Seuraa 
Viestejä102
Liittynyt28.10.2017

Lapsena pohjanmaalla harrastin pienimuotoista perhosten keräilyä. Haavi oli tehty sulkapallomailasta poistamalla verkko ja ommeltu harsokangas säkiksi. Kokoelma jäi hyvin pieneksi mutta kiinnostusta riitti. Loppukesällä 1977 tai 1978 näin äkkiä maassa valtavan sinisen perhosen. Hain haavia, ja perhonen nousi nopeasti korkealle, lensi heti 5-10 metrin korkeudella. Säntäsin haavin kanssa tielle ja näin perhosen häviävän pystysuoraan korkeuksiin. Kukaan ei uskonut minua, eikä siihen aikaan yleiset nokkosperhoset enää jaksaneet kiinnostaa. Erikoiset hetket voi tallentua, muistan minkälaiset vaatteet oli päällä, arkisen iltapäivän kesän lopulla.
Myöhemmin museossa näin morpho-perhosia ja tajusin nähneeni sellaisen. Mutta, hyvin hämärästi muistan lukeneeni, että joku yksilö saattoi eksyä ylempien ilmavirtausten mukana kauas kotiseuduiltaan.
Mietin jos joku olisi joskus löytänyt tuon maalliset jäänteet, tai jotenkin voinut jakaa kokemuksen. Se oli linnun kokoinen, mutta liikkui aivan eri tavalla. Tiedän varmasti mitä näin, sitä sinisen häivähdystä ei unohda.

Kommentit (8)

Jakob
Seuraa 
Viestejä1092
Liittynyt11.7.2015

Käyttäjä5105 kirjoitti:

Mietin jos joku olisi joskus löytänyt tuon maalliset jäänteet, tai jotenkin voinut jakaa kokemuksen. Se oli linnun kokoinen, mutta liikkui aivan eri tavalla. Tiedän varmasti mitä näin, sitä sinisen häivähdystä ei unohda.

Voin jakaa kokemuksen siinä mielessä että olen myös nähnyt sinisen morphon Suomen luonnossa. Asiaa selvitettyäni sain tietää keneltä perhonen oli karannut.

En oikein usko että niitä tulisi tänne tuulen mukana Amerikasta asti, joku muutaman kymmenen kilometrin säteellä oleva kasvattaja tuntuisi todennäköisemmältä alkulähteeltä.

On kyllä semmoinen lepattaja että ei sitä voi sekoittaa mihinkään muuhun lajiin.

TeeSi
Seuraa 
Viestejä346
Liittynyt27.5.2015

Millainen algoritmi ohjaa perhosen satunnaisuudelta vaikuttavaa lentorataa ohjaa? Perhonen on kehittänyt satunnaispaikkaan perustuvan lentotavan etteivät linnut osu. Kehitys on jatkunut luokkaa 100 milj. vuotta kilpaa lintujen kehityksen kanssa. Linnut varmaan ratkaisivat "helpot" lentoalgoritmit - vai onko kehitys vielä kesken tai rajautunut perhosten hermoneuronien määrän mukaan? Siis miten perhonen oikeastaan lentää?

- Satunnaisesti ja jos niin miten se on mahdollista?
- Pikkutoistolla joka on riittävän monimutkainen, mutta aina täsmälleen sama.

Veikkaan jälkimmäistä koska Sinisiipi tekee vain tietyt liikkeet ja ajoittaa lennon ja lepohetket aina samoin. Elää vain yhden parittelupäivän ja silti on säilynyt samana lajina miljoonia vuosia - AIKA HYVÄ LENTO-OHJELMOINTI!

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5206
Liittynyt21.7.2017

TeeSi kirjoitti:
Millainen algoritmi ohjaa perhosen satunnaisuudelta vaikuttavaa lentorataa ohjaa? Perhonen on kehittänyt satunnaispaikkaan perustuvan lentotavan etteivät linnut osu.

En ole tullut ajatelleeksi, millainen säännönmukaisuus päiväperhosten lentoradasta löytyisi... ja mihin sen hyödyllisyys tarkalleen ottaen perustuisi! Lentotapa on lajityypillinen. Ja satunnaiseltakin näyttävässä lentotyylissäkin toistuu samat kuviot, ainakin karkeasti tarkasteltuna.

Kertooko lentotyyli jotain perhosen mausta? Kaaliperhonen lepattelee sinne tänne, amiraaliperhosen lento on napakampaa. Perhoset ovat suunnilleen saman kokoisia, mutta siivissä on rakenteellisia eroja.

TeeSi kirjoitti:
Kehitys on jatkunut luokkaa 100 milj. vuotta kilpaa lintujen kehityksen kanssa. Linnut varmaan ratkaisivat "helpot" lentoalgoritmit - vai onko kehitys vielä kesken tai rajautunut perhosten hermoneuronien määrän mukaan?

Luonnonvalinta ei selitä, miten paras lentoreitti on ylipäänsä olemassa. Sitä en tiedä, onko kehitys vielä kesken - mutta ilman toistuvia populaatioon kohdistuvia muutospaineita, tuskin mitään kummoista. Jos perhonen pärjää esim. munimalla 50 munaa, se ei tarvitse suurempia aivoja kompensoimaan asiaa.

Kuten totesit sinisiivestä, AIKA HYVÄ! 

Mun lemppariperhonen on Etelänpäiväkiitäjä (Macroglossum stellatarum) ...kuin pieni kolibri!

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30549
Liittynyt16.3.2005

TeeSi kirjoitti:
Millainen algoritmi ohjaa perhosen satunnaisuudelta vaikuttavaa lentorataa ohjaa?

Perhosilla on monia tavoitteita ja lentotyylejä sekä lajin sisällä, että lajien välillä. Se riippuu etsiikö perhonen ravintoa, parittelukumppania, munintapaikkaa, pakeneeko se jotain vai vaeltaako se. Satunnaiselta näyttävä lentely harvoin on sitä, vaan se on yleensä jonkin asian etsimistä. Jokainen, joka on yrittänyt pyydystää perhosia, tietää, että jos perhoselel tulee hätä, varsinkin isompi ja voimakkaampi laji lentää suoraviivaisesti kovaa ja kauas. Puienet ja hennot lajit altistuvat tuulenpyörteiden heiteltäväksi, mikä lisää satunnaisuuden vaikutelmaa. Sitten kun perhonen vaeltaa, se odottaa sopivaa säätilaa, jossa se voi lentää tuhansia kilometrejä ilmavirran mukana.

 

Lainaus:
Perhonen on kehittänyt satunnaispaikkaan perustuvan lentotavan etteivät linnut osu.

Perhoset eivät yleensä yritä paeta lintuja millään dogfight-ilmataistelulla. Siinä ne eivät pärjää linnuille. Ne laskevat enemmän huomaamattomuuden, myrkyllisyydestä kertovan räikeän värityksen, hahmon rikkomisen (esim. kannukset näyttävät päältä) varaan. Ja ylivoimainen valtaosa perhosista on pimeän yön eläimiä, joilloin harva lintu voi niitä saalistaa. Lepakot ovat isompi uhka, ja jotkut perhoset kuulevat lepakoiden kaikuluotaussignaalit ja pudottautuvat maahan.

Mutta noin pääsääntöisesti perhoset noidattavat hyönteisten yleisstrategiaa. Lisäännytään niin massiivisesti, että riittä että muutama promille joka sukupolvesta selviää lisääntymiseen asti. Taudit ja loiset ovat pahempi uhka kuin isommat pedot.

Lainaus:
Elää vain yhden parittelupäivän ja silti on säilynyt samana lajina miljoonia vuosia - AIKA HYVÄ LENTO-OHJELMOINTI!

Tuo on urbaani legenda. Lyhytikäisetkin perhoset elävät aikuisena viikon verran aktiivista aikaa (jos väliin tulee lepopäiviä,  niin kuin esim. Suomen ilmastossa aina, se pidentää ikää). Pitkäikäisimmät lajit, kuten sitruunaperhonen ovat aikuisina melkein koko vuoden, mukaanlukien talvehtiminen. Yleinen ikä lajeilla, jotka syövät aikuisina, on kuukauden tai pari.

Perhoslajit ovat lyhytikäisempiä kuin miljoona vuotta. Perhosissa voi nähdä evoluution toiminnan, niissä on parasta aikaa kahdeksi erkaantuvia lajeja ja hiljattain lajiutuneita.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095
Liittynyt25.9.2017

Miksei nokkosperhosia enää oo ainakaan etelässä.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30549
Liittynyt16.3.2005

Merlin kirjoitti:
Miksei nokkosperhosia enää oo ainakaan etelässä.

Varmaa syytä nokkosperhosen taantumaan ei tiedetä. Se voi olla joku tauti tai loinen tai niiden yhdistelmä. Toinen teoria on, että se liittyy karttaperhosen leviämiseen. Nokkosista tuskin on pulaa (molemmat lajit ja myös neitoperhonen syövät toukkana niitä), mutta voi olla, että karttaperhonen levittää esimerkiksi jotain sairautta, joka on fatalimpi nokkospehoselle.

Neitoperhonen levisi pari vuosikymmentä aikaisemmin, mutta se ei kai suuremmin haitannut nokkosperhosia, vaikka joku on raportoinut, että hieman myöhemmin keväällä munivat neitoperhoset pudottavat ja häiritsevät pieniä nokkosperhosen toukkia lehdiltä. Neitoperhonen tuntuu pärjäävän karttaperhosen kanssa.

Käyttäjä5105
Seuraa 
Viestejä102
Liittynyt28.10.2017

Mietin jotain ylemmän taivaan puuskaa, että tuuli olisi tuonut sen yksilön, ei mitään sukupolvia. Sattumaa sekin että satuin sen huomaamaan ja autoilija minut. Unohdin kertoa että perhonen myös pysähtyi naapurin kukalle ennen nousemistaan. Joka tapauksessa mukava jos joku tajusi.
Mistä voi tietää onko niitä joku silloin kasvattanut, tosin pohjanmaalla kaikkea erikoista karsastettiin joten joku on voinut tehdä sitä salaa. Mistä se olis niitä munia tai toukkiakin saanut? Miehet metsästi, kalasti, rakensi perheelle talon omin käsin ja siirteli lantakuormia eli kaikkea järkevää vain ja lähietäisyydellä.

Värikkäämpää koiraskolibria muistuttaa enemmän kuusamakiitäjä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30549
Liittynyt16.3.2005

Käyttäjä5105 kirjoitti:
Mietin jotain ylemmän taivaan puuskaa, että tuuli olisi tuonut sen yksilön, ei mitään sukupolvia.

Ei morfot tule Etelä-Amerikasta tänne omin voimin. Kyllä se on ollut kasvatettu tai tuontitavaran mukana kulkeutunut yksilö. Varmaan se on aika vaikea löytää kasvattajaa, jos ei isolla tuurilla. Usein tuollaisten yksittäisten ihmisen toimesta kulkeutuneiden yksilöjen alkuperä jää epävarmaksi.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat