Seuraa 
Viestejä49

Tulva on tilanne, jossa joen virtauskapasiteetti ei riitä valuma-alueen veden poistoon. Ilmastomuutoksen takia tämä on yleistyvä ilmiö. Joen virtauskapasiteettiä voidaan nostäa korottamalla penkereiítä.

Ehdotan vaihtoehtoista tapaa. Lasketaan joen pohjaan paineenkestävä putki, jossa veden virtausnopeus voi olla moninkertainen luonnolliseen virtaamaan verrattuna. Ohivirtausputki voisi olla tarvittaessa pituudeltaan kymmeniä kilometrejä. Putken kulkureitin estettömyys on jäänyt infra-rakentamisessa toistaiseksi hyödyntämättä.

Kommentit (18)

syytinki
Seuraa 
Viestejä10182

bothnicum kirjoitti:
Tulva on tilanne, jossa joen virtauskapasiteetti ei riitä valuma-alueen veden poistoon. Ilmastomuutoksen takia tämä on yleistyvä ilmiö. Joen virtauskapasiteettiä voidaan nostäa korottamalla penkereiítä.

Ehdotan vaihtoehtoista tapaa. Lasketaan joen pohjaan paineenkestävä putki, jossa veden virtausnopeus voi olla moninkertainen luonnolliseen virtaamaan verrattuna. Ohivirtausputki voisi olla tarvittaessa pituudeltaan kymmeniä kilometrejä. Putken kulkureitin estettömyys on jäänyt infra-rakentamisessa toistaiseksi hyödyntämättä.

Että tämänkin se ilmaston muutos vielä. On se aika perkele. Tietysti asiasta on mahdottoman vahvat näytöt, saatta konsensustakin löytyä.

Tiedä tuosta putkihommasta. Hiukan epäilen. Varmemmin toimisi jo hiukan kokeiltukin ratkaisu eli valuma-alueen vesiä hidastettaisiin patoamalla niitä sinne missä sulavatkin. Päästeltäisiin sitten hissukseen pois.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä612

bothnicum kirjoitti:
Tulva on tilanne, jossa joen virtauskapasiteetti ei riitä valuma-alueen veden poistoon. Ilmastomuutoksen takia tämä on yleistyvä ilmiö. Joen virtauskapasiteettiä voidaan nostäa korottamalla penkereiítä.

Ehdotan vaihtoehtoista tapaa. Lasketaan joen pohjaan paineenkestävä putki, jossa veden virtausnopeus voi olla moninkertainen luonnolliseen virtaamaan verrattuna. Ohivirtausputki voisi olla tarvittaessa pituudeltaan kymmeniä kilometrejä. Putken kulkureitin estettömyys on jäänyt infra-rakentamisessa toistaiseksi hyödyntämättä.

Muualla kuin suomessa, jokien tulvimiset ei johdu aina lumen sulamisesta tai ahtojäästä, vaan esim. vuoristoisesta maastosta, josta vesi kerääntyy sateella jokiin, tai ainakin osa siitä.

Joissakin paikoissa olisi varmaan toimiva idea.

Joen pintaa voisi laskea jo etukäteen yläjuoksulla, jos on runsaasti vettä tulossa.

Osan pumppujen käyttämästä sähköstä voisi muuttaa joksikin energiaksi.

.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lithops
Seuraa 
Viestejä314

Miten pohjassa olevassa pelkässä putkessa vesi virtaisi yhtään sen lujempaa, kuin sen ulkopuolella? Vai oliko tarkoitus liittää mukaan jonkinlaisia pumppaamoita matkan varrelle?

bothnicum
Seuraa 
Viestejä49

Paineen aiheuttaa putlkessa olevan veden massa.   Halkaisijaltaan neliömetrin  veden massa kilometrin matkalla 1000 tonnia.  Jollei putken lappoilmiön  imu/paine riitä, niin pumput peliin.  Tosin pumppuja tarvitaan vain tasamaalla.

Osaisiko joku laskea virtausnopeden, jos pudotus olisi esim. 1 metri.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Siitä minäkin lähtisin liikkeelle, varsinkin jos käytössä on kynä, paperia ja tyypillinen tulvajoki.

Toisaalta tulvajoet ovat hyvin tyypillisiä. Siitäkin vois kokeilla kehitellä jotain heuristiikkaa.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä8340

Helsingin vedenottoputkessa on turbiini, ei kiihdyttämässä virtausta vaan tuottamassa sähköä virtauksesta.
Pitkään putkeen voi laittaa myös turbiinin josta saadaan sähköä ja jarrutetaan virtaama normaalioloissa. Tulvan aikaan turbiinin voi ohittaa.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

Oottekohan te nyt ihan tietoisia jokien virtaamasta? Tuskin on edes rantatonttien omistajilla intresseissä rakennuttaa ydinvoimaloita purojen varteen vain jottei sukat kastuisi joentörmässä.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Perusfyysikko
Seuraa 
Viestejä442

Lyde19 kirjoitti:
Helsingin vedenottoputkessa on turbiini, ei kiihdyttämässä virtausta vaan tuottamassa sähköä virtauksesta.
Pitkään putkeen voi laittaa myös turbiinin josta saadaan sähköä ja jarrutetaan virtaama normaalioloissa. Tulvan aikaan turbiinin voi ohittaa.

Suurimman mahdollisen saatavan energian määrää korkeusero, ei mikään muu. Tasamaalla ei saa energiaa eikä vesi virtaa vaan seisoo. Oletko katsonut Pohjanmaan (tai Pariisin) alueen korkeuskäyriä? Päijännetunnelin pituus on 120 km ja korkeusero merenpintaan 78 metriä. Pariisi on parinsadan kilometrin päässä merestä mutta Seine on kartasta katsoen varmaan 400 km pitkä tuolla välillä. Korkeuseroa on normaalisti 24 metriä, nyt muutama metri enemmän.

Vertailun vuoksi, Oulujoesta saadaan oikeasti energiaa. Se on n. 100 km pitkä ja korkeuseroa on yli 120 metriä.

Jakob
Seuraa 
Viestejä2181

Perusfyysikko kirjoitti:
Suurimman mahdollisen saatavan energian määrää korkeusero, ei mikään muu. Tasamaalla ei saa energiaa eikä vesi virtaa vaan seisoo.

Eikö tuohon kuitenkin jonkinlainen haipakka muodostu jos putken alapää on merkittävästi alempana kuin tulvajärven pinta? Jopa lappoilmiö-tyyppinen. Pelkkä koski "tuhlaa" korkeuseron potentiaalienergian, putki "hyödyntää"..?

Keski-Euroopan tasamailla tuommonen putki ei kyllä auta. Vuoristoisilla seuduilla ja esim. Englannissa on paljon paikkoja joissa matala joki solisee laakson pohjalla. Sitten kun sataa muutaman päivän niin joesta muodostuu kolme metriä syvä järvi. Näissä putki saattaisi auttaa mutta olisi kyllä kallis ratkaisu kun ne on lähinnä pieniä kyliä noissa laaksoissa.

apassi
Seuraa 
Viestejä1274

Kaivetaanko se putken toinen pää sitten kiinaan, minne se vesi katoaa "aika haipakkaa"?

Ja sitten kun poistoa ei tarvita, hattu päälle, joka on trendien mukaisesti puukomposiitista.

nimmarix
Seuraa 
Viestejä612

Lyde19 kirjoitti:
Jos joenkohdat joihin muodostuu jääpatoja ohitetaan putkella niin jääpatoja muodostuu enemmän koska virtaama hidastuu.

Virtaama ei hidastu, vaan se pidetään normaalina.

Jos  virtausta ei nopeuteta,  nousee vedenpinta ja samalla jää padon takana ja ahtautuu jääpadon päälle.

bothnicum
Seuraa 
Viestejä49

Otetaampa tyypillinen suomalainen tulvajoki  Pohjanmaalla jossa  50 kilometrin matkalla korkeusero on pienimmillään 5 metriä.   Tulvavirtaama olkoon  100 kuutiometriä sekunnissa.    Jos virtauskapasitettia haluttaisiin nostaa 10 prosentilla,  täytyisi virtausnopeus halkaisijaltaan neliömetrin  ohijuoksutuspukessa olla 10 metriä  sekunnissa.     Riittääkö Pohjanmaan jokien kaltevuus  aikaansaamaan tarvittavan virtausnopeuden  ilman erillisiä pumppuasemia?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Putkessa virtausvastus on verrannollinen halkaisijan käänteisarvon neljänteen potenssiin. Jos kunnolla halutaan virtausta hidastaa, niin sitten koko jokiuoma putkitetaan metrin tai puolen metrin putkilla. Vielä parempi tulos saavutetaan, jos käytetään kymmensenttisiä putkia.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat