Seuraa 
Viestejä131

Mitähän luokkaa on virran arvo, kun saa näpeille staattisesta varauksesta johtuvia tällejä? Jäänite on korkea, joten virta täytyy olla täysin olematon.

Sivut

Kommentit (28)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nova
Seuraa 
Viestejä131

Valistunut arvaus, että staattisen sähkön kipinävirta on tasasähköä? Menikö oikein? Jos niin miten tuo   100 pF:n konkka päästää tasasähköä läpi tai miten käyttäytyy ko. tilanteessa?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Jos kondensaattori päästää tasavirtaa lävitseen, niin sitten siinä on eristevika.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095

Konkan toinen napa on ihmisessä ja toinen maassa. Kun ihmiseen kertyy varauksia, konkan jännite kasvaa. Ja sitten kun ihminen tarttuu kädellään maadoitettuun johtavaan esineeseen, konkka purkautuu ja ihminen saa sähköiskun.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

nova kirjoitti:
Tuntuisi, ettei noin pieni konkka paljoa voisi säilyttää varausta.  Tuhti määrä tavaraa sieltä kuitenkin muutamassa mikrosekunnissa purkautuu.

Kuinka iso pitäisi kondensaattorin kapasitanssin olla, että kondensaattori pystysi säilyttämään varauksen?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095

nova kirjoitti:
Tuntuisi, ettei noin pieni konkka paljoa voisi säilyttää varausta.  Tuhti määrä tavaraa sieltä kuitenkin muutamassa mikrosekunnissa purkautuu.

Tuhti määrä? Voimakas staattisen sähkön isku (siis sellainen mitä vaatteiden hankaus tuottaa normaaleissa olosuhteissa, suurjännitegeneraattorit ovat eri asia) on noin 10 kV. Sellainen jännite 100 pF:n konkassa antaa energiaksi E = 0.5*C*U^2 = 5 mJ. Sanoisin ennemmin, että se siku tuntuu todella tuhdilta noin pienen energiamäärän aikaansaamiseksi. Sanoisin myös, että sähkötekniset asiat kannattaa yleensä laskea. Tunteet ja tuntumat eivät yleensä anna kovin hyviä tuloksia.

miilu
Seuraa 
Viestejä849

nova kirjoitti:
Mitähän luokkaa on virran arvo, kun saa näpeille staattisesta varauksesta johtuvia tällejä? Jäänite on korkea, joten virta täytyy olla täysin olematon.

Jokaiselle tuttu ilmiö on kuivalla pakkasilmalla vaatteisiin syntyvä staattisen sähkön varaus (hankaus-sähkö). Sen purkautuessa sormesta, esimerkiksi oven kahvaan, tuntuu ikävä sähköisku. Jos ilman kosteuspitoisuus on suuri, niin varaus purkautuu helposti ilmaan, ja ikävää varausta ei synny. Riippuen vaatetuksesta ja ilman kosteudesta, varaus voi olla suurikin. Koska sormesta lähtevä kipinä voi olla usean millimetrin pituinen, jännite on hyvin korkea. Ilman läpilyöntijännite on noin 3kV/mm. Läpilyönnissä ilma ionisoituu, ja syntynyt plasman määrä on sitä suurempi mitä korkeampaan lämpötilaan säkövarauksen purkautuminen ilman kuumentaa. Hehkuva plasma on siis valokaari. Voimakkaassa valokaaressa lähes koko kaari on plasmaa, ja sen vastus on hyvin pieni.
Sanotaan että jännite ei tapa, vaan virran suuruus. Sormen päästä lähtevässä staattisen sähkön kipinässä virta voi olla suurikin, mutta kesto on niin lyhyt, että energiamäärä asettuu pieneksi. Iskun vaarallisuutta pienentää se, että virta ei kulje sydämen kautta. Vaaraton se ei kuitenkaan ole, etenkin jos sattuu olemaan korkealla tikkailla, ja putoaa säikähdyksestä ales.
Puuvillaiset asusteet keinokuituisten tilalle, ja ilmankostutin auttavat staattisen sähkön haittoihin.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä612

nova kirjoitti:
Valistunut arvaus, että staattisen sähkön kipinävirta on tasasähköä? Menikö oikein? Jos niin miten tuo   100 pF:n konkka päästää tasasähköä läpi tai miten käyttäytyy ko. tilanteessa?

Vaihtovirta kulkee edestakaisin, kiteestä purkautuva yhteen suuntaan.

Tasajännitepulssi menee purkautuneen konkan läpi ja pulsseilla voidaan ohjata vaikka (fet) transistoria, kun pulssi tasasuunnataan diodin läpi, ennen ohjattavaa transistoria.

Mitä suurempi konkka, sitä kauemmin tasajännitepulssi ohjaa transistorin johtavaksi.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2315

nimmarix kirjoitti:
nova kirjoitti:
Valistunut arvaus, että staattisen sähkön kipinävirta on tasasähköä? Menikö oikein? Jos niin miten tuo   100 pF:n konkka päästää tasasähköä läpi tai miten käyttäytyy ko. tilanteessa?

Vaihtovirta kulkee edestakaisin, kiteestä purkautuva yhteen suuntaan.

Tasajännitepulssi menee purkautuneen konkan läpi ja pulsseilla voidaan ohjata vaikka (fet) transistoria, kun pulssi tasasuunnataan diodin läpi, ennen ohjattavaa transistoria.

Mitä suurempi konkka, sitä kauemmin tasajännitepulssi ohjaa transistorin johtavaksi.

Tasajännitepulssi on terminä täysin järjetön. Tasajännite tarkoittaa sitä, että jännite ei muutu, kun taas jännitepulssi viittaa nopeasti muuttuvaan jännitteeseen.

Ihmisten käsitykset sähköopista ovat tavallisimmin peräisin jostain lukion kursseilta, missä käsitellään melko hyvin tasa- ja vaihtojännitteisiin liittyviä perusasioita, mutta jätetään vähemmälle huomiolle toimintatilan muutoksiin liittyvät ilmiöt. Kun staattinen sähkö purkautuu sormenpäästä vaikka metalliseen vaatenaulakkoon, kyse ei ole kyse oikeastaan tasa- eikä vaihtosähköstä (ainakaan jos vaihtosähköllä tarkoitetaan sitä sinimuotoista verkkojännitettä).

Lyde19
Seuraa 
Viestejä8309

Kipinän kaltaista nopeaa ilmiötä mallinnetaan matemaattisesti diracin funktiolla. Jos haluaa arvioida kipinöiden vaikutustehoja niin kannattaisi laskea kipinöiden energiat ja vertailla niitä.

Vierailija

käyttäjä-3779 kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wimshurstin_influenssikone

Influenssikoneella saatiin koulussa jopa 10 cm "salama".  5 cm salaman aiheutti ehkä  muutaman kymmenen kilovoltin jännite. Sähköpurkauksen virran mennessä paperin läpi paperiin syntyi pieni reikä.

Kävin pari päivää sitten autokaupassa. Sihteeri antoi papereita allekirjoitettavaksi ja kännykän, jossa linja oli auki  vakuutusyhtiöön. Joka kerta tyttö sai napakan staattisen sähköiskun. Lähtiessä tyttö sanoi, että uskaltaako hän enää kätellä, mutta kätellessä ei saanut enää sähköiskua.

Johtui varmaan siitä, että staattinen sähkö muodostui, kun istuin lakatulla tuolilla ja minulla oli keinokuituinen puolipitkä takki päällä.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä612

Zäp kirjoitti:
nimmarix kirjoitti:
nova kirjoitti:
Valistunut arvaus, että staattisen sähkön kipinävirta on tasasähköä? Menikö oikein? Jos niin miten tuo   100 pF:n konkka päästää tasasähköä läpi tai miten käyttäytyy ko. tilanteessa?

Vaihtovirta kulkee edestakaisin, kiteestä purkautuva yhteen suuntaan.

Tasajännitepulssi menee purkautuneen konkan läpi ja pulsseilla voidaan ohjata vaikka (fet) transistoria, kun pulssi tasasuunnataan diodin läpi, ennen ohjattavaa transistoria.

Mitä suurempi konkka, sitä kauemmin tasajännitepulssi ohjaa transistorin johtavaksi.

Tasajännitepulssi on terminä täysin järjetön. Tasajännite tarkoittaa sitä, että jännite ei muutu, kun taas jännitepulssi viittaa nopeasti muuttuvaan jännitteeseen.

Ihmisten käsitykset sähköopista ovat tavallisimmin peräisin jostain lukion kursseilta, missä käsitellään melko hyvin tasa- ja vaihtojännitteisiin liittyviä perusasioita, mutta jätetään vähemmälle huomiolle toimintatilan muutoksiin liittyvät ilmiöt.

Tasajännitepulssi voi kestää vain sekunnin tai vaikka minuutin, eikä se muutu, vaan on päällä tai pois.

Ihmisten käsitykset muiden käsityksistä ovat tavallisimmin peräisin jostain lukion kursseilta?

miilu
Seuraa 
Viestejä849

Niin, mitä on dc-pulssi? Tätä olen joskus pähkäillyt. Ehkä se on vain harhainen sanonta. Pulssitekniikka tuntee kyllä dc-komponentin, kun pulssi on nollatason yläpuolella. Jos yksittäinen vaihe ac-jännitteestä katsotaan pulssiksi, niin sillä ei tietenkään ole dc-komponenttia. Pulssin taajuuskomponentit voidaan kuvata sinimuotoisilla taajuuksilla, joista saadaan viivaspektri. Spektrin taajuudet ja amplitudit riippuu tietenkin pulssin muodosta. Yksittäinen pulssikin sisältää taajuuskomponentin, vaikka niitä käsitellään pulssijonona. Yritin männävuonna koostaa Open Officen laskentaohjelmalla pulssin viivaspektriä, lähinnä harmoonisten taajuuksien harsokäyrän (envelope) minimien etsimiseksi. Taidot ja ymmärrys loppui hiukan kesken. En tohtinut silloin aloittaa uutta keskustelun avausta. Tuli kuitenkin hiukan kerrattua pulssitekniikkaa. Tuossa kuvassa on esimerkki siitä miten pulssisuhde vaikuttaa viivaspektriin, jossa dc-komponentti on oranssilla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095

Zäp kirjoitti:
Tasajännitepulssi on terminä täysin järjetön. Tasajännite tarkoittaa sitä, että jännite ei muutu, kun taas jännitepulssi viittaa nopeasti muuttuvaan jännitteeseen.

Ei välttämättä. Tasajännitepulssista tiedetään, että polariteetti ei vaihdu. Sillä ei ole suura matemaattista merkitystä, mutta käytännön piirisuunnittelussa sillä on hyvin suuri merkitys, koska väärä napaisuus rikkoo monia komponentteja tai saa ne toimimaan typerillä tavoilla. Käytännössä tuollainen pulssi koostuu tasajännitekomponentista ja taajuusspektristä siniaaltoja.

Lainaus:
Ihmisten käsitykset sähköopista ovat tavallisimmin peräisin jostain lukion kursseilta, missä käsitellään melko hyvin tasa- ja vaihtojännitteisiin liittyviä perusasioita, mutta jätetään vähemmälle huomiolle toimintatilan muutoksiin liittyvät ilmiöt. Kun staattinen sähkö purkautuu sormenpäästä vaikka metalliseen vaatenaulakkoon, kyse ei ole kyse oikeastaan tasa- eikä vaihtosähköstä (ainakaan jos vaihtosähköllä tarkoitetaan sitä sinimuotoista verkkojännitettä).

Juuri noin. Yksinkertaiset tasa- tai vakiotaajuuksisen vaihtosähkön koulumallit eivät päde kovinkaan pitkälle käytännön sähkötekniikassa.

miilu
Seuraa 
Viestejä849

Neutroni kirjoitti:
Zäp kirjoitti:
Tasajännitepulssi on terminä täysin järjetön. Tasajännite tarkoittaa sitä, että jännite ei muutu, kun taas jännitepulssi viittaa nopeasti muuttuvaan jännitteeseen.

Ei välttämättä. Tasajännitepulssista tiedetään, että polariteetti ei vaihdu. Sillä ei ole suura matemaattista merkitystä, mutta käytännön piirisuunnittelussa sillä on hyvin suuri merkitys, koska väärä napaisuus rikkoo monia komponentteja tai saa ne toimimaan typerillä tavoilla. Käytännössä tuollainen pulssi koostuu tasajännitekomponentista ja taajuusspektristä siniaaltoja.

Lainaus:
Ihmisten käsitykset sähköopista ovat tavallisimmin peräisin jostain lukion kursseilta, missä käsitellään melko hyvin tasa- ja vaihtojännitteisiin liittyviä perusasioita, mutta jätetään vähemmälle huomiolle toimintatilan muutoksiin liittyvät ilmiöt. Kun staattinen sähkö purkautuu sormenpäästä vaikka metalliseen vaatenaulakkoon, kyse ei ole kyse oikeastaan tasa- eikä vaihtosähköstä (ainakaan jos vaihtosähköllä tarkoitetaan sitä sinimuotoista verkkojännitettä).

Juuri noin. Yksinkertaiset tasa- tai vakiotaajuuksisen vaihtosähkön koulumallit eivät päde kovinkaan pitkälle käytännön sähkötekniikassa.

Käytännössä sähköpurkaus on monen tekijän summa. Eristemateriaalien pintavirta vaihtelee paljon, ei vain itse eristeen ominaisuuksien vuoksi, vaan myös ympäristön olosuhteet vaikuttavat asiaan. Muuntajaeristeissä on yleensä pieni pintavirta ja suuri läpilyöntijännite. Pientä koronapurkausta tapahtuu usein lähes huomaamatta, ja ajan myötä voi eriste hiiltyä, eritoten kuumuudessa. Ionisoivaa säteilyä voi myös olla ilmassa, jota tuottaa uv-lamput , ydinvoimaloiden jotkin kriittiset alueet, ja itse palaminen. Näin pintavirta voi suurentua normaalista. Jalokaasuja ei myöskään pidä saattaa sähköeristeisiin, koska valokaaren läpilyönti niissä on alhainen. Lisäksi laitteen likaisuusluokalla vaikutetaan epäpuhtauksien aiheuttamien pintavirtojen eristeväleihin. Huomionarvoinen seikka on vaihtojännitteessä, koska valokaari sammuu helposti virran vaihtokohdassa. Suurilla tehoilla itse plasmakaari on oikeastaan varaus, ei niinkään vastus.
Kipinä alkanee koronapurkauksista ja lopputulema riippuu varauksen suuruudesta. Tapahtuma on kuitenkin varsin kaaottinen, kuten suurissa ukkosen purkauksissakin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat