Seuraa 
Viestejä2624
Liittynyt21.10.2017

Onko teologia tiede?

Sivut

Kommentit (79)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä41784
Liittynyt6.12.2009

Olli S. kirjoitti:
Onko teologia tiede?

Tieteellinen malli

..."Ilmiöistä tehtyjen havaintojen perusteella tieteilijät voivat muodostaa tieteellisiä malleja. Tieteellinen malli on idealisaatio, joka kuvaa tutkittua systeemiä tietystä näkökulmasta[3]. Malleilla ilmiöitä pyritään kuvaamaan loogisina tai matemaattisinaesityksinä. Kun empiiristä aineistoa kerätään, tieteilijä voi muodostaa hypoteesin, joka selittää ilmiön. Tätä kuvausta voidaan käyttää sellaisen ennusteen tekemisessä, jota voidaan testata kokeellisesti. Jos hypoteesi osoittautuu epätyydyttäväksi, sitä voidaan kehitellä edelleen tai se voidaan hylätä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_menetelm%C3%A4 .

Voiko teologia hylätä jumalan?

tammukka
Seuraa 
Viestejä4055
Liittynyt9.5.2010

Olli S. kirjoitti:
Onko teologia tiede?

Riippuu vähän siitä mitä teologia kattaa. Esimerkiksi Raamatuntutkimus voi olla tiedettä. Mutta jos teologiaan sisältyy alkuehtona että Jumalan olemassaoloa ei voi poissulkea niin sitten ollaan heikoilla jäillä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä41784
Liittynyt6.12.2009

tammukka kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Onko teologia tiede?

Riippuu vähän siitä mitä teologia kattaa. Esimerkiksi Raamatuntutkimus voi olla tiedettä. Mutta jos teologiaan sisältyy alkuehtona että Jumalan olemassaoloa ei voi poissulkea niin sitten ollaan heikoilla jäillä.

"Kill your darlings" on sanonta tieteessä joten tästä voi päätella asian.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä5904
Liittynyt7.8.2016

Mitä Raamatussa on sellaista, jota pitää tutkia omana tieteenalanaan? Ts. Jos olettamus sen jumalallisesta alkuperästä poistetaan, niin mitä jää jäljelle? Satukirjan tutkimus?

MooM
Seuraa 
Viestejä7171
Liittynyt29.6.2012

ekavekara kirjoitti:
Mitä Raamatussa on sellaista, jota pitää tutkia omana tieteenalanaan? Ts. Jos olettamus sen jumalallisesta alkuperästä poistetaan, niin mitä jää jäljelle? Satukirjan tutkimus?

Paljonkin. Raamattu ja kristinusko on hyvä tutkimuskohde esim. sosiologisesti, historiallisesti, kansanperinteen kannalta jne. Mutta ei tietenkään niin, että koko ko. ala keskittyisi vain Raamattuun tai vain kristinuskoon, mutta yksittäiset tutkijat kyllä erikoistuvat joskus hyvinkin kapeasti.

Teologia on yliopistoissa oma tieteenalansa kai lähinnä historiallisista syistä. Aikanaan se oli se perusta, jota muut tieteet tukivat. Nykyisin se on kumma sekoitus tunnustuksellisuutta ja objektiivisuutta.

Wikipedia:"Nykyaikana eräs teologian määritelmä on, että teologia on kristinuskoa koskevien käsitysten systemaattista tarkastelua, erilaisten uskonnollisten käsitysten analysointia ja vertailua. Erään toisen määritelmän mukaan teologia on uskontoja, erityisesti kristinuskoa, koskevaa tieteellistä tutkimusta.[5] On oma väittelyn alainen keskustelunaiheensa, mikäli teologiaa sanan vanhassa merkityksessä voidaan kutsua enää teologiaksi sanan uusissa merkityksissä. Jos vanha termi puhui Jumalasta, niin nykyinen teologia puhuu tästä jumalapuheesta."

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

ekavekara
Seuraa 
Viestejä5904
Liittynyt7.8.2016

MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Mitä Raamatussa on sellaista, jota pitää tutkia omana tieteenalanaan? Ts. Jos olettamus sen jumalallisesta alkuperästä poistetaan, niin mitä jää jäljelle? Satukirjan tutkimus?

Paljonkin. Raamattu ja kristinusko on hyvä tutkimuskohde esim. sosiologisesti, historiallisesti, kansanperinteen kannalta jne. Mutta ei tietenkään niin, että koko ko. ala keskittyisi vain Raamattuun tai vain kristinuskoon, mutta yksittäiset tutkijat kyllä erikoistuvat joskus hyvinkin kapeasti.

Tarkoitin nimenomaan, miksi pitää (yhä) olla oma tieteenala, jos sen jumaluus poistetaan? Mielestäni ei jää yhtään syytä.

tammukka
Seuraa 
Viestejä4055
Liittynyt9.5.2010

ekavekara kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Mitä Raamatussa on sellaista, jota pitää tutkia omana tieteenalanaan? Ts. Jos olettamus sen jumalallisesta alkuperästä poistetaan, niin mitä jää jäljelle? Satukirjan tutkimus?

Paljonkin. Raamattu ja kristinusko on hyvä tutkimuskohde esim. sosiologisesti, historiallisesti, kansanperinteen kannalta jne. Mutta ei tietenkään niin, että koko ko. ala keskittyisi vain Raamattuun tai vain kristinuskoon, mutta yksittäiset tutkijat kyllä erikoistuvat joskus hyvinkin kapeasti.

Tarkoitin nimenomaan, miksi pitää (yhä) olla oma tieteenala, jos sen jumaluus poistetaan? Mielestäni ei jää yhtään syytä.

 

Tuosta olen kyllä samaa mieltä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7171
Liittynyt29.6.2012

ekavekara kirjoitti:
MooM kirjoitti:
ekavekara kirjoitti:
Mitä Raamatussa on sellaista, jota pitää tutkia omana tieteenalanaan? Ts. Jos olettamus sen jumalallisesta alkuperästä poistetaan, niin mitä jää jäljelle? Satukirjan tutkimus?

Paljonkin. Raamattu ja kristinusko on hyvä tutkimuskohde esim. sosiologisesti, historiallisesti, kansanperinteen kannalta jne. Mutta ei tietenkään niin, että koko ko. ala keskittyisi vain Raamattuun tai vain kristinuskoon, mutta yksittäiset tutkijat kyllä erikoistuvat joskus hyvinkin kapeasti.

Tarkoitin nimenomaan, miksi pitää (yhä) olla oma tieteenala, jos sen jumaluus poistetaan? Mielestäni ei jää yhtään syytä.

 

Ei taida jäädä. Perinne lähinnä. Sekin on outoa, että papit koulutetaan yliopistossa. Siis luterilaiset ja ortodoksit, muiden uskontokuntien käytännöstä en tiedä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

MooM
Seuraa 
Viestejä7171
Liittynyt29.6.2012

Googletin aiheesta ja löytyi tällainen:

https://www.teologia.fi/component/content/article?id=617:tarvitseeko-pap...

Kirjoittaja Raine Haikarainen on teologian tohtori ja Helsingin hiippakunnan hiippakuntasihteeri.

Lainaus:

Tarvitseeko pappi korkeakoulututkintoa?

Varsin harvoin asetetaan periaatteessa kyseenalaiseksi luterilaisen kirkon papeilta vaadittavaa korkeakoulututkintoa. Ajatus kirkon ylläpitämästä ”pappisseminaarista” istuu huonosti luterilaiseen kansankirkkoajatukseen ja kirkon vaatimuksiin papistonsa ammattitaidosta. Kirkon puolelta on myös nähty tärkeänä, että koulutuksen tarjoajana ovat nimenomaan tasokkaat suomalaiset tiedeyliopistot. Tämä käy hyvin ilmi myös luterilaisen kirkon piispankokouksen asettaman teologikoulutustoimikunnan ajatuksista:

”Korkeakouluopinnot tuovat teologista osaamista, jota kirkko ja sen jäsenet odottavat papilta. Teologinen asiantuntemus tuo työhön varmuutta ja auttaa jaksamaan. Hänellä on oltava tietyt tiedot ja taidot voidakseen palvella asianmukaisesti seurakuntaansa tai työyhteisöään. Teologinen asiantuntemus on tärkeää myös papin oman jaksamisen kannalta. Työssä jaksaa helpommin, jos kokee omaavansa riittävät edellytykset perustehtävien hyvään hoitamiseen”.

--

”Vaikka teologian opiskelija opiskelisi tunnollisesti tiedettä, osallistuisi aktiivisesti seurakunnan toimintaan ja kokisi sisäisen kutsumuksen pappisvirkaan vahvistuvan, hän jäisi silti ilman vastauksia lukuisissa kysymyksissään. Akateeminen teologia ei useinkaan vastaa hengellisiin ja kirkollisen teologian kysymyksiin eikä seurakunnallinen opetus tartu syviin teologista sivistystä vaativiin pohdintoihin”.

Tilanne on toki kirkossa tiedostettu. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana luterilainen kirkko on määrätietoisesti kehittänyt omaa perehdyttämis- ja täydennyskoulutustaan. Teologian opiskelijat voivat pohtia omaa pappiskutsumustaan erilaisissa vierailupäivissä ja työharjoittelun palauteseminaareissa. Maisteriksi valmistumisen jälkeen hiippakunnat järjestävät erityisen ordinaatiokoulutuksen papiksi vihittäville. Vihkimyksen jälkeen on työn ohessa mahdollista syventää teologista tietämystään ja suorittaa kirkon oma pastoraalitutkinto sekä osallistua työnohjaukseen ja mentorointiin.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Olli S.
Seuraa 
Viestejä2624
Liittynyt21.10.2017

Meidän teologian laitos on pappiskoulun ja tieteellisen tutkimukse yhdistelmä. Seuraa ne ristiriidat mitä siellä on.

Joka asialle on fysikaalinen, biologinen, psykologinen, yhteiskunnallinen ja teologinen syynsä.

Niin voi ajatella, eri asioissa eri tason syyt painottuvat eri tavoin. Ateistinen, naturalistinen ja tieteellinen tieteenkäsitys ja maailmankatsomus jättää teologiset selitykset pois tieteen alueesta. Yhtä hyvin ne voitaisiin ottaa mukaan. Riippuu maaimankatsomuksesta eikä tieteestä sinänsä. Tiede on neutraali maailmankatsomuksille.

Jumalan ja henkimaailman asioita on vaikea tutkia. Olisikohan teologia lähinnä rajatiede, niinkuin parapsykologia, ufo tutkimus ja noituuden tutkimus?

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4412
Liittynyt29.8.2015

Olen vakavasti sitä mieltä, että jokaisen pitäisi edes vähän tuntea teologiaa, jotta olisi edes jonkinlainen perustuntuma miten lähestyä uskontoja ettei ne kaikki tule Richard Dawkinssilta.

Ruhollah.

ekavekara
Seuraa 
Viestejä5904
Liittynyt7.8.2016

Olli S. kirjoitti:
Ateistinen, naturalistinen ja tieteellinen tieteenkäsitys ja maailmankatsomus jättää teologiset selitykset pois tieteen alueesta. Yhtä hyvin ne voitaisiin ottaa mukaan.

Mielestäni ei voi. Teologiassa oleva jumala on se ongelma. Tieteellinen metodiikka kun ei salli mitään absoluuttisia ennakko-oletuksia. Jos jumalia tarkastellaan tieteellisesti, pitää hyväksyä myös se löydös, ettei niitä ole.

Jos taas teologia nähdään maallisena uskontojen tutkimisena, niin se kuulunee enemmän kultuurin, sosiologian ja psykologian alueille näkökulmasta riippuen.

Olli S.
Seuraa 
Viestejä2624
Liittynyt21.10.2017

ekavekara kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Ateistinen, naturalistinen ja tieteellinen tieteenkäsitys ja maailmankatsomus jättää teologiset selitykset pois tieteen alueesta. Yhtä hyvin ne voitaisiin ottaa mukaan.

Mielestäni ei voi. Teologiassa oleva jumala on se ongelma. Tieteellinen metodiikka kun ei salli mitään absoluuttisia ennakko-oletuksia. Jos jumalia tarkastellaan tieteellisesti, pitää hyväksyä myös se löydös, ettei niitä ole.

Jos taas teologia nähdään maallisena uskontojen tutkimisena, niin se kuulunee enemmän kultuurin, sosiologian ja psykologian alueille näkökulmasta riippuen.

Ateistisen tieteen käsityksen mukaan ei voi. Naturalistisen tieteenkäsityksen mukaan ei voi. Tieteellisen maailmankatsomuksen tieteenkäsityksen mukaan ei voi. Uskonnollisen tieteenkäsityksen mukaan voi.

Kysymys näyttäisi olevan maailmankstsomuksesta, ei puhtaasti tieteellisestä näkökannasta.

Puhtaasti tieteellisesti voi ottaa mukaan oletuksena. Näyttöä ei vielä ole kumpaankaan suuntaan. Silloin oletuksena voi ottaa mukaan.

Itse asiassa jos unohdamme maailmankatsomukset, niin monen ihmetapahtuman paras selitys on Jumalan teot. Tällaisia ovat Raamatun olemassaolo, ihmisten uskonnolliset kokemukset, rukousvastaukset, ihmeet, joista on luotettavia todistajia jne.

Tieteelliseksi katsottu asenne nykyään on enemmänkin kumarrus ateismille ja skeptikoille, ammattiepäilijöille, kuin tieteen ihanteen, totuuteen pyrkimisen, kunnioitus.

Mitä tahansa asiaa voi tutkia, miksei Jumalaakin?

tammukka
Seuraa 
Viestejä4055
Liittynyt9.5.2010

Raamatun olemassaolo ei tietenkään ole mikään "ihmetapahtuma". Kuten ei Kalevalakaan. Uskovaisethan jo "tutkiskelevat" jumaliansa sisällään. Ja sitä saa toki Olli S:kin harrastaa mutta tieteeksi asti Olli S:n ajatuksista ei ole.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat