Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Miten kieli liittyy ajatteluun? Uraauurtava tutkimus odottaa jatkajaansa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/20/miten-kieli-liittyy-ajatteluun-...

Lisäksi
" Äidin­kie­lel­lä yh­teys musii­kin kä­sit­te­lyyn ai­vois­sa "
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/aidinkielella-yhteys-...

Vielä kun uskaltaisivat tutkia miten kuuntelemalla oppimisen muuttuminen lukemalla oppimiseen vaikuttaa älyyn ja ajatteluun. Vaan kun tulokset eivät sovi arvoihin niin ei ei ei.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sivut

Kommentit (34)

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Keijona kirjoitti:
Miten kieli liittyy ajatteluun? Uraauurtava tutkimus odottaa jatkajaansa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/20/miten-kieli-liittyy-ajatteluun-...

Lisäksi
" Äidin­kie­lel­lä yh­teys musii­kin kä­sit­te­lyyn ai­vois­sa "
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/aidinkielella-yhteys-...

Vielä kun uskaltaisivat tutkia miten kokemalla oppimisen muuttuminen lukemalla oppimiseen vaikuttaa älyyn ja ajatteluun. Vaan kun tulokset eivät sovi arvoihin niin ei ei ei.

Tuolla tietenkin tarkoitetaan sitä, ettäkun pari sukupolvea sitten ihmiset oppivat lähes kaiken kokemalla ja nykyään taas aivot täytetään lukemalla, niin vaikutusta on on on.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Japetus
Seuraa 
Viestejä10947
Liittynyt20.6.2009

En muuten usko. Ketjun aloittaja on erinomainen todistekappale, ettei otsikon ilmiöillä tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kun ei sovi arvoihin, niin täytyy purnata.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
o_turusella on jännä fetissi: "Minä en todellakaan kuse housuuni vaan sinun silmääsi."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Lainaus:
En muuten usko. Ketjun aloittaja on erinomainen todistekappale, ettei otsikon ilmiöillä tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kun ei sovi arvoihin, niin täytyy purnata.

Feminiinisyydestä kertoo, kun kommentoija kiinnittää huomion kommetoijaan eikä asiaan, pintaan eikä sisältöön.

Riittäähän sellaisia mielipiteensä vankeja tuhansien jeesutten maassa, Sellaisia ujoja ja  kokemattomia, jotka ensimäisen kertaan  mielikuvansa ja sitäkautta mielipiteensä muodostaa. Siinäsitte vaan objekti  objektiivisesti sitä omaa, susisisulla  puolustaa.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Japetus
Seuraa 
Viestejä10947
Liittynyt20.6.2009

Keijona kirjoitti:
Lainaus:
En muuten usko. Ketjun aloittaja on erinomainen todistekappale, ettei otsikon ilmiöillä tarvitse olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kun ei sovi arvoihin, niin täytyy purnata.

Feminiinisyydestä kertoo, kun kommentoija kiinnittää huomion kommetoijaan eikä asiaan, pintaan eikä sisältöön.


Kommentoija käy todisteesta asiassa; ei siinä muutakaan voi. Paha vain, että kommentoijan arvomaailma estää tätä hyväksymästä tosiasioita.

Olli S. paljastaa salaisuutensa: "Mä puhun tahallani ristiin, että Japetus saisi oikeita aiheita syyttää mua."
o_turusella on jännä fetissi: "Minä en todellakaan kuse housuuni vaan sinun silmääsi."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"
Keijona ymmärtää naisia: "Onkohan sellaista munasolua edes olemassa ? Onko joku nähnyt sellaisen?"

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Jaa että kieli vaikuttaa ajatteluun, musiikki se vasta aivoihin positiivisesti vaikuttaakin:

Näin musiikki vaikuttaa – Aivoihin jopa rakenteellisia muutoksia

Musiikin mukaan liikehtiminen ja teho kertautuu:

Keijona kirjoitti:

"Tanssi aivot onnellisiksi. Neurotiede on todennut, että tanssissa yhdistyvät lähes kaikki aivoille hyvää tekevät elementit: musiikki, liike ja mielihyvä."

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys-lehti/henkilot/tanssi_aivot_onnell...

"Tanssi torjuu dementiaaTutkijat ovat selvittäneet, miten voit estää aivojesi rappeutumisen. Avainsana on tanssi, joka nuorentaa aivot uuteen kukoistukseen."

http://tieku.fi/ihminen/elimisto/tanssi-torjuu-dementiaa

"Tans­si­jan ai­vot ke­hit­ty­vät ai­nut­laa­tui­sel­la ta­val­la"

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/tanssijan-aivot-kehittyvat-ai...

 

Mites punaniskat sitä vastustaa,  jos on faktaa,  että  ajattelu sujuu  yhtä hyvin kuin tanssi ? Jaa että sisulla kuitenkin mennään, :)

Keijona kirjoitti:
Ajatelkaas sellaisen  normin ja säännön vaikutuksia ihmisiin ja arvoihin:  Tanssiminen sallitaan vain tietyjen  koulutettujen   sääntöjen ja liikeiden  mukaan, vain pareina  ja ainostaan naisen luvalla ?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Keijona kirjoitti:
Ajatelkaas sellaisen  normin ja säännön vaikutuksia ihmisiin ja arvoihin:  Tanssiminen sallitaan vain tietyjen  koulutettujen   sääntöjen ja liikeiden  mukaan, vain pareina  ja ainostaan naisen luvalla ?

Muutaman sukupolven tuollainen standardi oli vallalla,  joten ei tarvitse ihmetellä syytä feminiinisten arvojen tyrannialle. Todisteet voi todeta jokainen, joka pystyy ohjelmoitujen  sääntöjen ja normien kuplan ulkopuolisen todellisuuden havaita.

https://en.wikipedia.org/wiki/Thinking_outside_the_box

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3802
Liittynyt16.1.2016

https://www.tiede.fi/comment/1311047#comment-1311047

" Scylla:

Miksi oletat, että voisimme kontrolloida? Esimerkiksi kehon hallinnan ja tietoisuuden välisestä suhteesta on ollut mielenkiintoisia tutkimuksia. Melko tunnetussakin tutkimuksessa osoitettiin, että aivot valmistelevat liikettä jo ennen kuin ihminen tietoisesti päättää liikuttaa raajaansa. Kokeessa koehenkilö painoi nappia tietyllä hetkellä oman päätöksensä mukaan, mutta aivoissa näkyi liikettä valmistelevaa aktiivisuutta jo ennen päätöstä.

Toope:

Ja mikä tuossa on niin ihmeellistä? Totta kai aivot toimivat nopeammin kuin lihakset, nopeammin myös kuin ihmisen tietoisuus.
Vierailija:

Pitää paikkansa. Muussa tapauksessa pitäsi aivan ehdottomasti olla se EPÄMATERIAALINEN "sielu".

Toope:
Tietoisuus ja toiminta ovat toimeenpaneva osa ihmistä, päätökset ovat syntyneet aivoissa jo ennen niitä.
Vierailija:

Tämä sitten taas ei pidäkään paikkaansa. Pelkkä reagointi jonkin (dynaamisen) ärsykehierarkian mukaan ei muuten ole "päätös", sitä vastoin kokonaan uuden (ko. henkilölle) sitä aina on (vaikka se uusiajatus oli muualta matkittukin).

Jos henkilön muodostama kokonaan uusikin ajatus "on jo jossakin ennen kuin sitä on tietoisuudessa muodostettu", nin taas joudutaan ARMOTTA joko epämateriaaliseen "sieluun" tai yhtä mystisiin "ajatusaineisiin", ajatteleviin kemikaaleihin":

keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/376719?page=1#376765

" >>Juuri tässä kohdassa ns. kielelliset
>>tajuntateoriat ovat eri mieltä.
>>Niistä tunnetuimmat koulukunnat ovat
>>L.S.Vygotskyn sekä tätä (mielestäni)
>>heikompi Sapirin-Whorffin koulukunta.
>>Tällainen idea aivoissa
>>"materiaalisena" piilevästä
>>ajatuksesta johtaa loogisesti
>>kehiteltynä oudonlaisiin
>>johtopäätöksiin, vaihtoehtoina ovat
>>joko "ajatusaine" (esim. molekyylit,
>>joihin on koodattu tietoa, yhdistyvät,
>>tai solut, joihin on koodattu tietoa
>>löytävät omin päin uuden yhteyden)
>>tai sitten sieluteorioihin, että
>>aivoissa olisi jotakin
>>periaatteellisesti aineeelliseen
>>maailmaan kuulumatonta.

>Nyt en ymmärrä alkuunkaan. Mistä
>ihmeestä ovat peräisin moiset
>ajatusaineet, sielut ja muut
>kummajaiset?

Tuohan lienee jo selvinnyt sieltä jatkosta: jos se uusikin _ajatus_ on jo olemassa jonkinlaisena mötkäleenä siellä aivoissa ennen sen (minun mielestäni) kielellisperustaista muodostamisprosessia (tai sitten jos niin aivan välttämättä halutaan sanoa vain "transformaatioprosessia" kielelle), niin aineellinen tai "hengellinen" pohja tai "substanssihan" sille silloin aivan ehdottomasti tarvitaan, eikä se edes voi olla mikään kovan käytön viilaama "sähköimpulssirata", kuten _periaatteessa_ jonkin miljoona kertaa toistetun _vanhan_ loogisen aksiooman jälki voisi olla!
Sen sijaan tämä "suunnistajan nenänpään maastoon piirtämä viiva", ajatus kielellisenä toimintona, on lyhyen hetken havaittavissa olevaa muodostamisprosessissaan ilman erityistä substanssiakin. Se on objektiivista, mutta ei muodostamisprosessinsa ulkopuolella reaalista, ellei sitä ehdoin tahoin sellaiseksi tehdä.
Ja kuten sanottu, toinen kysymys on sitten ne miljardi kertaa toistetut ja siten koneistoon, esimerkiksi pysyviksi synapsilinjoiksi, objektivoidut ajatukset, jotka ovatsamalla reunaehtoja keikille muille mielestämme "oikeille" ajatuksille, ja ovat ratkaisevan tärkeitä jopa havainnoillemmekin eikä vain vastaisille ajatuksille. "

peniemis
Seuraa 
Viestejä142
Liittynyt1.3.2013

Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Lainaus:
Pitää vissiin lähteä tanssikursseille.

Onhan sekin alku, antaa solujen liikehtiä rytmissä vaikka sääntöjen mukaan.  Vapauttavampaa on kyllä olla välittämättä muiden mielipiteistä ja moraaleista, tanssia ja ajatella niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Sellainen käsite kuin "dance like nobody's watching" on mainio. Sitä itselle mieluista musaa vaan täpöllä soimaan, näkemykset kiinni   ja antaa palaa. Seurauksena tuleva  vapautumisen ja ajattelun vapautumisen tunne saattaa aiheuttaa radikaaleja muutoksia ajattelussa ja  seuraukset voivat siksi olla ennalta arvaamattomia.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Lainaus:
Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Vaikeita käsitettäviä, vaikka  jotenkin todisteita siitä on,  että ihminen ajattelee äidinkielellään:  Henkilöt jotka ovat asuneet pidempään erikielisissä kulttuureissa ja puhuneet pelkästään vierasta kieltä voivat havaita tilanteen jossa havahtuvat näkevänsä unia uudella  kielellä. Aivot siis jossainvaiheessa priorisoivat uutta kieltä, mielenkiintoinen tutkimuskohde, olisi ihmiset tuollaiset.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2733
Liittynyt3.10.2007

Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Vaikeita käsitettäviä, vaikka  jotenkin todisteita siitä on,  että ihminen ajattelee äidinkielellään:  Henkilöt jotka ovat asuneet pidempään erikielisissä kulttuureissa ja puhuneet pelkästään vierasta kieltä voivat havaita tilanteen jossa havahtuvat näkevänsä unia uudella  kielellä. Aivot siis jossainvaiheessa priorisoivat uutta kieltä, mielenkiintoinen tutkimuskohde, olisi ihmiset tuollaiset.

Olin 15-vuotiaana kuukauden kielikurssilla Englannissa, ja toden totta, jossain vaiheessa näin myös englanninkielisiä unia.

Muutoin kielen ja ajattelun yhteys on mielestäni harvinaisen selvä. Jos pitää esim. laatia puhe, pitää puheen sisältö ajatella valmiiksi ennen sen paperille kirjoittamista. Ja tietysti tämä tapahtuu sillä kielellä, jolla puhe tullaan pitämään.

Kaikki loogisesti jäsennettävissä oleva  ajatustyö vaatii kielellistä panostusta. Jos voidaan esim. laatia sanallinen lista siitä, mitä pitäisi tehdä tai mitä ollaan jo tekemässä (eräänlainen algoritmi siis), niin tuon listan teko vaatii sanallista ajattelua.

Abstraktimpi ajattelu toimii enemmänkin symbolien ja kuvien avulla. Esim. algoritmissamme voi olla kohta "poraa reikä levyyn", mikä on sinänsä ihan selkeä sanallinen ohje, mutta se voidaan korvata ajattelussa myös "poraamiskuvalla", aivan kuten jonkun esineen rakennusohjeissa voi olla kuvia tekstin lisäksi.

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Lainaus:
Keijona kirjoitti:
Lainaus:
Mielestäni kielellä ja ajattelulla on yhteys. Ei kuitenkaan niin, etteikö ajattelua olisi ilman kieltä. Jotta ajattelua voisi olla, aivojen on pystyttävä käsittelemään olioita ja niiden välisiä suhteita. "Olio" tässä tarkoittaa sellaista aivojen/muistin tilaa, jolla on jokin tietty merkitys ja jota aivot pystyvät käsittelemään yhtenä kokonaisuutena . Se, mikä tällainen olio aivoissa on, jääköön asiantuntijoiden määriteltäväksi. Tällaisella oliolla ei tarvitse olla kielellistä vastinetta, vaan se on eräänlainen aivoissa tapahtuva assosiaationippu. Ajattelun yhteys kieleen syntyy siitä, että kielelliset ilmaisut luovat tällaisia olioita, ja kiellisesti voidaan nimetä korkean abstraktiotason asioita. Tällöin aivojen on helpompi käsitellä monimutkaisia suhteita, kun määrällisesti suuren oliokannan sijasta niitä on vähemmän. Kun esim sanotaan "tällä funktiolla avoimen joukon alkukuva on aina avoin joukko" ja käytetyillä käsitteillä on vastine-olio aivoissa, lauseen merkitys ja seuraukset ovat ilmeisemmät kuin tilanteessa, jossa kyseisiä käsitteitä ei kielessä olisi.

Yllä siis aivojen kyvystä käsitteellisellä "olio"-tasolla. Vaikeampi kysymys on kielen rakenteen ja kieliopin vaikutus ajatteluun. Mahtaako kielen rakenne ohjata ajattelua?. Esim. tuottaako täsmällinen ja looginen kieli enemmän loogista ajattelua kuin kieli, joka on käsitteistöltään ja merkitykseltään epämääräisempi? Ja tuottaako jälkimmäin puolestaan enemmän luovaa ajattelua? Enpä osaa tuohon muodostaa mielipidettä.

Vaikeita käsitettäviä, vaikka  jotenkin todisteita siitä on,  että ihminen ajattelee äidinkielellään:  Henkilöt jotka ovat asuneet pidempään erikielisissä kulttuureissa ja puhuneet pelkästään vierasta kieltä voivat havaita tilanteen jossa havahtuvat näkevänsä unia uudella  kielellä. Aivot siis jossainvaiheessa priorisoivat uutta kieltä, mielenkiintoinen tutkimuskohde, olisi ihmiset tuollaiset.

Olin 15-vuotiaana kuukauden kielikurssilla Englannissa, ja toden totta, jossain vaiheessa näin myös englanninkielisiä unia.

Muutoin kielen ja ajattelun yhteys on mielestäni harvinaisen selvä. Jos pitää esim. laatia puhe, pitää puheen sisältö ajatella valmiiksi ennen sen paperille kirjoittamista. Ja tietysti tämä tapahtuu sillä kielellä, jolla puhe tullaan pitämään.

Kaikki loogisesti jäsennettävissä oleva  ajatustyö vaatii kielellistä panostusta. Jos voidaan esim. laatia sanallinen lista siitä, mitä pitäisi tehdä tai mitä ollaan jo tekemässä (eräänlainen algoritmi siis), niin tuon listan teko vaatii sanallista ajattelua.

Abstraktimpi ajattelu toimii enemmänkin symbolien ja kuvien avulla. Esim. algoritmissamme voi olla kohta "poraa reikä levyyn", mikä on sinänsä ihan selkeä sanallinen ohje, mutta se voidaan korvata ajattelussa myös "poraamiskuvalla", aivan kuten jonkun esineen rakennusohjeissa voi olla kuvia tekstin lisäksi.

Hmm. Abstrakti, sanallinen tai matemaattinen ajattelu varmasti poikkeavat "tyyleiltään" Kielellinen luultavasti sidoksissa   enemmän musiikaalisuuden kun visuaalinen  abstraktiuden ?

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä10341
Liittynyt13.3.2015

Keijona kirjoitti:
Toisaalta kannattaa olla hiukan etukäteen viisas ja  varovainen minkälaisen  musiikin antaa niitä omia aivojaan muokata.

Jos  musiikki muokkaa aivoja ja siten ajattelua ja ajattelun avulla taas ihminen pystyy luomaan asioita, niin ylijumalan aseman voi ymmärtää laulusta:  God Is a DJ

Todentotta, kun tutkimukset osoittaa että musiikki muokkaa aivoja, niin tottakai erilainen musiikki muokkaa niitä aivoja eritavoin. Sellainen rave musiikki laittaa varmasti ajatuksen juoksemaan ja psytrance tietenkin vielä monipuolisemmin,  ja kas kummaa em, musiikin tanssityyleissäkään ei ole sääntöjä. Joten  vapaa-ajattelijoille sopivaa.

Vaihtoehtoisesti voi tietenkin jatkaa sisulla ja koulutetuilla tekniikoilla sekä normien sisäisillä säännöillä.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat