Sivut

Kommentit (3981)

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4451

MooM kirjoitti:
Kasvisruoka2 kirjoitti:
offmind kirjoitti:
Kasvisruoka2 kirjoitti:
Minusta on mielenkiintoinen kysymys jo pelkästään sekin, että jos ihmiset ovat kohtalaisen vahvasti taipuvaisia uskomaan uskonnollisiin uskomusjärjestelmiin, niin pärjääkö ihmiset lopulta ilman?

Ihminen ei "luonnostaan" taida olla sen taipuvaisempi uskonnolliseen uskoon kuin sen puuttumiseenkaan.

https://www.cam.ac.uk/research/news/disbelieve-it-or-not-ancient-history... .

Ja kun ihmisen sukupuussa menee tarpeeksi kauas taaksepäin, niin kaikilta ihmisiltä puuttui usko jumalaan.

Uskontojen hyöty on tainnut olla siinä, että sellaiset ovat olleet erittäin hyviä vallankäytön välineitä.

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Toinen hyvä kysymys on, että ne jotka eivät ole ottavinaan ateismin/agnotismin ilosanomaa vastaan, niin saavutetaanko parempi lopputulos vänkäämällä tunnustusta, että on väärässä vai vain toivottamalla onnea valitsemallasi tiellä toivoen päälle, että kyseinen ihminen saa lohtua uskostaan?

Ihan hieno homma jos usko joulupukkiin ja galaksin jumalakeisariin tuo lohtua jonkun ankeaan elämään mutta jos sitä henkilökohtaista tunnettaan välttämättä haluaa saarnata muille, niin silloin on velvollinen kestämään hieman uskontokritiikkiä.

Lopulta uskontotieteilijöiden joukossa on valtavirtaa ajatus, että ihmisillä on taipumusta uskoa jonkinlaisiin henkiolentoihin. Itse ateismi voikin olla vanhaa perua, jos henkiolentoja ei ole ajatellut jumalaksi.

Ihmisellä taitaa olla kaipuu kausaliteettiin ja ennustettavuuteen, plus siihen, että voisi jotenkin vaikuttaa asioihin (rukous). Aikana, jolloin ilmiöille (sairauksista vaikka salamaan ja maanjäristykseen) ei ollut selitystä, ne oli helpointa laittaa maagisen vaikutuksen piikkiin, olipa se sitten jumala tai henkiolento tai mikä vaan. Varmaan ihan siitä asti, kun ylipäätään oli kapasiteettia miettiä tällaisia yhteyksiä. Jumala on ihan luonnollinen jatkumo tälle. Jos ihminen on mieliksi, ehkä välttyy enemmiltä riesoilta ja vitsauksilta (mm.  Jobin kirja sitten käsittelee dilemmaa siitä, miksi ei silti välty)

Mutta selittäjänä jumala jää koko ajan ahtaampaan rakoon, kun tiede tarjoaa vaihtoehtoisen, ei-maagisen  selityksen. Suurin osa läntisistä uskovaisista mieltääkin jumalansa korkeintaan silloin tällöin luonnonilmiöiden kautta toimivaksi jonkinlaiseksi hienosäätäjäksi tai viimeiseksi toivoksi esim. sairaudessa. Tai ihan vaan tsempparijumalaksi, joka ei konkreettisesti vaikuta mihinkään.

Minusta Jumala selittäjänä on vain yksi tekijä ja vaikka Jumala asuisi aukoissa, niin ei aina mitenkään suurissa, vaan täysin arkisissa asioissa... 

Tavoitteellisen toimijuuden ylihavaitseminen ja taipumus sekoittaa ydintietoa ja erotella henki ruumiista saattaa hyvinkin selittää uskoa Jumalaan vaikka myös muihin henkiolentoihin.

Sitten vastailen hieman muille henkilöille Nalle Puh ym.

Voisin heti ladella uskontoihin liittyviä hyötyjä yhteiskunnalle. Esimerkiksi sukovaisilla voi olla taipumusta päihteettömään elämään, joissakin suuntauksissa ollaan hyvin ahkeria yrittäjiä, toisissa suuntauksissa taas voi korostua lähimmäisten auttaminen.

Mitenkään siis yksiselitteisenä pahana en pidä uskontoja saatikka sitten jumaluskoa eriteltynä uskonnosta. Uskonnot on jännästi nykyisin medikalisoitu sairaisiin uskontoihin ja terveisiin uskontoihin (pitäisikö ateismikin?). Samalla näkisin, että ainakin asiaan liittyy usein kuva Jumalasta eli millaista jumalkuvaa yhteisö/suuntaus lanseeraa tai mitä korostaa. Korostaako kostonhimoista ja vihaista jumalaa vai onko Jumala ennemminkin ymmärtäväinen, anteeksiantavainen (ei paljon pilkat tai edes suuttuminen Jumalalle hetkauta) jne... Eli väittäisin, että asia on kimurantimpikin kuin aluksi saattaa näyttää...

Ja jos mennään siihen kysymykseen, että onko uskonnot tuottanut ihmisille enemmän pahaa vai hyvää, niin laajuudessaan kysymys jäänee vaille vastausta.

Ruhollah.

Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1315

Kasvisruoka2 kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Kasvisruoka2 kirjoitti:
offmind kirjoitti:
Kasvisruoka2 kirjoitti:
Minusta on mielenkiintoinen kysymys jo pelkästään sekin, että jos ihmiset ovat kohtalaisen vahvasti taipuvaisia uskomaan uskonnollisiin uskomusjärjestelmiin, niin pärjääkö ihmiset lopulta ilman?

Ihminen ei "luonnostaan" taida olla sen taipuvaisempi uskonnolliseen uskoon kuin sen puuttumiseenkaan.

https://www.cam.ac.uk/research/news/disbelieve-it-or-not-ancient-history... .

Ja kun ihmisen sukupuussa menee tarpeeksi kauas taaksepäin, niin kaikilta ihmisiltä puuttui usko jumalaan.

Uskontojen hyöty on tainnut olla siinä, että sellaiset ovat olleet erittäin hyviä vallankäytön välineitä.

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Toinen hyvä kysymys on, että ne jotka eivät ole ottavinaan ateismin/agnotismin ilosanomaa vastaan, niin saavutetaanko parempi lopputulos vänkäämällä tunnustusta, että on väärässä vai vain toivottamalla onnea valitsemallasi tiellä toivoen päälle, että kyseinen ihminen saa lohtua uskostaan?

Ihan hieno homma jos usko joulupukkiin ja galaksin jumalakeisariin tuo lohtua jonkun ankeaan elämään mutta jos sitä henkilökohtaista tunnettaan välttämättä haluaa saarnata muille, niin silloin on velvollinen kestämään hieman uskontokritiikkiä.

Lopulta uskontotieteilijöiden joukossa on valtavirtaa ajatus, että ihmisillä on taipumusta uskoa jonkinlaisiin henkiolentoihin. Itse ateismi voikin olla vanhaa perua, jos henkiolentoja ei ole ajatellut jumalaksi.

Ihmisellä taitaa olla kaipuu kausaliteettiin ja ennustettavuuteen, plus siihen, että voisi jotenkin vaikuttaa asioihin (rukous). Aikana, jolloin ilmiöille (sairauksista vaikka salamaan ja maanjäristykseen) ei ollut selitystä, ne oli helpointa laittaa maagisen vaikutuksen piikkiin, olipa se sitten jumala tai henkiolento tai mikä vaan. Varmaan ihan siitä asti, kun ylipäätään oli kapasiteettia miettiä tällaisia yhteyksiä. Jumala on ihan luonnollinen jatkumo tälle. Jos ihminen on mieliksi, ehkä välttyy enemmiltä riesoilta ja vitsauksilta (mm.  Jobin kirja sitten käsittelee dilemmaa siitä, miksi ei silti välty)

Mutta selittäjänä jumala jää koko ajan ahtaampaan rakoon, kun tiede tarjoaa vaihtoehtoisen, ei-maagisen  selityksen. Suurin osa läntisistä uskovaisista mieltääkin jumalansa korkeintaan silloin tällöin luonnonilmiöiden kautta toimivaksi jonkinlaiseksi hienosäätäjäksi tai viimeiseksi toivoksi esim. sairaudessa. Tai ihan vaan tsempparijumalaksi, joka ei konkreettisesti vaikuta mihinkään.

Minusta Jumala selittäjänä on vain yksi tekijä ja vaikka Jumala asuisi aukoissa, niin ei aina mitenkään suurissa, vaan täysin arkisissa asioissa... 

Tavoitteellisen toimijuuden ylihavaitseminen ja taipumus sekoittaa ydintietoa ja erotella henki ruumiista saattaa hyvinkin selittää uskoa Jumalaan vaikka myös muihin henkiolentoihin.

Sitten vastailen hieman muille henkilöille Nalle Puh ym.

Voisin heti ladella uskontoihin liittyviä hyötyjä yhteiskunnalle. Esimerkiksi sukovaisilla voi olla taipumusta päihteettömään elämään, joissakin suuntauksissa ollaan hyvin ahkeria yrittäjiä, toisissa suuntauksissa taas voi korostua lähimmäisten auttaminen.

Mitenkään siis yksiselitteisenä pahana en pidä uskontoja saatikka sitten jumaluskoa eriteltynä uskonnosta. Uskonnot on jännästi nykyisin medikalisoitu sairaisiin uskontoihin ja terveisiin uskontoihin (pitäisikö ateismikin?). Samalla näkisin, että ainakin asiaan liittyy usein kuva Jumalasta eli millaista jumalkuvaa yhteisö/suuntaus lanseeraa tai mitä korostaa. Korostaako kostonhimoista ja vihaista jumalaa vai onko Jumala ennemminkin ymmärtäväinen, anteeksiantavainen (ei paljon pilkat tai edes suuttuminen Jumalalle hetkauta) jne... Eli väittäisin, että asia on kimurantimpikin kuin aluksi saattaa näyttää...

Ja jos mennään siihen kysymykseen, että onko uskonnot tuottanut ihmisille enemmän pahaa vai hyvää, niin laajuudessaan kysymys jäänee vaille vastausta.

Kaikki muutkin pystyy raittiuteen tai huumeista pidättymiseen, hyviin tekoihin ja yrittäjyyteen. Kirkon nimissä suoritettavat hyvät teot perustuu poikkeuksetta käännyttämiseen, länsimaissa on nykyään niin paljon hyvinvointia että leivällä ja lääkkeillä käännyttäminen ei onnistu, aikain muuttuessa pakkokäännytyskään ei enää onnistu niin ryntäsivät sitten afrikkaan missä leipä, vaatteet ja lääkkeet kelpaa. Mitenkään ei pidä paikkaansa ettei uskovaiset sortuisi samanlaiseen perseilyyn aikaajoin kuin kaikki muutkin ihmiset. Siitä vaan harvemmin erikseen mainostetaan.

Ei minun mielestä jumaluskossa ilman uskontoa ole mitään ongelmaa kun sen tekee niin ettei sillä perustele käytöksensä järjettömyyksiä tai tule asiasta paasaamaan.

Ei minun minun puntarissa ainakaan jää ilman vastausta. Sen kaiken teurastuksen lisäksi uskonto on onnistunut jarruttamaan tieteen kehitystä tahallisesti vuosisatoja. Ja jumalauta tänäkin päivänä joissain kouluissa opetetaan kreationismia evoluution rinnalla vaihtoehtona, tai jopa pelkästään sitä. Se on sairasta. Sairasta on myös panna lapsia ja peitellä sitä uskonnollisten yhteisöjen sisällä, yleensä noita joukkioita kutsutaan pedofiiliringeiksi, mutta jostain syystä aina sillointällöin jehovantodistajiksi. Lapsien hyväksikäyttö vaikuttaisi olevan aika yleistä kaikissa hiippakunnissa ja lahkoissa. Haitat ei edes luettelemalla lopu ja ainut varteenotettava uskontojen ja niiden järjestöjen hyvä teko on vähäosaisten avustamista eri muodoissaan. Onhan se jaloa ja mukavaa mutta siinäkin on oma lehmä ojassa, käännyttämisen ja imagon kiillottamisen muodossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
offmind
Seuraa 
Viestejä16991

Nalle pUh kirjoitti:
Sen kaiken teurastuksen lisäksi uskonto on onnistunut jarruttamaan tieteen kehitystä tahallisesti vuosisatoja.

Tuo on vain myytti.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

offmind
Seuraa 
Viestejä16991

Kasvisruoka2 kirjoitti:
Voisin heti ladella uskontoihin liittyviä hyötyjä yhteiskunnalle. Esimerkiksi sukovaisilla voi olla taipumusta päihteettömään elämään, joissakin suuntauksissa ollaan hyvin ahkeria yrittäjiä, toisissa suuntauksissa taas voi korostua lähimmäisten auttaminen.

Nuo taitavat olla inhimillisiä ominaisuuksia, ei erityisesti uskovaisuuteen liittyviä tai varsinkaan uskovaisuudesta seuraavia.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Olli S.
Seuraa 
Viestejä4137

ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Nalle pUh
Seuraa 
Viestejä1315

Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Filosofia oli tiede, omana aikanaan, kunnes sen ympärille rakentui sääntöjä jota täytyy noudattaa ja siksi tiede oli erotettava filosofiasta. Toiselle puolelle jäi haaveilu ja toiselle johdonmukainen rationaalinen päättely, todistettavuus, toistettavuus ja menetelmät.

Vierailija

Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Filosofia oli tiede, omana aikanaan, kunnes sen ympärille rakentui sääntöjä jota täytyy noudattaa ja siksi tiede oli erotettava filosofiasta. Toiselle puolelle jäi haaveilu ja toiselle johdonmukainen rationaalinen päättely, todistettavuus, toistettavuus ja menetelmät.


Logiikassa on vähän se idea ettei sitä tarvitse toistaa. Vähä niiku algebra tietsä silleen?
Matemaatikot ja fyysikot ovat lähes poikkeuksetta toinen toistaan huonompia filosofeja. Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta. Who knew!

ID10T
Seuraa 
Viestejä3587

... kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Filosofia oli tiede, omana aikanaan, kunnes sen ympärille rakentui sääntöjä jota täytyy noudattaa ja siksi tiede oli erotettava filosofiasta. Toiselle puolelle jäi haaveilu ja toiselle johdonmukainen rationaalinen päättely, todistettavuus, toistettavuus ja menetelmät.


Logiikassa on vähän se idea ettei sitä tarvitse toistaa. Vähä niiku algebra tietsä silleen?
Matemaatikot ja fyysikot ovat lähes poikkeuksetta toinen toistaan huonompia filosofeja. Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta. Who knew!

Tuo kuvaa filosofian asemaa tieteenä melko hyvin, eli ei siis olla edes perusasioista yksimielisiä.

Parhaiten filosofia sopii tietysti niille, jotka osaavat rahastaa sillä. Pekka Himanenkin möi Kataisen hallitukselle epämääräisen tulevaisuusselonteon huikeaan 700 000 euron hintaan. Ja mitä se on hyödyttänyt ketään?

Alla olevan linkin takaa löytyy "sinisen kirjan" arvostelua ja mielenkiintoisia lainauksia siitä:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000602460.html

Aikamoista soopaa, sanon minä.

Vierailija

ID10T kirjoitti:
... kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Filosofia oli tiede, omana aikanaan, kunnes sen ympärille rakentui sääntöjä jota täytyy noudattaa ja siksi tiede oli erotettava filosofiasta. Toiselle puolelle jäi haaveilu ja toiselle johdonmukainen rationaalinen päättely, todistettavuus, toistettavuus ja menetelmät.


Logiikassa on vähän se idea ettei sitä tarvitse toistaa. Vähä niiku algebra tietsä silleen?
Matemaatikot ja fyysikot ovat lähes poikkeuksetta toinen toistaan huonompia filosofeja. Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta. Who knew!

Tuo kuvaa filosofian asemaa tieteenä melko hyvin, eli ei siis olla edes perusasioista yksimielisiä.

Parhaiten filosofia sopii tietysti niille, jotka osaavat rahastaa sillä. Pekka Himanenkin möi Kataisen hallitukselle epämääräisen tulevaisuusselonteon huikeaan 700 000 euron hintaan. Ja mitä se on hyödyttänyt ketään?

Alla olevan linkin takaa löytyy "sinisen kirjan" arvostelua ja mielenkiintoisia lainauksia siitä:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000602460.html

Aikamoista soopaa, sanon minä.


Huoh. Puhuin kylläkin matematiikasta.

ID10T
Seuraa 
Viestejä3587

... kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
... kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Filosofia oli tiede, omana aikanaan, kunnes sen ympärille rakentui sääntöjä jota täytyy noudattaa ja siksi tiede oli erotettava filosofiasta. Toiselle puolelle jäi haaveilu ja toiselle johdonmukainen rationaalinen päättely, todistettavuus, toistettavuus ja menetelmät.


Logiikassa on vähän se idea ettei sitä tarvitse toistaa. Vähä niiku algebra tietsä silleen?
Matemaatikot ja fyysikot ovat lähes poikkeuksetta toinen toistaan huonompia filosofeja. Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta. Who knew!

Tuo kuvaa filosofian asemaa tieteenä melko hyvin, eli ei siis olla edes perusasioista yksimielisiä.

Parhaiten filosofia sopii tietysti niille, jotka osaavat rahastaa sillä. Pekka Himanenkin möi Kataisen hallitukselle epämääräisen tulevaisuusselonteon huikeaan 700 000 euron hintaan. Ja mitä se on hyödyttänyt ketään?

Alla olevan linkin takaa löytyy "sinisen kirjan" arvostelua ja mielenkiintoisia lainauksia siitä:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000602460.html

Aikamoista soopaa, sanon minä.


Huoh. Puhuin kylläkin matematiikasta.

Kannattaa sitten ehkä ilmaista itsensä selkeämmin. Minusta "Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta." liittyy kyllä filosofiaan. En tunne kyseisiä herroja, mutta oletin heidän edes jollain tasolla tietävän mistä puhuvat. Hekö siis olivat matemaatikkoja ja puhuivat vain lämpimikseen? No, en siltikään pidä filosofiaa kummoisenakaan tieteenä.

Vierailija

ID10T kirjoitti:
... kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
... kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Filosofia oli tiede, omana aikanaan, kunnes sen ympärille rakentui sääntöjä jota täytyy noudattaa ja siksi tiede oli erotettava filosofiasta. Toiselle puolelle jäi haaveilu ja toiselle johdonmukainen rationaalinen päättely, todistettavuus, toistettavuus ja menetelmät.


Logiikassa on vähän se idea ettei sitä tarvitse toistaa. Vähä niiku algebra tietsä silleen?
Matemaatikot ja fyysikot ovat lähes poikkeuksetta toinen toistaan huonompia filosofeja. Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta. Who knew!

Tuo kuvaa filosofian asemaa tieteenä melko hyvin, eli ei siis olla edes perusasioista yksimielisiä.

Parhaiten filosofia sopii tietysti niille, jotka osaavat rahastaa sillä. Pekka Himanenkin möi Kataisen hallitukselle epämääräisen tulevaisuusselonteon huikeaan 700 000 euron hintaan. Ja mitä se on hyödyttänyt ketään?

Alla olevan linkin takaa löytyy "sinisen kirjan" arvostelua ja mielenkiintoisia lainauksia siitä:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000602460.html

Aikamoista soopaa, sanon minä.


Huoh. Puhuin kylläkin matematiikasta.

Kannattaa sitten ehkä ilmaista itsensä selkeämmin. Minusta "Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta." liittyy kyllä filosofiaan. En tunne kyseisiä herroja, mutta oletin heidän edes jollain tasolla tietävän mistä puhuvat. Hekö siis olivat matemaatikkoja ja puhuivat vain lämpimikseen? No, en siltikään pidä filosofiaa kummoisenakaan tieteenä.


Ei vaan mun ei kannnattais tuhlata sekuntiakaan kaltaiseesi lahopäähän.

ID10T
Seuraa 
Viestejä3587

... kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
... kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
... kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
ID10T kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Olli S. kirjoitti:
AaJii kirjoitti:
Äh kun menee quotet helposti sotkuun. Tässä äskeisen viestin loppu toivottavasti selkeämpänä.

Olli S. kirjoitti:

Juuri niinhän tässä ateistitkin tekevät ja väittävät vielä että juuri ateismi on se ainoa tieteellinen kanta. Teismi on silloin ihan yhtä tieteellinen kanta ja ihan yhtä järkevä mahdollisuus joka tapauksessa.

Päässäsi menevät näköjään auttamatta koko ajan asiat sekaisin. Sanotaan asia näinpäin: tiede ei tunne mitään jumalia, eikä ota sellaisia kuvitteellisia hahmoja minkäänlaisina ennakko-oletuksina mukaan.

"Teistinen tiede" on jo lähtökohtaisesti oksymoroni ja täysin epätieteellinen lähtökohta, jota sinä jaksat perusteettomasti tuputtaa koko ajan.

Olli S. kirjoitti:

Sitten kun se tulevaisuudessa ratkaistaan, niin se on ateismi kun jää pois eikä teismi 😇

Saathan sinä hihhuli kuvitella mitä lystäät. Varaudu kuitenkin pettymykseen.

Sanokaas muuten, äskettäin on tullut takaisin mahdollisuus muokata viestiä se lähetettyä, mutta saatteko sen toimimaan? Mä kun yritän niin se vie vaan tiede.fi:n etusivulla eikä mitään muokkausta saa tehtyä.

Tiede ei väitä jumalaa kuvitteelliseksi hahmoksi vaan mahdollisesti todellisuuden osaksi siinä kuin dinosauruksetkin muilla planeetoilla tässä suunnattoman suuressa universsumissamme.

Sinulla on mielessä jokin sellainen jumala- kuva joka on mahdoton, mutta monenlaiset jumalat ovat ihan mahdollisia. Tiede ei ole mikään ateistien yksityisomistuksessa oleva palvontahuone spagettihirviölle.

Kuinka tarkalleen ottaen tiede väittää jumalaa mahdolliseksi todellisuuden osaksi.

Sillai että jumala voi olla olemassa, asiaa ei vielä tiedetä.

Missä tieteellisessä julkaisussa jumalan mahdollinen olemassaolo mainitaan?

Aika kummallinen kriteeri. Joka kerta kun mietitään mitä galakseissa mahdollisesti on, tai filosofiassa mietitään Jumalan olemassaoloa tai teologiassa puhutaan Jumalasta tai psykologiassa ja sosiologiassa puhutaan ihmisten jumala- käsityksistä.

Filosofia ja teologia ovat oma lukunsa, koska filosofia ei ole edes kunnon tiedettä ja teologiakin rakentuu pitkälti juuri sen varaan, että jumala on olemassa.

Psykologiassa ja sosiologiassa lähinnä keskitytään uskomiseen ilmiönä, ei uskomisen kohteeseen tai sen olemaassoloon/olemattomuuteen.

Juuri noin. Ei oteta sellaista kantaa, että sitä uskomisen kohdetta ei olisi, niinkuin tässä väitetään.

Filosofia on ihan kunnon tiede. Tieteiden kokonaisuus ym. Mutta se on paljon muutakin kuin tiede. Se on etu eikä haitta.

Filosofia oli tiede, omana aikanaan, kunnes sen ympärille rakentui sääntöjä jota täytyy noudattaa ja siksi tiede oli erotettava filosofiasta. Toiselle puolelle jäi haaveilu ja toiselle johdonmukainen rationaalinen päättely, todistettavuus, toistettavuus ja menetelmät.


Logiikassa on vähän se idea ettei sitä tarvitse toistaa. Vähä niiku algebra tietsä silleen?
Matemaatikot ja fyysikot ovat lähes poikkeuksetta toinen toistaan huonompia filosofeja. Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta. Who knew!

Tuo kuvaa filosofian asemaa tieteenä melko hyvin, eli ei siis olla edes perusasioista yksimielisiä.

Parhaiten filosofia sopii tietysti niille, jotka osaavat rahastaa sillä. Pekka Himanenkin möi Kataisen hallitukselle epämääräisen tulevaisuusselonteon huikeaan 700 000 euron hintaan. Ja mitä se on hyödyttänyt ketään?

Alla olevan linkin takaa löytyy "sinisen kirjan" arvostelua ja mielenkiintoisia lainauksia siitä:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000602460.html

Aikamoista soopaa, sanon minä.


Huoh. Puhuin kylläkin matematiikasta.

Kannattaa sitten ehkä ilmaista itsensä selkeämmin. Minusta "Hilbert luuli että filosofia kattaa kaiken, kunnes Gödel flippas ja sano että filosofia ei kata kaikkea. Sit tuli vielä yksi joka kertoi että filosofian kattavuus ei edes riipu kaikesta." liittyy kyllä filosofiaan. En tunne kyseisiä herroja, mutta oletin heidän edes jollain tasolla tietävän mistä puhuvat. Hekö siis olivat matemaatikkoja ja puhuivat vain lämpimikseen? No, en siltikään pidä filosofiaa kummoisenakaan tieteenä.


Ei vaan mun ei kannnattais tuhlata sekuntiakaan kaltaiseesi lahopäähän.

Tunne on  molemminpuolinen.

offmind
Seuraa 
Viestejä16991

Nalle pUh kirjoitti:
offmind kirjoitti:
Nalle pUh kirjoitti:
Sen kaiken teurastuksen lisäksi uskonto on onnistunut jarruttamaan tieteen kehitystä tahallisesti vuosisatoja.

Tuo on vain myytti.

Voisitko selittää vähän?

Keskiajan Euroopan tuhatvuotista kulttuurihistoriaa tuskin voi kuvata kovin vähällä. joten tyydyn (jälleen kerran) suosittelemaan James Hannamin kirjaa "God's Philosophers: How the Medieval World Laid the Foundations of Modern Science".  Amazonilta kindleversio lähtee kympillä.

Erityisesti nimimerkki Olli S:n kannattaisi kirja lukaista niin saisi hieman filosofista ja historiallista perspektiiviä "teistisen tieteen" sekoiluihin.
Tämä kirjan (melko ylistävä) kritiikki on myös lukemisen arvoinen:

https://strangenotions.com/gods-philosophers/ .

...The myth goes that the Greeks and Romans were wise and rational types who loved science and were on the brink of doing all kinds of marvelous things (inventing full-scale steam engines is one example that is usually, rather fancifully, invoked) until Christianity came along. Christianity then banned all learning and rational thought and ushered in the Dark Ages. Then an iron-fisted theocracy, backed by a Gestapo-style Inquisition, prevented any science or questioning inquiry from happening until Leonardo da Vinci invented intelligence and the wondrous Renaissance saved us all from Medieval darkness.

(...)

The assertions collapse as soon as you hit them with hard evidence. I love to totally stump these propagators by asking them to present me with the name of one - just one - scientist burned, persecuted, or oppressed for their science in the Middle Ages. They always fail to come up with any. They usually try to crowbar Galileo back into the Middle Ages, which is amusing considering he was a contemporary of Descartes. When asked why they have failed to produce any such scientists given the Church was apparently so busily oppressing them, they often resort to claiming that the Evil Old Church did such a good job of oppression that everyone was too scared to practice science. By the time I produce a laundry list of Medieval scientists - like Albertus Magnus, Robert Grosseteste, Roger Bacon, John Peckham, Duns Scotus, Thomas Bradwardine, Walter Burley, William Heytesbury, Richard Swineshead, John Dumbleton, Richard of Wallingford, Nicholas Oresme, Jean Buridan and Nicholas of Cusa - and ask why these men were happily pursuing science in the Middle Ages without molestation from the Church, my opponents usually scratch their heads in puzzlement at what just went wrong.

(...)

Hannam is careful not to pretend that there was no resistance to the flowering of the new thinking and inquiry but, unlike the perpetuators of "the Myth", he gives that resistance due consideration rather than pretending it was the whole story. In fact, the conservatives and reactionaries' efforts were usually rear-guard actions and were in almost every case totally unsuccessful in curtailing the inevitable flood of ideas that began to flow from the universities. Once it began, it was effectively unstoppable.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat