Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

Koristetuulimyllyn teko harrasteena on vienyt odotettua enemmän aikaa. Onneksi projektille ei ole aikataulua. Jo yksistään pähkäily siitä millainen rakennelma pihapiiriin sopisi tuotti päänvaivaa. Perinteinen nelisiipinen olisi ollut veikeän näköinen, samoin monisiipinen mylly, joka on tuttu Australian maatiloilta. Tavoittelin kuitenkin harvaan asuttuun maaseutumiljööseen soveltuvaa mallia. Vajaan kilovatin teho 4-5m/s nimellistuulen nopeudella olisi toivottavaa. Voimala pitäisi olla hiljainen, ja tämä johti rakenteessa suoravetogeneraattoriin. Vaihteeton suoravetogeneraattori taasen vaati kiertonopeutta, joten siipilukua ei voinut kasvattaa kovin suureksi. Kolmisiipinen olisi paras vaihtoehto. Kuusisiipiseen kuitenkin päädyin, koska se on hauskemman näköinen, tämä on tietysti makuasia. Jos saan projektin loppuun, niin ko. rakenteella voi kokeilla myös kolmisiipistä ja kaksisiipistä.
Siipiprofiileista ja aerodynamiikasta myöhemmin. Jos pohtii perinteisen tuulimyllyn siiven "keskisalon"paikkaa, ja kummalle puolelle siipeä se tulisi asettaa, niin siiven toiminta selviää jo siitä. No, joissakin tuo "keskisalko" on pyörimis-suunnan laidalla ja se voidaan muotoilla kohtauskulman mukaisesti. Laudoista tehty rakenne tulee silloin ongelmaksi.
Kuvassa "keskisalko" on siipilevyn takana. Liekö vahinko, vai silmälle miellyttävämpi vaihtoehto.
http://www.tuulimylly.fi/images/Tuulimylly_Romantika_003.jpg
Perinteisissä tuulimyllyissä "keskisalko" on tuulen puolella.
http://www.kotiseutuliitto.fi/sites/default/files/kuva-3.jpg

Sivut

Kommentit (865)

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä12456
Liittynyt13.3.2017

Tuon tyyppinen tuulimylly toimii ns. vastukseen perustuen...eli ei aerodynaamisesti.

Mulla on laite joka käyttää starttiin vastusta, mutta pyörimisen alettua toimii aerodynaamisesti.

So on ns.  HIGH TECH tuote.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

ovolo
Seuraa 
Viestejä6122
Liittynyt7.7.2007

Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6122
Liittynyt7.7.2007

Major_Overhaul kirjoitti:
Tuon tyyppinen tuulimylly toimii ns. vastukseen perustuen...eli ei aerodynaamisesti.

Mulla on laite joka käyttää starttiin vastusta, mutta pyörimisen alettua toimii aerodynaamisesti.

So on ns.  HIGH TECH tuote.

Eli onko se sellainen, että startissa siivet on tuuleen nähden 45 asteen kulmassa (paras vääntö) ja kierrosten noustessa siiven nousukulma pienenee. 

miilu
Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

miilu
Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

Tuulivoimalan lapojen pituus on 3,2m, joka antaa tuulipinta-alaksi 32 m^2. Tässtä saatava teoreettinen tuuliteho on 1 kW. tähän ei kuitenkaan päästä, joten arvioitu 40%:n teho olisi 720W. Generaattorihäviöt huomioiden 624W.
Roottorin pyörimisnopeutta yritän ajaa aina 1,3r/s nopeuteen saakka. Saa nähdä toteutuuko näin suuri nopeus, TRS 6,17. Tämä ei kuitenkaan aiheuta häiritsevää siipien suhinaa. Keskipakovoimaan perustuva lapakulmien säätö rajaa pyörimisnopeutta voimakkaalla tuulella. Myrskyllä siivet pyörivät, tosin ne menevät sakkaukseen, ehkä parinkymmenen asteen kulmassa. Varaa säädössä on jopa niin, että siivet ovat lähes tuulen suuntaiset. No, yksittäisen siiven paino on vain n. 6kg. Ei se maailmaa kaada jos rakenteet särkyy. Pyöriessä tosin keskipakovoima on noin 650N, nykyisin taidetaan puhua keskeiskiihtyvyydestä.
Ylläolevassa kuvassa on keskipakosäätimen periaate. Vaijerit on korvattu nivelletyillä palkeilla ja tangoilla. Säätäjästä myöhemmin lisää.

miilu
Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

Karres kirjoitti:
Tein muutama vuosi sitten tollasen koristeeksi.

Pieni sievä tuulimylly on koristeellinen. Jos haluaa tehdä hiukan isomman, siivet täytyy saada niin korkealle että eläväiset ei lyö päätään siipiin. Pikkumyllyissä ei välttämättä tarvitse pähkäillä aerodynamiikkaa.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä12456
Liittynyt13.3.2017

miilu kirjoitti:
Tuulivoimalan lapojen pituus on 3,2m, joka antaa tuulipinta-alaksi 32 m^2. Tässtä saatava teoreettinen tuuliteho on 1 kW. tähän ei kuitenkaan päästä, joten arvioitu 40%:n teho olisi 720W. Generaattorihäviöt huomioiden 624W.
Roottorin pyörimisnopeutta yritän ajaa aina 1,3r/s nopeuteen saakka. Saa nähdä toteutuuko näin suuri nopeus, TRS 6,17. Tämä ei kuitenkaan aiheuta häiritsevää siipien suhinaa. Keskipakovoimaan perustuva lapakulmien säätö rajaa pyörimisnopeutta voimakkaalla tuulella. Myrskyllä siivet pyörivät, tosin ne menevät sakkaukseen, ehkä parinkymmenen asteen kulmassa. Varaa säädössä on jopa niin, että siivet ovat lähes tuulen suuntaiset. No, yksittäisen siiven paino on vain n. 6kg. Ei se maailmaa kaada jos rakenteet särkyy. Pyöriessä tosin keskipakovoima on noin 650N, nykyisin taidetaan puhua keskeiskiihtyvyydestä.
Ylläolevassa kuvassa on keskipakosäätimen periaate. Vaijerit on korvattu nivelletyillä palkeilla ja tangoilla. Säätäjästä myöhemmin lisää.

Eihän tässä kohtisuoraan Ilmavirtaan ala ole edes 2 M2 ???

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

jjw
Seuraa 
Viestejä728
Liittynyt20.9.2010

Major_Overhaul kirjoitti:
miilu kirjoitti:
Tuulivoimalan lapojen pituus on 3,2m, joka antaa tuulipinta-alaksi 32 m^2. Tässtä saatava teoreettinen tuuliteho on 1 kW. tähän ei kuitenkaan päästä, joten arvioitu 40%:n teho olisi 720W. Generaattorihäviöt huomioiden 624W.
Roottorin pyörimisnopeutta yritän ajaa aina 1,3r/s nopeuteen saakka. Saa nähdä toteutuuko näin suuri nopeus, TRS 6,17. Tämä ei kuitenkaan aiheuta häiritsevää siipien suhinaa. Keskipakovoimaan perustuva lapakulmien säätö rajaa pyörimisnopeutta voimakkaalla tuulella. Myrskyllä siivet pyörivät, tosin ne menevät sakkaukseen, ehkä parinkymmenen asteen kulmassa. Varaa säädössä on jopa niin, että siivet ovat lähes tuulen suuntaiset. No, yksittäisen siiven paino on vain n. 6kg. Ei se maailmaa kaada jos rakenteet särkyy. Pyöriessä tosin keskipakovoima on noin 650N, nykyisin taidetaan puhua keskeiskiihtyvyydestä.
Ylläolevassa kuvassa on keskipakosäätimen periaate. Vaijerit on korvattu nivelletyillä palkeilla ja tangoilla. Säätäjästä myöhemmin lisää.

Eihän tässä kohtisuoraan Ilmavirtaan ala ole edes 2 M2 ???


Laske uudelleen. On se 32m2

miilu
Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

Major_Overhaul kirjoitti:
miilu kirjoitti:
Tuulivoimalan lapojen pituus on 3,2m, joka antaa tuulipinta-alaksi 32 m^2. Tässtä saatava teoreettinen tuuliteho on 1 kW. tähän ei kuitenkaan päästä, joten arvioitu 40%:n teho olisi 720W. Generaattorihäviöt huomioiden 624W.
Roottorin pyörimisnopeutta yritän ajaa aina 1,3r/s nopeuteen saakka. Saa nähdä toteutuuko näin suuri nopeus, TRS 6,17. Tämä ei kuitenkaan aiheuta häiritsevää siipien suhinaa. Keskipakovoimaan perustuva lapakulmien säätö rajaa pyörimisnopeutta voimakkaalla tuulella. Myrskyllä siivet pyörivät, tosin ne menevät sakkaukseen, ehkä parinkymmenen asteen kulmassa. Varaa säädössä on jopa niin, että siivet ovat lähes tuulen suuntaiset. No, yksittäisen siiven paino on vain n. 6kg. Ei se maailmaa kaada jos rakenteet särkyy. Pyöriessä tosin keskipakovoima on noin 650N, nykyisin taidetaan puhua keskeiskiihtyvyydestä.
Ylläolevassa kuvassa on keskipakosäätimen periaate. Vaijerit on korvattu nivelletyillä palkeilla ja tangoilla. Säätäjästä myöhemmin lisää.

Eihän tässä kohtisuoraan Ilmavirtaan ala ole edes 2 M2 ???

Ympyrän säde on 3,2m^2*3,13=32m^2 ja roottorin halkaisija 6,4m

Lisäyksenä voisin mainita että tuulen kokonaisteho on 1,8kW, tuuli ei voi pysähtyä tuulimyllyn taakse, vaan suuri osa tuulen energiasta menee pakostakin hukkaan. Tehot on laskettu ilman tiheydellä 1,23kg/m^3.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6122
Liittynyt7.7.2007

miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

miilu
Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Kopiojyrsimellä siivet on tehty, sen erikoinen sabluunan rakenne seliää kyllä myöhemmin. Itse jyrsimen teko oli iso urakka. Eikä erikoisen "lyhennetyn kiertosabluunan" teko laskennan mukaiseksi hetkessä käynyt.

Kuvan mukainen suojaus ei tässä konstruktiossa käy. Tuulimyllyn torni on ontto, sitä kautta pääsee kääntökehälaakerin läpi konehuoneeseen. Tuulimyllyn yläosa lepää siis kääntökehän päällä. Kuvassa näkymä konehuoneesta tornikuiluun.

miilu
Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

Tuulimyllyn konstruktiossa on käytetty normaalia rautakaupasta saatavia tarveaineita. Pääosin vaneria ja lautatavaraa. Lapakulman säätäjän liukulaakerit on muovisesta vesijohtoputkesta, ne on helposti vaihdettavissa. Kuvassa napapyörän teko sen alkuvaiheessa. Liimaan en luottanut, vaan pulttiliitoksissa pysyin. Tämä vaihe oli jo muutama vuosi sitten. Talvisin työtilat on kylmät, ja edistyminen siksi hidasta. Pistän hissukseen yleistä perustietoa rakenteesta. Itse aerodynamiikkaa, suoravetogeneraattoria ja lujuuslaskentaa pistän pikku hiljaa edeten, koska jotain mielenkiintoa asian tiimoilta näyttää olevan.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6122
Liittynyt7.7.2007

Täälläkin oli ketju: https://www.tiede.fi/keskustelu/14293/ketju/oma_tuuligeneraattori Nyt pikaisella satunnaiskelauksella näytti siltä, että kaikki rakennepiirustukset ja kuvat hävinneet palstauudistuksen myötä. Siellä oli hyviäkin ideoita.

Ilmeisesti aiot tehdä kestomagneettigeneraattorin suoravedolla tuohon tyyliin? 

 http://www.instructables.com/id/DIY-1000-watt-wind-turbine/

Muistan pienenä poikana, kun meillä ei ollut vielä sähköjä. Asuttiin melkein korvessa. Isä rakensi halkovajan katolle pienen kolmilapaisen tuuligeneraattorin, jolla ladattiin paristoputkiradioon tarpeellisia 2 voltin akkuja, jotka antoi putkille hehkuvirran. Samasta akusta tehtiin kotimaista tuotantoa olevalla mekaanisella hakkurilla anodijännite muuntajan avustuksella. Ei ollut suoravetogeneraattori, vaan auton tasavirtalaturissa muistaakseni oli hyödynnetty sodassa tipahtaneen lentokoneen osiakin. Joku ratasvälitys siinä oli.

Yläkuvassa ensimmäisiä "PWM"-hakkurivirtalähteitä 30 - 50-luvuilta!

miilu
Seuraa 
Viestejä731
Liittynyt25.1.2011

ovolo kirjoitti:
Täälläkin oli ketju: https://www.tiede.fi/keskustelu/14293/ketju/oma_tuuligeneraattori Nyt pikaisella satunnaiskelauksella näytti siltä, että kaikki rakennepiirustukset ja kuvat hävinneet palstauudistuksen myötä. Siellä oli hyviäkin ideoita.

Ilmeisesti aiot tehdä kestomagneettigeneraattorin suoravedolla tuohon tyyliin? 

 http://www.instructables.com/id/DIY-1000-watt-wind-turbine/

Muistan pienenä poikana, kun meillä ei ollut vielä sähköjä. Asuttiin melkein korvessa. Isä rakensi halkovajan katolle pienen kolmilapaisen tuuligeneraattorin, jolla ladattiin paristoputkiradioon tarpeellisia 2 voltin akkuja, jotka antoi putkille hehkuvirran. Samasta akusta tehtiin kotimaista tuotantoa olevalla mekaanisella hakkurilla anodijännite muuntajan avustuksella. Ei ollut suoravetogeneraattori, vaan auton tasavirtalaturissa muistaakseni oli hyödynnetty sodassa tipahtaneen lentokoneen osiakin. Joku ratasvälitys siinä oli.

Yläkuvassa ensimmäisiä "PWM"-hakkurivirtalähteitä 30 - 50-luvuilta!

Juu, muistan tuon keskusteluketjun. Päädyin omassa suunnitelmassa suoravetogeneraattoriin, jossa magneetit on asetettu sylinterimäisesti kehälle. Aluksi kaavailin generaattorin napapyörän osaksi, jonka halkaisija olisi ollut edullisempi magneettivuon muutosnopeuden suhteen. Vanerin kosteusvaihtelun ja lämpölaajenenisen vaikutusta en osannut arvioida. Niin päädyin erilliseen konehuoneeseen, jossa on pienempi, vajaan metrin halkaisijan omaava suoravetogeneraattori. Nähtäväksi jää kuinka pieneen ilmarakoon kokeilussa päädyn. Kuvassa generaattorin rakennetta, josta puuttuu käämin ptc-suojat, sekä kaulus jolla staattorina toimiva käämikehä kiinnitetään konehuoneen runkoon. Käämikehän valu oli oli hauska operaatio, siitä tuonnempana.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat