Sivut

Kommentit (1067)

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23922

ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Ok...missä Miilu vaikuttaa ?

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovolo
Seuraa 
Viestejä7493

Major_Overhaul kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Ok...missä Miilu vaikuttaa ?

En tiedä Miilun sijaintia. Kertonee varmaan itse?

Vanhan muisti pettää. Tuossa postauksessani hupsin PIK-purjekoneen pienoismallista. Se olikin Vinka-lennokki. Yläkuvassa oikea Vinka lentokone..

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
 Staattori kannattaa tehdä pellistä ettei pyörrevirrat häiritse.

Miilun generaattorissa staattori on pelkkää kuparikäämiä, jolloin vältetään ns. cogging-ilmiö.

Miten joku cogging vaikuttaa asiaan, jos staattorikäämit on kiinnitetty rautapeltiin?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

ovolo
Seuraa 
Viestejä7493

o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
 Staattori kannattaa tehdä pellistä ettei pyörrevirrat häiritse.

Miilun generaattorissa staattori on pelkkää kuparikäämiä, jolloin vältetään ns. cogging-ilmiö.

Miten joku cogging vaikuttaa asiaan, jos staattorikäämit on kiinnitetty rautapeltiin?

Miilun generaattorin rakenneperiaate on yläkuvassa. Tuo vihreä kuparikäämi edustaa staattoria ja magneettihässäkät molemmin puolin käämiä ovat roottori. Tuolloin generaattori ei  jumittele samoin, kuin jos  rautahampaat olisivat käämien sisällä. Etu on siinä, että generaattori lähtee pyörimään heikollakin tuulella eikä generaattorin pyörimisessä ole kiertymistä vastustavaa nykivää vääntömomenttia.  Tietysti, kun generaattoria kuormitetaan, pientä nykimisilmiötä on. Varmaan tiesitkin, kunhan vain tapasi mukaan viisastelet!  Tuossa kuitenkin vähän selitystä,"cogging"- ilmiöstä  .

miilu
Seuraa 
Viestejä816

Major_Overhaul kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Ok...missä Miilu vaikuttaa ?

Ai, että missä päin miilu vaikuttaa ...
Tähän on hyvin, hyvin vaikea vastata. Esimerkiksi, jos olen kivunnut tuulivoimalan konehuoneeseen, noin kymmenen metrin korkeuteen, vaikutan siellä. Mutta minne päin, se riippuu tietysti tuulen suunnasta.
Konehuoneeseen ei vielä ole asennettu edes peräsintä, mutta itse konehuone näyttää toimivan peräsimenä, ja kääntyy tuulen mukaan. Tellinkejä en ehtinyt purkaa ennen talven tuloa. Tornista lisää kun päästään pähkäilemään harusvetoja ym.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
 Staattori kannattaa tehdä pellistä ettei pyörrevirrat häiritse.

Miilun generaattorissa staattori on pelkkää kuparikäämiä, jolloin vältetään ns. cogging-ilmiö.

Miten joku cogging vaikuttaa asiaan, jos staattorikäämit on kiinnitetty rautapeltiin?

Miilun generaattorin rakenneperiaate on yläkuvassa. Tuo vihreä kuparikäämi edustaa staattoria ja magneettihässäkät molemmin puolin käämiä ovat roottori. Tuolloin generaattori ei  jumittele samoin, kuin jos  rautahampaat olisivat käämien sisällä. Etu on siinä, että generaattori lähtee pyörimään heikollakin tuulella eikä generaattorin pyörimisessä ole kiertymistä vastustavaa nykivää vääntömomenttia.  Tietysti, kun generaattoria kuormitetaan, pientä nykimisilmiötä on. Varmaan tiesitkin, kunhan vain tapasi mukaan viisastelet!  Tuossa kuitenkin vähän selitystä,"cogging"- ilmiöstä  .

Jos magneetit ovat roottorissa ja käämit staattorissa, niin käämien takana voi aivan hyvin olla rautapeltiä eikä se haittaa käyntiinlähtöä millään lailla.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23922

ovolo kirjoitti:
Major_Overhaul kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Ok...missä Miilu vaikuttaa ?

En tiedä Miilun sijaintia. Kertonee varmaan itse?

Vanhan muisti pettää. Tuossa postauksessani hupsin PIK-purjekoneen pienoismallista. Se olikin Vinka-lennokki. Yläkuvassa oikea Vinka lentokone..

Muistan 15 vuotiaana kun kaverini Kauhavalla rakensi Vinkan R/C mallin....noin 41 vuotta siitten. Korjaa nyttemmin autoja..onko sama kaiffari ???

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23922

miilu kirjoitti:
Major_Overhaul kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Ok...missä Miilu vaikuttaa ?

Ai, että missä päin miilu vaikuttaa ...
Tähän on hyvin, hyvin vaikea vastata. Esimerkiksi, jos olen kivunnut tuulivoimalan konehuoneeseen, noin kymmenen metrin korkeuteen, vaikutan siellä. Mutta minne päin, se riippuu tietysti tuulen suunnasta.
Konehuoneeseen ei vielä ole asennettu edes peräsintä, mutta itse konehuone näyttää toimivan peräsimenä, ja kääntyy tuulen mukaan. Tellinkejä en ehtinyt purkaa ennen talven tuloa. Tornista lisää kun päästään pähkäilemään harusvetoja ym.

Huikea syteemi !

Mikä on lähin yli 50 000 asukkaan siti sun lokaatiosta ??

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä23922

ovolo kirjoitti:

Vanhan muisti pettää. Tuossa postauksessani hupsin PIK-purjekoneen pienoismallista.

Mulla on myös 2 kaveria jotka ovat veljekset jotka molemat rakensivat PIK-20 mallin ..lasikuiturungolla...molemmat inssejä Polita...toinen Trafilla töissä.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

ovolo
Seuraa 
Viestejä7493

o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
 Staattori kannattaa tehdä pellistä ettei pyörrevirrat häiritse.

Miilun generaattorissa staattori on pelkkää kuparikäämiä, jolloin vältetään ns. cogging-ilmiö.

Miten joku cogging vaikuttaa asiaan, jos staattorikäämit on kiinnitetty rautapeltiin?

Miilun generaattorin rakenneperiaate on yläkuvassa. Tuo vihreä kuparikäämi edustaa staattoria ja magneettihässäkät molemmin puolin käämiä ovat roottori. Tuolloin generaattori ei  jumittele samoin, kuin jos  rautahampaat olisivat käämien sisällä. Etu on siinä, että generaattori lähtee pyörimään heikollakin tuulella eikä generaattorin pyörimisessä ole kiertymistä vastustavaa nykivää vääntömomenttia.  Tietysti, kun generaattoria kuormitetaan, pientä nykimisilmiötä on. Varmaan tiesitkin, kunhan vain tapasi mukaan viisastelet!  Tuossa kuitenkin vähän selitystä,"cogging"- ilmiöstä  .

Jos magneetit ovat roottorissa ja käämit staattorissa, niin käämien takana voi aivan hyvin olla rautapeltiä eikä se haittaa käyntiinlähtöä millään lailla.

Ei kai kukaan ole niin väittänyt, että haittaa? Mutta koko ajan ollut puhe tuosta Miilun gen. rakenteesta ja tuskin Miilu tuossa vaiheessa alkaa muuttamaan sitä. Muutenkin varmaan miettinyt, miten päin on järkevämpi toteuttaa. Ja sekin on periaatetasolla yhdentekevää, kumpi on staattori ja kumpi roottori. Tosin jos käämit on staattorissa, niin helpompi ottaa tuotettu sähkö ulos.  Vaikuttaa siltä, ettet ole edes seurannut tätä ketjua, kunhan vain välillä testailet koomikon kykyjäsi?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
 Staattori kannattaa tehdä pellistä ettei pyörrevirrat häiritse.

Miilun generaattorissa staattori on pelkkää kuparikäämiä, jolloin vältetään ns. cogging-ilmiö.

Miten joku cogging vaikuttaa asiaan, jos staattorikäämit on kiinnitetty rautapeltiin?

Miilun generaattorin rakenneperiaate on yläkuvassa. Tuo vihreä kuparikäämi edustaa staattoria ja magneettihässäkät molemmin puolin käämiä ovat roottori. Tuolloin generaattori ei  jumittele samoin, kuin jos  rautahampaat olisivat käämien sisällä. Etu on siinä, että generaattori lähtee pyörimään heikollakin tuulella eikä generaattorin pyörimisessä ole kiertymistä vastustavaa nykivää vääntömomenttia.  Tietysti, kun generaattoria kuormitetaan, pientä nykimisilmiötä on. Varmaan tiesitkin, kunhan vain tapasi mukaan viisastelet!  Tuossa kuitenkin vähän selitystä,"cogging"- ilmiöstä  .

Jos magneetit ovat roottorissa ja käämit staattorissa, niin käämien takana voi aivan hyvin olla rautapeltiä eikä se haittaa käyntiinlähtöä millään lailla.

Ei kai kukaan ole niin väittänyt, että haittaa? Mutta koko ajan ollut puhe tuosta Miilun gen. rakenteesta ja tuskin Miilu tuossa vaiheessa alkaa muuttamaan sitä. Muutenkin varmaan miettinyt, miten päin on järkevämpi toteuttaa. Ja sekin on periaatetasolla yhdentekevää, kumpi on staattori ja kumpi roottori. Tosin jos käämit on staattorissa, niin helpompi ottaa tuotettu sähkö ulos.  Vaikuttaa siltä, ettet ole edes seurannut tätä ketjua, kunhan vain välillä testailet koomikon kykyjäsi?

On aivan samantekevää, ovatko magneetit roottorissa vai staattorissa. Olennaista on, että rautapiirissä ei synny pyörrevirtoja. Sen vuoksi rautapiirin se osa, jossa vuo muuttuu, tehdään peltiliuskoista. Magneetit voi liimata umpirautaan. Käämitys kannattaa kiinnittää levyrakenteeseen, jossa pyörrevirrat eivät pääse kulkemaan.

Eikä tuon selvittämiseen tarvita erityisiä koomikon taitoja. Taitaa olla niin, että ketjun coggaajilta niitä vaaditaan.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Jakob
Seuraa 
Viestejä1613

o_turunen kirjoitti:
Olennaista on, että rautapiirissä ei synny pyörrevirtoja. Sen vuoksi rautapiirin se osa, jossa vuo muuttuu, tehdään peltiliuskoista. Magneetit voi liimata umpirautaan.

Vaikka tästä asiasta ei ole vielä juuri keskusteltu niin väitän että aloittajan rakenteessa syntyy jonkin verran pyörrevirtahäviöitä myös kestomagneeteissa, ja ehkä niiden kiinnityksissäkin. Häviöt eivät tietysti ole ehkä kovin suuria, syntyvät korkeilla taajuuksilla.

ovolo
Seuraa 
Viestejä7493

o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
 Staattori kannattaa tehdä pellistä ettei pyörrevirrat häiritse.

Miilun generaattorissa staattori on pelkkää kuparikäämiä, jolloin vältetään ns. cogging-ilmiö.

Miten joku cogging vaikuttaa asiaan, jos staattorikäämit on kiinnitetty rautapeltiin?

Miilun generaattorin rakenneperiaate on yläkuvassa. Tuo vihreä kuparikäämi edustaa staattoria ja magneettihässäkät molemmin puolin käämiä ovat roottori. Tuolloin generaattori ei  jumittele samoin, kuin jos  rautahampaat olisivat käämien sisällä. Etu on siinä, että generaattori lähtee pyörimään heikollakin tuulella eikä generaattorin pyörimisessä ole kiertymistä vastustavaa nykivää vääntömomenttia.  Tietysti, kun generaattoria kuormitetaan, pientä nykimisilmiötä on. Varmaan tiesitkin, kunhan vain tapasi mukaan viisastelet!  Tuossa kuitenkin vähän selitystä,"cogging"- ilmiöstä  .

Jos magneetit ovat roottorissa ja käämit staattorissa, niin käämien takana voi aivan hyvin olla rautapeltiä eikä se haittaa käyntiinlähtöä millään lailla.

Ei kai kukaan ole niin väittänyt, että haittaa? Mutta koko ajan ollut puhe tuosta Miilun gen. rakenteesta ja tuskin Miilu tuossa vaiheessa alkaa muuttamaan sitä. Muutenkin varmaan miettinyt, miten päin on järkevämpi toteuttaa. Ja sekin on periaatetasolla yhdentekevää, kumpi on staattori ja kumpi roottori. Tosin jos käämit on staattorissa, niin helpompi ottaa tuotettu sähkö ulos.  Vaikuttaa siltä, ettet ole edes seurannut tätä ketjua, kunhan vain välillä testailet koomikon kykyjäsi?

On aivan samantekevää, ovatko magneetit roottorissa vai staattorissa. Olennaista on, että rautapiirissä ei synny pyörrevirtoja. Sen vuoksi rautapiirin se osa, jossa vuo muuttuu, tehdään peltiliuskoista. Magneetit voi liimata umpirautaan. Käämitys kannattaa kiinnittää levyrakenteeseen, jossa pyörrevirrat eivät pääse kulkemaan.

Eikä tuon selvittämiseen tarvita erityisiä koomikon taitoja. Taitaa olla niin, että ketjun coggaajilta niitä vaaditaan.

https://circuitglobe.com/cogging-in-induction-motor.html

"The phenomenon of Magnetic Locking between the stator and the rotor teeth is called Cogging or Teeth Locking. Even after applying full voltage to the stator winding, the rotor of a 3 phase induction motor fails to start. This condition arises when the number of stator and rotor slots are either equal or have an integral ratio.

The number of the stator slots equal to or an integral multiple of the rotor slots, strong alignment forces is produced between the stator and the rotor. As a result of these forces an alignment torque greater than the accelerating torque with consequent failure of the motor to start. Thus, a locking is created between the stator and rotor teeth. This condition is known as Cogging or Magnetic locking.

When the stator and the rotor teeth faces each other, the reluctance of the magnetic path is minimum. Under this minimum reluctance path condition, magnetic locking takes place between the stator and the rotor teeth.

In order to reduce or eliminate the process of Cogging,  the number of stator slots are never made equal to the rotor or have an integral ratio. It can also be reduced by using the skewed rotor. Cogging and Crawling are less eminent in wound rotor motors because of the higher starting torques."

Älä vain ala nyt saivarella, että tuossahan puhuttiin vain induktiomoottorista, tai muuta vastaavaa..

Vierailija

miilu kirjoitti:
Major_Overhaul kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Ok...missä Miilu vaikuttaa ?

Ai, että missä päin miilu vaikuttaa ...
Tähän on hyvin, hyvin vaikea vastata. Esimerkiksi, jos olen kivunnut tuulivoimalan konehuoneeseen, noin kymmenen metrin korkeuteen, vaikutan siellä. Mutta minne päin, se riippuu tietysti tuulen suunnasta.
Konehuoneeseen ei vielä ole asennettu edes peräsintä, mutta itse konehuone näyttää toimivan peräsimenä, ja kääntyy tuulen mukaan. Tellinkejä en ehtinyt purkaa ennen talven tuloa. Tornista lisää kun päästään pähkäilemään harusvetoja ym.

Ei tämä miltään hupigeneraattorilta vaikuta. Onko sulla paljonkin akkuja plakkarissa?

miilu
Seuraa 
Viestejä816

^ Itse päädyin ratkaisuun juurikin tuon helpon sähkön ulosviennin osalta. Tämä on eritoten tärkeä pointti, jos magneettikehät asennetaan itse nokkakartioon, ja staattori konehuoneen ulkoseinään.

Mutta toiseen asiaan.
Oletetaan että magneetit liimataan käämikehäpuolikkaisiin, niin ulko- kuin sisäkehälle, ennen koontaa. Koonnassa sisimmäinen käämikehä työnnetään akselia pitkin ulkokehän sisään. Sisimmän ja uloimman kehän magneetit alkavat lähestyä toisiaan, ja niiden välinen vetovoima kasvaa aksiaalisessa suunnassa. Lopussa vaikuttaa vain radiaalinen voima.
Jotta käämikehäpuolikkaat eivät paiskautuisi voimalla toisiaan vasten, millaisen vastavedon se vaatisi?
Tätä en ole yrittänytkään laskea, vaan aion kokeilla muutamalla magneetilla.

ovolo
Seuraa 
Viestejä7493

miilu kirjoitti:

Mutta toiseen asiaan.
Oletetaan että magneetit liimataan käämikehäpuolikkaisiin, niin ulko- kuin sisäkehälle, ennen koontaa. Koonnassa sisimmäinen käämikehä työnnetään akselia pitkin ulkokehän sisään. Sisimmän ja uloimman kehän magneetit alkavat lähestyä toisiaan, ja niiden välinen vetovoima kasvaa aksiaalisessa suunnassa. Lopussa vaikuttaa vain radiaalinen voima.
Jotta käämikehäpuolikkaat eivät paiskautuisi voimalla toisiaan vasten, millaisen vastavedon se vaatisi?
Tätä en ole yrittänytkään laskea, vaan aion kokeilla muutamalla magneetilla.

Kyllä kai sinun pitää jonkinlainen "tunkki" kehitellä, että  saat laskettua sisäkehän akselia pitkin hitaasti paikalleen. Muuten saattaa tulla vahinkoja. 

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32920

miilu kirjoitti:
Tähän on hyvin, hyvin vaikea vastata. Esimerkiksi, jos olen kivunnut tuulivoimalan konehuoneeseen, noin kymmenen metrin korkeuteen, vaikutan siellä.

Tuohan on hieno projekti. Minulle tuli tuosta koristeesta ja alkupuolen kuvista mieleen pienen generaattorin asentaminen puutarhaleluun, mutta näköjään tässä on ihan oikea ote. Meillä ei kyllä menisi läpi koristeena tuollainen.

Mitä meinaat tehdä tuolla sähköllä?

Vierailija

ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:

Mutta toiseen asiaan.
Oletetaan että magneetit liimataan käämikehäpuolikkaisiin, niin ulko- kuin sisäkehälle, ennen koontaa. Koonnassa sisimmäinen käämikehä työnnetään akselia pitkin ulkokehän sisään. Sisimmän ja uloimman kehän magneetit alkavat lähestyä toisiaan, ja niiden välinen vetovoima kasvaa aksiaalisessa suunnassa. Lopussa vaikuttaa vain radiaalinen voima.
Jotta käämikehäpuolikkaat eivät paiskautuisi voimalla toisiaan vasten, millaisen vastavedon se vaatisi?
Tätä en ole yrittänytkään laskea, vaan aion kokeilla muutamalla magneetilla.

Kyllä kai sinun pitää jonkinlainen "tunkki" kehitellä, että  saat laskettua sisäkehän akselia pitkin hitaasti paikalleen. Muuten saattaa tulla vahinkoja. 

Saiskohan sen puukiiloja käyttäen tai vanerilieriöllä ujutettua siististi paikalleen?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat