Seuraa 
Viestejä19300

Miten kieli liittyy ajatteluun? Uraauurtava tutkimus odottaa jatkajaansa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/20/miten-kieli-liittyy-ajatteluun-...

Lisäksi
" Äidin­kie­lel­lä yh­teys musii­kin kä­sit­te­lyyn ai­vois­sa "
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/aidinkielella-yhteys-...

Vielä kun uskaltaisivat tutkia miten kuuntelemalla oppimisen muuttuminen lukemalla oppimiseen vaikuttaa älyyn ja ajatteluun. Vaan kun tulokset eivät sovi arvoihin niin ei ei ei.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sivut

Kommentit (34)

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Keijona kirjoitti:
Miten kieli liittyy ajatteluun? Uraauurtava tutkimus odottaa jatkajaansa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/20/miten-kieli-liittyy-ajatteluun-...

Lisäksi
" Äidin­kie­lel­lä yh­teys musii­kin kä­sit­te­lyyn ai­vois­sa "
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/aidinkielella-yhteys-...

Vielä kun uskaltaisivat tutkia miten kokemalla oppimisen muuttuminen lukemalla oppimiseen vaikuttaa älyyn ja ajatteluun. Vaan kun tulokset eivät sovi arvoihin niin ei ei ei.

Tuolla tietenkin tarkoitetaan sitä, ettäkun pari sukupolvea sitten ihmiset oppivat lähes kaiken kokemalla ja nykyään taas aivot täytetään lukemalla, niin vaikutusta on on on.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

En muuten usko. Ketjun aloittaja on erinomainen todistekappale, ettei otsikon ilmiöillä tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kun ei sovi arvoihin, niin täytyy purnata.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Lainaus:
En muuten usko. Ketjun aloittaja on erinomainen todistekappale, ettei otsikon ilmiöillä tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kun ei sovi arvoihin, niin täytyy purnata.

Feminiinisyydestä kertoo, kun kommentoija kiinnittää huomion kommetoijaan eikä asiaan, pintaan eikä sisältöön.

Riittäähän sellaisia mielipiteensä vankeja tuhansien jeesutten maassa, Sellaisia ujoja ja  kokemattomia, jotka ensimäisen kertaan  mielikuvansa ja sitäkautta mielipiteensä muodostaa. Siinäsitte vaan objekti  objektiivisesti sitä omaa, susisisulla  puolustaa.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Japetus
Seuraa 
Viestejä12478

Keijona kirjoitti:
Lainaus:
En muuten usko. Ketjun aloittaja on erinomainen todistekappale, ettei otsikon ilmiöillä tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kun ei sovi arvoihin, niin täytyy purnata.

Feminiinisyydestä kertoo, kun kommentoija kiinnittää huomion kommetoijaan eikä asiaan, pintaan eikä sisältöön.


Kommentoija käy todisteesta asiassa; ei siinä muutakaan voi. Paha vain, että kommentoijan arvomaailma estää tätä hyväksymästä tosiasioita.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
Sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%... eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Jaa että kieli vaikuttaa ajatteluun, musiikki se vasta aivoihin positiivisesti vaikuttaakin:

Näin musiikki vaikuttaa – Aivoihin jopa rakenteellisia muutoksia

Musiikin mukaan liikehtiminen ja teho kertautuu:

Keijona kirjoitti:

"Tanssi aivot onnellisiksi. Neurotiede on todennut, että tanssissa yhdistyvät lähes kaikki aivoille hyvää tekevät elementit: musiikki, liike ja mielihyvä."

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys-lehti/henkilot/tanssi_aivot_onnell...

"Tanssi torjuu dementiaaTutkijat ovat selvittäneet, miten voit estää aivojesi rappeutumisen. Avainsana on tanssi, joka nuorentaa aivot uuteen kukoistukseen."

http://tieku.fi/ihminen/elimisto/tanssi-torjuu-dementiaa

"Tans­si­jan ai­vot ke­hit­ty­vät ai­nut­laa­tui­sel­la ta­val­la"

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/tanssijan-aivot-kehittyvat-ai...

 

Mites punaniskat sitä vastustaa,  jos on faktaa,  että  ajattelu sujuu  yhtä hyvin kuin tanssi ? Jaa että sisulla kuitenkin mennään, :)

Keijona kirjoitti:
Ajatelkaas sellaisen  normin ja säännön vaikutuksia ihmisiin ja arvoihin:  Tanssiminen sallitaan vain tietyjen  koulutettujen   sääntöjen ja liikeiden  mukaan, vain pareina  ja ainostaan naisen luvalla ?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Keijona kirjoitti:
Ajatelkaas sellaisen  normin ja säännön vaikutuksia ihmisiin ja arvoihin:  Tanssiminen sallitaan vain tietyjen  koulutettujen   sääntöjen ja liikeiden  mukaan, vain pareina  ja ainostaan naisen luvalla ?

Muutaman sukupolven tuollainen standardi oli vallalla,  joten ei tarvitse ihmetellä syytä feminiinisten arvojen tyrannialle. Todisteet voi todeta jokainen, joka pystyy ohjelmoitujen  sääntöjen ja normien kuplan ulkopuolisen todellisuuden havaita.

https://en.wikipedia.org/wiki/Thinking_outside_the_box

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

https://www.tiede.fi/comment/1311047#comment-1311047

" Scylla:

Miksi oletat, että voisimme kontrolloida? Esimerkiksi kehon hallinnan ja tietoisuuden välisestä suhteesta on ollut mielenkiintoisia tutkimuksia. Melko tunnetussakin tutkimuksessa osoitettiin, että aivot valmistelevat liikettä jo ennen kuin ihminen tietoisesti päättää liikuttaa raajaansa. Kokeessa koehenkilö painoi nappia tietyllä hetkellä oman päätöksensä mukaan, mutta aivoissa näkyi liikettä valmistelevaa aktiivisuutta jo ennen päätöstä.

Toope:

Ja mikä tuossa on niin ihmeellistä? Totta kai aivot toimivat nopeammin kuin lihakset, nopeammin myös kuin ihmisen tietoisuus.
Vierailija:

Pitää paikkansa. Muussa tapauksessa pitäsi aivan ehdottomasti olla se EPÄMATERIAALINEN "sielu".

Toope:
Tietoisuus ja toiminta ovat toimeenpaneva osa ihmistä, päätökset ovat syntyneet aivoissa jo ennen niitä.
Vierailija:

Tämä sitten taas ei pidäkään paikkaansa. Pelkkä reagointi jonkin (dynaamisen) ärsykehierarkian mukaan ei muuten ole "päätös", sitä vastoin kokonaan uuden (ko. henkilölle) sitä aina on (vaikka se uusiajatus oli muualta matkittukin).

Jos henkilön muodostama kokonaan uusikin ajatus "on jo jossakin ennen kuin sitä on tietoisuudessa muodostettu", nin taas joudutaan ARMOTTA joko epämateriaaliseen "sieluun" tai yhtä mystisiin "ajatusaineisiin", ajatteleviin kemikaaleihin":

keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/376719?page=1#376765

" >>Juuri tässä kohdassa ns. kielelliset
>>tajuntateoriat ovat eri mieltä.
>>Niistä tunnetuimmat koulukunnat ovat
>>L.S.Vygotskyn sekä tätä (mielestäni)
>>heikompi Sapirin-Whorffin koulukunta.
>>Tällainen idea aivoissa
>>"materiaalisena" piilevästä
>>ajatuksesta johtaa loogisesti
>>kehiteltynä oudonlaisiin
>>johtopäätöksiin, vaihtoehtoina ovat
>>joko "ajatusaine" (esim. molekyylit,
>>joihin on koodattu tietoa, yhdistyvät,
>>tai solut, joihin on koodattu tietoa
>>löytävät omin päin uuden yhteyden)
>>tai sitten sieluteorioihin, että
>>aivoissa olisi jotakin
>>periaatteellisesti aineeelliseen
>>maailmaan kuulumatonta.

>Nyt en ymmärrä alkuunkaan. Mistä
>ihmeestä ovat peräisin moiset
>ajatusaineet, sielut ja muut
>kummajaiset?

Tuohan lienee jo selvinnyt sieltä jatkosta: jos se uusikin _ajatus_ on jo olemassa jonkinlaisena mötkäleenä siellä aivoissa ennen sen (minun mielestäni) kielellisperustaista muodostamisprosessia (tai sitten jos niin aivan välttämättä halutaan sanoa vain "transformaatioprosessia" kielelle), niin aineellinen tai "hengellinen" pohja tai "substanssihan" sille silloin aivan ehdottomasti tarvitaan, eikä se edes voi olla mikään kovan käytön viilaama "sähköimpulssirata", kuten _periaatteessa_ jonkin miljoona kertaa toistetun _vanhan_ loogisen aksiooman jälki voisi olla!
Sen sijaan tämä "suunnistajan nenänpään maastoon piirtämä viiva", ajatus kielellisenä toimintona, on lyhyen hetken havaittavissa olevaa muodostamisprosessissaan ilman erityistä substanssiakin. Se on objektiivista, mutta ei muodostamisprosessinsa ulkopuolella reaalista, ellei sitä ehdoin tahoin sellaiseksi tehdä.
Ja kuten sanottu, toinen kysymys on sitten ne miljardi kertaa toistetut ja siten koneistoon, esimerkiksi pysyviksi synapsilinjoiksi, objektivoidut ajatukset, jotka ovatsamalla reunaehtoja keikille muille mielestämme "oikeille" ajatuksille, ja ovat ratkaisevan tärkeitä jopa havainnoillemmekin eikä vain vastaisille ajatuksille. "

peniemis
Seuraa 
Viestejä148

Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Lainaus:
Pitää vissiin lähteä tanssikursseille.

Onhan sekin alku, antaa solujen liikehtiä rytmissä vaikka sääntöjen mukaan.  Vapauttavampaa on kyllä olla välittämättä muiden mielipiteistä ja moraaleista, tanssia ja ajatella niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Sellainen käsite kuin "dance like nobody's watching" on mainio. Sitä itselle mieluista musaa vaan täpöllä soimaan, näkemykset kiinni   ja antaa palaa. Seurauksena tuleva  vapautumisen ja ajattelun vapautumisen tunne saattaa aiheuttaa radikaaleja muutoksia ajattelussa ja  seuraukset voivat siksi olla ennalta arvaamattomia.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Lainaus:
Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Vaikeita käsitettäviä, vaikka  jotenkin todisteita siitä on,  että ihminen ajattelee äidinkielellään:  Henkilöt jotka ovat asuneet pidempään erikielisissä kulttuureissa ja puhuneet pelkästään vierasta kieltä voivat havaita tilanteen jossa havahtuvat näkevänsä unia uudella  kielellä. Aivot siis jossainvaiheessa priorisoivat uutta kieltä, mielenkiintoinen tutkimuskohde, olisi ihmiset tuollaiset.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

ID10T
Seuraa 
Viestejä10630

Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Vaikeita käsitettäviä, vaikka  jotenkin todisteita siitä on,  että ihminen ajattelee äidinkielellään:  Henkilöt jotka ovat asuneet pidempään erikielisissä kulttuureissa ja puhuneet pelkästään vierasta kieltä voivat havaita tilanteen jossa havahtuvat näkevänsä unia uudella  kielellä. Aivot siis jossainvaiheessa priorisoivat uutta kieltä, mielenkiintoinen tutkimuskohde, olisi ihmiset tuollaiset.

Olin 15-vuotiaana kuukauden kielikurssilla Englannissa, ja toden totta, jossain vaiheessa näin myös englanninkielisiä unia.

Muutoin kielen ja ajattelun yhteys on mielestäni harvinaisen selvä. Jos pitää esim. laatia puhe, pitää puheen sisältö ajatella valmiiksi ennen sen paperille kirjoittamista. Ja tietysti tämä tapahtuu sillä kielellä, jolla puhe tullaan pitämään.

Kaikki loogisesti jäsennettävissä oleva  ajatustyö vaatii kielellistä panostusta. Jos voidaan esim. laatia sanallinen lista siitä, mitä pitäisi tehdä tai mitä ollaan jo tekemässä (eräänlainen algoritmi siis), niin tuon listan teko vaatii sanallista ajattelua.

Abstraktimpi ajattelu toimii enemmänkin symbolien ja kuvien avulla. Esim. algoritmissamme voi olla kohta "poraa reikä levyyn", mikä on sinänsä ihan selkeä sanallinen ohje, mutta se voidaan korvata ajattelussa myös "poraamiskuvalla", aivan kuten jonkun esineen rakennusohjeissa voi olla kuvia tekstin lisäksi.

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Lainaus:
Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Vaikeita käsitettäviä, vaikka  jotenkin todisteita siitä on,  että ihminen ajattelee äidinkielellään:  Henkilöt jotka ovat asuneet pidempään erikielisissä kulttuureissa ja puhuneet pelkästään vierasta kieltä voivat havaita tilanteen jossa havahtuvat näkevänsä unia uudella  kielellä. Aivot siis jossainvaiheessa priorisoivat uutta kieltä, mielenkiintoinen tutkimuskohde, olisi ihmiset tuollaiset.

Olin 15-vuotiaana kuukauden kielikurssilla Englannissa, ja toden totta, jossain vaiheessa näin myös englanninkielisiä unia.

Muutoin kielen ja ajattelun yhteys on mielestäni harvinaisen selvä. Jos pitää esim. laatia puhe, pitää puheen sisältö ajatella valmiiksi ennen sen paperille kirjoittamista. Ja tietysti tämä tapahtuu sillä kielellä, jolla puhe tullaan pitämään.

Kaikki loogisesti jäsennettävissä oleva  ajatustyö vaatii kielellistä panostusta. Jos voidaan esim. laatia sanallinen lista siitä, mitä pitäisi tehdä tai mitä ollaan jo tekemässä (eräänlainen algoritmi siis), niin tuon listan teko vaatii sanallista ajattelua.

Abstraktimpi ajattelu toimii enemmänkin symbolien ja kuvien avulla. Esim. algoritmissamme voi olla kohta "poraa reikä levyyn", mikä on sinänsä ihan selkeä sanallinen ohje, mutta se voidaan korvata ajattelussa myös "poraamiskuvalla", aivan kuten jonkun esineen rakennusohjeissa voi olla kuvia tekstin lisäksi.

Hmm. Abstrakti, sanallinen tai matemaattinen ajattelu varmasti poikkeavat "tyyleiltään" Kielellinen luultavasti sidoksissa   enemmän musiikaalisuuden kun visuaalinen  abstraktiuden ?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

Keijona kirjoitti:
Toisaalta kannattaa olla hiukan etukäteen viisas ja  varovainen minkälaisen  musiikin antaa niitä omia aivojaan muokata.

Jos  musiikki muokkaa aivoja ja siten ajattelua ja ajattelun avulla taas ihminen pystyy luomaan asioita, niin ylijumalan aseman voi ymmärtää laulusta:  God Is a DJ

Todentotta, kun tutkimukset osoittaa että musiikki muokkaa aivoja, niin tottakai erilainen musiikki muokkaa niitä aivoja eritavoin. Sellainen rave musiikki laittaa varmasti ajatuksen juoksemaan ja psytrance tietenkin vielä monipuolisemmin,  ja kas kummaa em, musiikin tanssityyleissäkään ei ole sääntöjä. Joten  vapaa-ajattelijoille sopivaa.

Vaihtoehtoisesti voi tietenkin jatkaa sisulla ja koulutetuilla tekniikoilla sekä normien sisäisillä säännöillä.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1785

Jo ensimmäisellä lukioluokalla totesimme, että ajatteluun liittyy usein puhe-elimien hiljainen liike. Voimme vaikka koettaa ajatella matemaattista yhtälöä 1+1=2 , jolloin huomaamme ajatuksen ilmenevän helposti puhe-elinten hiljaisena liikkeenä "yksi plus yksi on kaksi". Ajatukset, joihin ei luontevasti liity jokin aistisisältö, ovat tällaisia. Läheskään kaikkiin mielteisiin ei liity ensisijaisesti puhe-elinten liike, vaan jokin muu aistisisältö. Jos esim. ajattelemme kulkevamme paljain jaloin terävillä kivillä peitettyä tietä tunnemme erilaisia vihlaisuja sekä jalkapohjissamme että koko kehossamme. Kovan äänen ajattelun tunnemme kipuna korvissamme.

Moniin mielteisiin liittyy siis simuloitu tunne-elämys. Eikä liene ollakaan miellettä, johon ei liittyisi jotain simuloitua aistimusta. Niinpä vasaralla lyömiseen tai sahaamiseen liittyy ko. toimintoa simuloiva lihasten jännittyminen. Jotkut mielteet, kuten värit tai hajut, yhdistyvät melko tarkoin vastaaviin aistimuksiin. Matemaattiset ajatukset ilmenevät usein moniaistisesti. Mieli ja simuloitu aistisisältö ovat saman ilmiön kaksi puolta.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Jo ensimmäisellä lukioluokalla totesimme, että ajatteluun liittyy usein puhe-elimien hiljainen liike. ... Mieli ja simuloitu aistisisältö ovat saman ilmiön kaksi puolta.

Täällä on aiheesta legendaarinen vanha aivopieru ja vähintään yhtä legendaarinen puujalkaselitys(yritys):

" TEKSTI: Petri Riikonen

Aivoistamme löytyneet peilisolut mahdollistavat kumppanin liikkeiden jäljittelyn ja sitä kautta viestinnän.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 7/2000.

Ihan kuin tekisi itse

Se alkoi 1992 päräyksistä, jotka kuuluivat väärään aikaan. - Rizzolatti työtovereineen oli asentanut mikroelektrodeja apinan otsalohkoon tutkiakseen,miten yksittäiset aivo- solut toimivat apinan napatessa rusinan käteensä, kertoo Riitta Hari. – Aina kun tie-tyt aivosolut aktivoituivat, mittauslaite pärähti äänisignaalin. Sitten tutkija tarttui itse rusinaan – ja taas kuului prrrr! Apinan samat aivosolut reagoivat siis tarttumiseen ja tarttumisen näkemiseen.

Parman yliopiston professori Giacomo Rizzolatti ja kollegat nimittivät erikoisesti käyttäytyvät solut peilisoluiksi, koska ne peilaavat toisen yksilön käytöstä. Myöhem-min he ja muut tutkijat ovat osoittaneet, että myös ihmisaivoissa on peilisolujärjestelmä.

Parman ryhmä teki ihmiskokeensa ärsyttämällä aivoja kallon läpi magneettistimulaa-tiolla ja mittaamalla vasteita käden lihaksista. Itse aivosolujen toimintaa ei siis mitattu. Tämä jäi suomalaisten tehtäväksi.

Toimeen ryhtyi akatemiaprofessori Riitta Hari,joka johtaa Espoon Teknillisen korkea- koulun kylmälaboratorion aivotutkimusyksikköä. Ihmisaivojen toimintaa seurattiin kylmälaboratoriossa MEG:llä eli magnetoenkefalografialla. Tässä hyvin tarkassa menetelmässä espoolaisryhmä on maailman kärkeä.

Harin ja kollegoiden kokeissa kahdeksan eri koehenkilöä istutettiin neuromagneto-metrikypärän alle, ja heidän aivosolujensa reaktioita mitattiin MEG:llä. Sillä voidaan seurata aivokuoren toimintaa tuhannesosasekunnin ja muutaman millimetrin tarkkuudella.

Tutkittava otti pienen esineen sormiensa väliin. Sitten hän näki tutkijan tekevän samoin. Kummassakin tapauksessa MEG osoitti liikeaivokuoren peilisolujen aktivoitumista.

Pelkän ilman haromiseen peilisolut eivät reagoi. Rizzolatti osoittikin jo aiemmin api- noilla, että otsalohkon muiden osien soluista poiketen peilisolut eivät koodaa liikettä sinänsä.Peilisolut innostuvat vain tarkoituksellisista liikkeistä,esimerkiksi tarttumisesta ja repimisestä.

Harin ryhmä julkaisi tänä vuonna toisen kokeen, joka oli mahdollinen MEG:n nopeu- den ansiosta. Nyt mitattiin, missä järjestyksessä tutkittavien eri aivoalueet reagoivat, kun he katselivat tutkijan tarttumisliikettä tai matkivat liikettä kädellään. Molemmissa tapauksissa nähtiin samat reaktiot ja sama järjestys: aluksi näköaivokuori, sitten Brocan alue ja viimeisenä primaarinen liikeaivokuori.

Peilisolut puheen edellytys?

Ehkä koko peilisolututkimuksen jännittävin havainto on se, että peilisoluina toimivat ihmisaivoissa muun muassa tietyt Brocan alueen - eli motorisen puhealueen - solut. Tämän alueen tiedetään säätelevän puhumiseen tarvittavia ääntöelinten liikkeitä.Tarttumisotteiden tavoin puhe on täsmällinen liikesarja, jota voi matkia. Sitä paitsi eläimillä ja pikkulapsilla suu on myös tarttumaväline. On siis luontevaa, että aivot prosessoivat käsien ja suun alueen liikkeitä samaan tapaan.

jatkuu...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä6962

... jatkuu

Piileekö tässä yksilöiden välisen viestinnän perusta?

– Puheen ja viestivien kädenliikkeiden toimintayhteys nähdään esimerkiksi änkyttäjillä, Riitta Hari selittää. – Kun puhe takeltelee, myös puhuessa käytetyt kädenliikkeet pysähtyvät. Katko näkyy nimenomaan puhetta vahvistavassa viittomisessa, ei esimerkiksi pöydän pyyhkimisessä puhumisen aikana.

Siis peilisoluja motorisella puhealueella. Ehkä juuri niitä on kiittäminen, kun imeväi-sen suusta ensi kertaa pääsee ”äiti”. Tämäkin tuntuu jo kiehtovalta ajatukselta, mutta tutkijat kehittivät ideaa vielä pidemmälle.

Kenties peilisolujen olemassaolo oli aikanaan edellytys puheen evoluutiolle. Puhekyky avasi viestinnälle uudet sfäärit, mutta ehkä maailman tuhannet kielet eivät koskaan olisi syntyneet, ellei ihmisaivoissa olisi ollut valmiina liike-empatian mekanismia. "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/114780?page=1#114824

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/115890?page=4#116656

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=4#103747

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=4#103754

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103347?page=5#103867

http://keskustelu.skepsis.fi/html/message/message/10405

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/115890?page=7#117555

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/122477?page=1#122477

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/125970?page=1#126027

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?page=1#110266

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/109253?page=2#110464

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/93408?page=1#93622

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/104154?page=2#104291

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/110701?page=1#110826

Keijona
Seuraa 
Viestejä19300

käyttäjä- kirjoitti:
Jo ensimmäisellä lukioluokalla totesimme, että ajatteluun liittyy usein puhe-elimien hiljainen liike. Voimme vaikka koettaa ajatella matemaattista yhtälöä 1+1=2 , jolloin huomaamme ajatuksen ilmenevän helposti puhe-elinten hiljaisena liikkeenä "yksi plus yksi on kaksi". Ajatukset, joihin ei luontevasti liity jokin aistisisältö, ovat tällaisia. Läheskään kaikkiin mielteisiin ei liity ensisijaisesti puhe-elinten liike, vaan jokin muu aistisisältö. Jos esim. ajattelemme kulkevamme paljain jaloin terävillä kivillä peitettyä tietä tunnemme erilaisia vihlaisuja sekä jalkapohjissamme että koko kehossamme. Kovan äänen ajattelun tunnemme kipuna korvissamme.

Moniin mielteisiin liittyy siis simuloitu tunne-elämys. Eikä liene ollakaan miellettä, johon ei liittyisi jotain simuloitua aistimusta. Niinpä vasaralla lyömiseen tai sahaamiseen liittyy ko. toimintoa simuloiva lihasten jännittyminen. Jotkut mielteet, kuten värit tai hajut, yhdistyvät melko tarkoin vastaaviin aistimuksiin. Matemaattiset ajatukset ilmenevät usein moniaistisesti. Mieli ja simuloitu aistisisältö ovat saman ilmiön kaksi puolta.

Niin, kyllä tuollaisesta "mind over matter"  toiminnasta on lukuisia todisteita, urheilijoilla tai muissakin ammateissa on psykologisia valmentajia. Shokki tai trassitila selkeimpiä todisteita että kaikilla ihmisillä on kyky mielen avulla muuttaa todellisuutta.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat