tuollaisen neurologisen oireen vuoksi.

Jos et oikeasti osaa niin pyydä apua. Voin malliksi jäsennellä vaikka tämän edellisen asiasi luettavaan muotoon tai jotain, jos siitä oppisit kuinka me neuronormaalit halutaan tekstimme nauttia.


Mää en o toimittaja. Asia on tärkeintä.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

syytinki kirjoitti:
"Revontulia Astuvansalmen kalliomaalauksissa-uusi rohkea tulkinta?". Tuota olen itsekseni ihmetellyt. Mikä saakelin "rohkea" tulkinta. Mitä rohkeaa siinä nyt muka on.

Itse rohkenen tulkita, että piirrokset ovat alienien tekemiä. Tosin vain heidän lastensa. Asialla kuitenkin sama porukka, joka rakensi Egyptin pyramidit ja muutamia muitakin kohteita kuten Suomen jätinkirkot.


Entinen Panterarosa on vaihtanut nikkiä...

Minijehova
Seuraa 
Viestejä17063

Tokkura kirjoitti:
syytinki kirjoitti:
"Revontulia Astuvansalmen kalliomaalauksissa-uusi rohkea tulkinta?". Tuota olen itsekseni ihmetellyt. Mikä saakelin "rohkea" tulkinta. Mitä rohkeaa siinä nyt muka on.

Itse rohkenen tulkita, että piirrokset ovat alienien tekemiä. Tosin vain heidän lastensa. Asialla kuitenkin sama porukka, joka rakensi Egyptin pyramidit ja muutamia muitakin kohteita kuten Suomen jätinkirkot.


Entinen Panterarosa on vaihtanut nikkiä...

Hyvä jos on. Minä pidin pantterista, oli luova haukkuja.  :)

Tosiaan kritisoin lähinnä esitystapaasi, en asiaa. Tuo ihmeessä hyviä linkkejä esiin, mutta älä kopioi kaikkea ja jäsentele vähän.

MJ

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

syytinki kirjoitti:
"Revontulia Astuvansalmen kalliomaalauksissa-uusi rohkea tulkinta?". Tuota olen itsekseni ihmetellyt. Mikä saakelin "rohkea" tulkinta. Mitä rohkeaa siinä nyt muka on.

Rohkea tulkinta on, että piirrokset liittyisivät taivaanmerkkeihin. Se ei olsisi mitenkään mahdotonta. Vain noin 1500 vuotta myöhemmin noilla Kierikin vasarakirveillä oli (Shiauliain) tähden muotoisia meripihkakoristeita/taikakaluja. Kyseinen porukka oli taustaltaan arktista liikkuvaa väkeä, jotka olivat kuitenkin viimeksi siityneet itä-länsi-suunnassa Volgalta, jossa olivat omaksuneet itäisiltä ja eteläistä ja eteläistä taustaa olevilta porukoilta saviruukut ja tattarinviljelyn. Omasta puolestaan he toivat ainakin N1-haploryhmän, SU-sukuisen kielen ja pystykorvakoiran. Punamullan käytön maalina he omaksuivat vanhemmilta täkäläisiltä asukkailta: Suomusjärven ja Kundan kulttuureilta, ja he myös välittivän tämän myöhemmin edelleen vasarakirvesbalteille, mikä näkyy kielistä. He saattoivat tarvita kalenteria tietääkseen, milloin jollekin tietylle reissulle pitää lähteä. Muuta kalenteria kuin taivas ei varsinaisesti ollut käytössä. Heistä kulkee kielellinen ja geneettinen jatkuvuus nykyisiin suomalaisiin.

Lainaus:
Itse rohkenen tulkita, että piirrokset ovat alienien tekemiä. Tosin vain heidän lastensa. Asialla kuitenkin sama porukka, joka rakensi Egyptin pyramidit ja muutamia muitakin kohteita kuten Suomen jätinkirkot.

Tulkitsen vitsiksi.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä17063

30k-50k vuotta arvioin itse koiran ja hevosen. Kukaan ei noita lukujani voi nykytiedon valossa kiistää, mutta vahvistaminenkaan ei ole helppoa.

Myös kasveja on kuljetettu ja jalostettu pitkin planeettaa oletettavasti saman ajan, eli 30k-50k vuotta sitten olisi viimeistään alkanut. Ruoka- ja lääkekasveja nimenomaan. 

Saattaa olla jopa tuo 100k, mutta tuntuu itselleni tässä vaiheessa liian korkealta.

MJ

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Tutkijat selvittivät tuhansia vuosia vanhojen ohranjyvien iän radiohiiliajoituksen avulla. (Kuva: Santeri Vanhanen, Volker Heyd ja Marianna Kemell)

Tokkura kirjoitti:
Tokkura kirjoitti:
Samaan aikaan kalliomaalausten ja uralilaisten N1c-haplojen kanssa Suomeen on samalta suunnalta tullut myös maatalous: tattarinviljelys:

http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm

" Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten

Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010-2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalousasutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta historiallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla. Arkeologiset löydöt kuitenkin osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kalmistoa 600-luvulta 1100-luvulle jKr. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, harjoittiko yhteisö maa- vai erätaloutta. Toisena kysymyksenä olivat maanviljelyn alkuvaiheet - onko Huhdasjärveltä löydettävissä yhtä vanhoja maanviljelyn tuloksia kuin läheltä, Repoveden kansallispuiston alueelta muutama vuosi sitten löydettiin.

Saadut tutkimustulokset muuttavat käsitystä maanviljelyn alkuvaiheista niin kivikauden kuin rautakauden osalta. Varhaisin metsänraivausvaihe ajoittuu kivikaudelle 5300 - 4000 eKr. Ensimmäisenä viljelykasvina oli tattari 5300 eKr., ja noin 4200 eKr. ilmestyvät ensimmäiset merkit ohran viljelystä. Nämä viljelyn merkit ajoittuvat kivikaudelle, samaan aikaan saviastioiden valmistustaidon omaksumisen kanssa (varhaiskampakeramiikka). "

jatkuu...

YLEn tutkijatytöt eivät usko tätä tutkimusta... He ovat selityksen velkaa!

" Nuorakeraamisen kulttuurin aikana Ruotsissa ja Virossa oli jo maanviljelystä. Suomesta siitä ei ole löytynyt varmoja todisteita. "

https://yle.fi/uutiset/3-10129250

" Taitavat naiset toivat kivikauden Suomeen uuden kulttuurin idästä

Saviastioiden materiaali kertoo laajoista vaihtokauppareiteistä kivikauden Pohjolassa.

25.3.2018 klo 17:00

4 500–5 000 vuotta sitten yhdellä jos toisella kivikautisella asuinpaikalla Etelä-Suomessa epäilemättä ällistyttiin saviastioista, jotka olivat peräisin jostakin muualta.

Vanhat kampakeraamiset astiat olivat paksuseinäisiä ja ämpärin kokoisia, eivätkä ne pysyneet pystyssä kuin maahan painettuina. Tulokkaan nuorakeraamiset tuomiset näyttivät aivan erilaisilta.

Ne olivat paljon pienempiä ja ohutseinäisempiä, niissä oli kaula, ja pohja oli tasainen. Koristeetkin olivat uutta muotia, tehty nuoralla painamalla, eivät enää kamman piikkien jäljiltä näyttäviä painaumia.

– Ne olivat oikeasti aika korkeaa teknologiaa. Ei onnistuisi minulta. Kampakeraamisen pytyn voisin yrittää saada aikaiseksi, nauraa arkeologi Elisabeth Holmqvist-Sipilä.

Hämeeseen syntyi keramiikkatehdas

... "


Käsitys ei mennyt uusiksi, lähinnä meni vain käsitys parin viljalajin tulosuunasta kampa(kuoppa)keraamisena aikana. Tatterinvijelyhan oli tullut 7000 vuotta sitten Suomeen idästäensimmäisten (SU-kieliten) kampakeraamikkojen mukana, eli 1000 vuotta aikeisemmin kuin vehnän ja ohran viljelys Ruotsiin trattbägareiden mukana!

https://www.verkkouutiset.fi/kasitys-pohjoisen-muinaisista-elinkeinoista-meni-uusiksi/

Käsitys pohjoisen muinaisista elinkeinoista meni uusiksi

Ilkka Ahtokivi | 20.03.2019

Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä.

Kivikauden kuoppakeraamisen kulttuurin edustajia on aiempien tutkimusten perusteella kutsuttu kovan linjan hylkeenpyytäjiksi tai jopa Itämeren inuiiteiksi. Nyt tutkijat ovat löytäneet tämän kulttuurin asuinpaikoilta ohran- ja vehnänjyviä, joiden perusteella voidaan päätellä kuoppakeraamisen kulttuurin omaksuneen pienimuotoista maanviljelyä.

Helsingin yliopiston arkeologian tieteenalan ja kemian osaston sekä ruotsalaisten arkeologian alan toimijoiden yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että kuoppakeraamisilta asuinpaikoilta Ahvenanmaalta ja nykyisen Tukholman seudulta löytyy ohran ja vehnän jyviä.

Viljanjyvien ajoitus varmistettiin radiohiilimenetelmän avulla. Tulosten perusteella viljat ajoittuvat kuoppakeraamisen kulttuurin ajalle eli ovat noin 5 300–4 300 vuotta vanhoja. Viljanjyvien lisäksi asuinpaikoilta löytyviin kasvinjäänteisiin kuului muun muassa pähkinänkuoria, omenan siemeniä, mukulaleinikin juurimukuloita ja ruusunmarjoja.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kuoppakeraamiseen kulttuuriin omaksuttiin pienimuotoista viljelyä, joka opittiin suppilopikarikulttuurin maanviljelijöiltä. Suppilopikarikulttuuri oli levittäytynyt Skandinaviaan manner-Euroopasta. ... "

outo
Seuraa 
Viestejä964

Kommentin 161/  klo 2:06 kuvassa on ihmiskunnan ensimmäinen ihminen joka korotettiin jumalaksi 4000 vuotta sitten, Babylonin perustaja Marduk (heprealaisten Nimrod), julma tyranni, joka metsästi eläimiä ja ihmisiä huvikseen. Mesopotamiasta levittäytynyt asutus vei tuon Tammus/Nimrod-palvonnan mukanaan kaikkialle.

Asutus levisi nopeasti Eurooppaan ja Skandinaviaan, koska ne olivat asutuksen alussa vielä saaristoa. Vähitellen Tulvan jälkeen maa alkoi kohota ja muodostui mantereeksi. Mutta asutuksen alussa purjehtien liikennöinti oli "salamannopeaa" kaikkialle. Saaret asutettiin alussa pääsääntöisesti suomalais-ugrilaisten toimesta. Maan kohoamisen seurauksena slaaviheimot täyttivät saarekkeiden välit ja suomalaisheimot jäivät lukuisina asutuskeskittyminä heidän ympäröimikseen. Slaavit olivat viljelijöitä.

Suomalaissukuiset alkuasukkaat olivat hylkeenpyytäjiä ja kalastajia. Maan kohotessa heidän kivestä tehdyt kellarinsa (joita tiedemiehet pitivät kauan pakanakirkkoina), joissa säilyttivät hylkeenlihat, jäivät sisämaan korkeille seuduille. Myöhemmin kun saaret suureniva suurenemistaan, ja vuoria pusertui korkeuksiin, maaeläimiä voitiin alkaa metsästämään niiden levittäytyessä kuivuvaan Eurooppaan.

Yhtenä muistona maan kohoamisesta on satu, jossa vastataan kysymykseen, miten Suomensaaresta tuli Suomenniemi. Jättiläiset suuttuivat toisilleen ja alkoivat kivittää toisiaan. Välissä oleva vesistö täyttyi kivistä ja niistä muodostui Karjalankannas.

Maannousu on hidastunut noista ajoista. Länsirannikolla maa kohoaa enää metrin / 100 vuotta.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

Minijehova kirjoitti:
Miksi kopioit koko lehtijutun tekstin tuon linkin perään?

Siksi että ne linkit katoavat ja menevät uusiin osoitteisiin. Kun on kopsittuna, ne löytää googlaamalla, jos niitä uusia linkkejä tarvitsee,

Vierailija

Minijehova kirjoitti:
30k-50k vuotta arvioin itse koiran ja hevosen. Kukaan ei noita lukujani voi nykytiedon valossa kiistää, mutta vahvistaminenkaan ei ole helppoa.

Myös kasveja on kuljetettu ja jalostettu pitkin planeettaa oletettavasti saman ajan, eli 30k-50k vuotta sitten olisi viimeistään alkanut. Ruoka- ja lääkekasveja nimenomaan. 

Saattaa olla jopa tuo 100k, mutta tuntuu itselleni tässä vaiheessa liian korkealta.


Sä oot kyllä uskomaton urpo.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat