Seuraa 
Viestejä131
Liittynyt13.8.2016

Mitähän luokkaa on virran arvo, kun saa näpeille staattisesta varauksesta johtuvia tällejä? Jäänite on korkea, joten virta täytyy olla täysin olematon.

Sivut

Kommentit (21)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005

Olemattoman virran suuruus on nolla.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

nova
Seuraa 
Viestejä131
Liittynyt13.8.2016

Valistunut arvaus, että staattisen sähkön kipinävirta on tasasähköä? Menikö oikein? Jos niin miten tuo   100 pF:n konkka päästää tasasähköä läpi tai miten käyttäytyy ko. tilanteessa?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005

Jos kondensaattori päästää tasavirtaa lävitseen, niin sitten siinä on eristevika.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

Konkan toinen napa on ihmisessä ja toinen maassa. Kun ihmiseen kertyy varauksia, konkan jännite kasvaa. Ja sitten kun ihminen tarttuu kädellään maadoitettuun johtavaan esineeseen, konkka purkautuu ja ihminen saa sähköiskun.

nova
Seuraa 
Viestejä131
Liittynyt13.8.2016

Tuntuisi, ettei noin pieni konkka paljoa voisi säilyttää varausta.  Tuhti määrä tavaraa sieltä kuitenkin muutamassa mikrosekunnissa purkautuu.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14400
Liittynyt16.3.2005

nova kirjoitti:
Tuntuisi, ettei noin pieni konkka paljoa voisi säilyttää varausta.  Tuhti määrä tavaraa sieltä kuitenkin muutamassa mikrosekunnissa purkautuu.

Kuinka iso pitäisi kondensaattorin kapasitanssin olla, että kondensaattori pystysi säilyttämään varauksen?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

nova kirjoitti:
Tuntuisi, ettei noin pieni konkka paljoa voisi säilyttää varausta.  Tuhti määrä tavaraa sieltä kuitenkin muutamassa mikrosekunnissa purkautuu.

Tuhti määrä? Voimakas staattisen sähkön isku (siis sellainen mitä vaatteiden hankaus tuottaa normaaleissa olosuhteissa, suurjännitegeneraattorit ovat eri asia) on noin 10 kV. Sellainen jännite 100 pF:n konkassa antaa energiaksi E = 0.5*C*U^2 = 5 mJ. Sanoisin ennemmin, että se siku tuntuu todella tuhdilta noin pienen energiamäärän aikaansaamiseksi. Sanoisin myös, että sähkötekniset asiat kannattaa yleensä laskea. Tunteet ja tuntumat eivät yleensä anna kovin hyviä tuloksia.

miilu
Seuraa 
Viestejä757
Liittynyt25.1.2011

nova kirjoitti:
Mitähän luokkaa on virran arvo, kun saa näpeille staattisesta varauksesta johtuvia tällejä? Jäänite on korkea, joten virta täytyy olla täysin olematon.

Jokaiselle tuttu ilmiö on kuivalla pakkasilmalla vaatteisiin syntyvä staattisen sähkön varaus (hankaus-sähkö). Sen purkautuessa sormesta, esimerkiksi oven kahvaan, tuntuu ikävä sähköisku. Jos ilman kosteuspitoisuus on suuri, niin varaus purkautuu helposti ilmaan, ja ikävää varausta ei synny. Riippuen vaatetuksesta ja ilman kosteudesta, varaus voi olla suurikin. Koska sormesta lähtevä kipinä voi olla usean millimetrin pituinen, jännite on hyvin korkea. Ilman läpilyöntijännite on noin 3kV/mm. Läpilyönnissä ilma ionisoituu, ja syntynyt plasman määrä on sitä suurempi mitä korkeampaan lämpötilaan säkövarauksen purkautuminen ilman kuumentaa. Hehkuva plasma on siis valokaari. Voimakkaassa valokaaressa lähes koko kaari on plasmaa, ja sen vastus on hyvin pieni.
Sanotaan että jännite ei tapa, vaan virran suuruus. Sormen päästä lähtevässä staattisen sähkön kipinässä virta voi olla suurikin, mutta kesto on niin lyhyt, että energiamäärä asettuu pieneksi. Iskun vaarallisuutta pienentää se, että virta ei kulje sydämen kautta. Vaaraton se ei kuitenkaan ole, etenkin jos sattuu olemaan korkealla tikkailla, ja putoaa säikähdyksestä ales.
Puuvillaiset asusteet keinokuituisten tilalle, ja ilmankostutin auttavat staattisen sähkön haittoihin.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä612
Liittynyt2.12.2017

nova kirjoitti:
Valistunut arvaus, että staattisen sähkön kipinävirta on tasasähköä? Menikö oikein? Jos niin miten tuo   100 pF:n konkka päästää tasasähköä läpi tai miten käyttäytyy ko. tilanteessa?

Vaihtovirta kulkee edestakaisin, kiteestä purkautuva yhteen suuntaan.

Tasajännitepulssi menee purkautuneen konkan läpi ja pulsseilla voidaan ohjata vaikka (fet) transistoria, kun pulssi tasasuunnataan diodin läpi, ennen ohjattavaa transistoria.

Mitä suurempi konkka, sitä kauemmin tasajännitepulssi ohjaa transistorin johtavaksi.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2315
Liittynyt19.10.2009

nimmarix kirjoitti:
nova kirjoitti:
Valistunut arvaus, että staattisen sähkön kipinävirta on tasasähköä? Menikö oikein? Jos niin miten tuo   100 pF:n konkka päästää tasasähköä läpi tai miten käyttäytyy ko. tilanteessa?

Vaihtovirta kulkee edestakaisin, kiteestä purkautuva yhteen suuntaan.

Tasajännitepulssi menee purkautuneen konkan läpi ja pulsseilla voidaan ohjata vaikka (fet) transistoria, kun pulssi tasasuunnataan diodin läpi, ennen ohjattavaa transistoria.

Mitä suurempi konkka, sitä kauemmin tasajännitepulssi ohjaa transistorin johtavaksi.

Tasajännitepulssi on terminä täysin järjetön. Tasajännite tarkoittaa sitä, että jännite ei muutu, kun taas jännitepulssi viittaa nopeasti muuttuvaan jännitteeseen.

Ihmisten käsitykset sähköopista ovat tavallisimmin peräisin jostain lukion kursseilta, missä käsitellään melko hyvin tasa- ja vaihtojännitteisiin liittyviä perusasioita, mutta jätetään vähemmälle huomiolle toimintatilan muutoksiin liittyvät ilmiöt. Kun staattinen sähkö purkautuu sormenpäästä vaikka metalliseen vaatenaulakkoon, kyse ei ole kyse oikeastaan tasa- eikä vaihtosähköstä (ainakaan jos vaihtosähköllä tarkoitetaan sitä sinimuotoista verkkojännitettä).

Lyde19
Seuraa 
Viestejä3878
Liittynyt7.7.2013

Kipinän kaltaista nopeaa ilmiötä mallinnetaan matemaattisesti diracin funktiolla. Jos haluaa arvioida kipinöiden vaikutustehoja niin kannattaisi laskea kipinöiden energiat ja vertailla niitä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat