Sivut

Kommentit (1067)

miilu
Seuraa 
Viestejä816

Raspu kirjoitti:
miilu kirjoitti:
Major_Overhaul kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
miilu kirjoitti:
ovolo kirjoitti:
Olisko se iso homma laittaa salko siiven sisälle, kuten vaikkapa lennokeissa. Tuulta vasten oleva pinta tasainen ja toisella puolen jonkin sortin kaareva  profiili. Eli tekisi siiven ohkasesta vanerista keskisalon ympärille Salko lähelle siiven etureunaa, jolloin siedettävä profiili muodostuu , kun vanerien johtoreunat  liimaa yhteen, samoin jättöreunat. Edellyttää, että tuulta vasten oleva vaneri on jäykähköä ja vastakkaisella puolen ohut ja taipuisa.

Vanerin taivutus oikeaan kierteiseen muotoon on vaikeaa. Päädyin umpipuuhun, ja liimasin puolikkaita kakkosnelosia yhteen aihioksi, joista siivet on tehty. Siipien teko oli varsin haastavaa. Tästäkin myöhemmin lisää.

Ok, minä käsitin väärin, että pelkkää koristemyllyä generaattorilla. Jos noita enemmän tekee, tai innostuu asiasta, niin kopijyrsimellä tekee noita oikeaoppisia siipiä. Tosin ensin pitää tehdä se kopiojyrsin ja malline.

Vanhassa kirjassa, hieman ennen syntymääni painettu, oli toteutettu tuollainen myrskysuojaus.

Majurille tiedoksi, että silloin, kun poikani oli kouluiässä, tuli harrastettua heidän kanssaan moottorilennokkeja ja liidokkeja. PIK-liidokkikin oli lasikuidusta rakennussarjasta tehtynä. Vanhin poika sai silloin vakavamman lentokärpäsen pureman ja nyt hänellä on "jossain päin Suomea" taksilento-/ lentokoulutusyritys. 

Ok...missä Miilu vaikuttaa ?

Ai, että missä päin miilu vaikuttaa ...
Tähän on hyvin, hyvin vaikea vastata. Esimerkiksi, jos olen kivunnut tuulivoimalan konehuoneeseen, noin kymmenen metrin korkeuteen, vaikutan siellä. Mutta minne päin, se riippuu tietysti tuulen suunnasta.
Konehuoneeseen ei vielä ole asennettu edes peräsintä, mutta itse konehuone näyttää toimivan peräsimenä, ja kääntyy tuulen mukaan. Tellinkejä en ehtinyt purkaa ennen talven tuloa. Tornista lisää kun päästään pähkäilemään harusvetoja ym.

Ei tämä miltään hupigeneraattorilta vaikuta. Onko sulla paljonkin akkuja plakkarissa?

Kyllä tämä on koristetuulimyllyksi (hupimyllyksi) suunniteltu. Konehuone toimii samalla leikkimökkinä, se on riittävän korkealla, jotta kaikenlainen turha roju ei sinne kasaantuisi. Ylhäältä avautuu hieno maisemakin. Suoravetogeneraattorin laiton siksi, että siinä ei ole vaihteistoa ääntä tuottamassa. Rakenne sallii generaattorin helpon irroittamisen. Konehuoneen takaosasta avautuukin ovi, josta generaattorin voi tarvittaessa laskea ales huoltotoimenpiteitä varten. Akselissa on tilaa metriselle kiilahihnapyörälle, ja halutessaan voi lisätä erillisen laturin. Kun peräsin asetetaan paikoilleen, voi oven viereen tehdä pienen "terassin". Joitakin kuvia kokonaisuudesta tein, lähinnä toimenpidelupaa varten. Mylly olisi vaatinut rakennusluvan jos korkeus olisi ylittynyt 12 metriä. Jos ajatellaan tuuligradienttiä, niin sähkön tuotantoon tarkoitetun tuulivoimalan pitäisi olla n. 24 metrissä. Matalalla oleva koristemylly sopinee paremmin pihapiiriin.
Yksi 150 Ah akku on varavoimaa varten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miilu
Seuraa 
Viestejä816

Neutroni kirjoitti:
miilu kirjoitti:
Tähän on hyvin, hyvin vaikea vastata. Esimerkiksi, jos olen kivunnut tuulivoimalan konehuoneeseen, noin kymmenen metrin korkeuteen, vaikutan siellä.

Tuohan on hieno projekti. Minulle tuli tuosta koristeesta ja alkupuolen kuvista mieleen pienen generaattorin asentaminen puutarhaleluun, mutta näköjään tässä on ihan oikea ote. Meillä ei kyllä menisi läpi koristeena tuollainen.

Mitä meinaat tehdä tuolla sähköllä?

Vielä ei sähköä ole tullut, olen kuitenkin optimistinen. Ensimmäinen tavoite on löytää sopiva säädin, johon sähkön syöttäisi. Taidan olla jo vanha suunnittelemaan hakkuria itse. Olen katsastellut joitakin valmiita säätäjiä. Yksi vaihtoehto olisi TriStar, sen 60 amperin max. virrankäsittely riittäisi. Sen minimi käyttöjännitteeksi ilmoitetaan 9 Volttia. En saanut selvää, tarkoittaako tämä pelkän säätäjäelektroniikan minimijännitettä. Maksimijännite sisäänmenossa oli 125V. Lähes kaikista esitteistä puuttuu tärkein tieto, eli mikä on minimi sisäänmenojännite, josta hakkuri vielä pystyy tuottamaan akuille latausvirtaa. Jos tuo TriStar säädin toimii alueella 9 - 125 V, se olisi oivallinen vaihtoehto.
http://suntekno.bonsait.fi/lataussaatimet

miilu
Seuraa 
Viestejä816

Suunnittelun alkuvaiheessa ajatuksena oli tehdä käämikehä ohuesta piirilevystä. Normaalia foliopaksuutta olisi voinut kasvattaa huomattavasti, ja tein laskelmia mihin päädytään jos verrataan foliota epoksiin valettuun 0,6mm:n kuparilankaan. Millin paksuinen piirilevy folioineen hävisi kuparilanka-epoksi käämille. Folion kasvatus voi tuottaa myös virheitä, joita on vaikea huomata. Ne olisi ollut ehkä hoidettavissa testauksella, jossa virta ajetaan folion läpi, ja infrapunakameralla seurataan mahdollisia kuumentuneita kohtia. Kuitenkin, jos hyvin ohut piirilevyaihio saataisiin rullatavarana, ja prosessina syövytettäisiin kuvio, ja edelleen kasvatettaisiin foliopaksuutta, niin piirilevyfolio voittaisi. Piirilevyrainaa voisi laminoida monta kerrosta. Eri kerrokset voisi laittaa helposti vaihesiirtoon, ja näin saada kolmivaihevirtaa. Folion eduksi on myös laitettava itse käämintä, sitä ei tarvita. Tämän edun huomasin konkreettisesti kun väänsin generaattoriin kuparilankaa 7200 kierrosta.
Mielenkiinnolla odotan pääseväni mittailemaan käämikehän lämpenemistä. Tuuletus ja epoksi-kuparin lämmönjohtavuus ratkaisee sen kuinka suurta tehoa generaattorilla voi hetkellisesti/jatkuvasti tuottaa. Suojana olevien ptc-vastusten mitoituskin riippuu lämpömittauksista.
Tuulivoimalan on kestettävä myös oikosulku. Esim. tasasuuntaaja voi rikkoontua, ptc suojaa käämin, mutta mekaanisesti se ravistaa koko myllyä. Tässä koristevoimalassa roottori magneettikehineen on kiinnitetty akseliin kitkaliitoksella, jonka luisto suojaa viime kädessä.
Kun tuulivoima tuottaa 620 W tehoa, niin halkaisijaltaan 94 cm olevalla käämikehällä vaikuttaa 360N:n voima. Oikosulun tapahtuessa voima on 2250N (hetkellisesti). Ptc- vastukset eivät ehdi alussa suojaamaan ylivirtaa. Näillä oikosulkukokeilla nähdään miten epoksi-kupari mekaanisesti kestää.
Niin, tässä oli joitakin pohdintoja tuulivoimalan tiimoilta.

Jakob
Seuraa 
Viestejä1704

miilu kirjoitti:
Suunnittelun alkuvaiheessa ajatuksena oli tehdä käämikehä ohuesta piirilevystä. Normaalia foliopaksuutta olisi voinut kasvattaa huomattavasti, ja tein laskelmia mihin päädytään jos verrataan foliota epoksiin valettuun 0,6mm:n kuparilankaan. Millin paksuinen piirilevy folioineen hävisi kuparilanka-epoksi käämille. Folion kasvatus voi tuottaa myös virheitä, joita on vaikea huomata.

Tässä koristevoimalassa roottori magneettikehineen on kiinnitetty akseliin kitkaliitoksella, jonka luisto suojaa viime kädessä.

Tuo foliokäämi on ovela idea.

Luistava akseli taasen on mielestäni todella huono idea. Jos hukkatehoa johdetaan tälle pienelle pätkälle akselia niin tulipalo lienee aika todennäköinen seuraus...

Onnistuisiko sellaisen jarrun rakentaminen joka pysäyttää laitoksen häiriötilanteessa? Esim. joku vannejarru roottorin ympärille tms.

Myrskynkin ropeli kestäisi paremmin pysäytettynä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kestomagneetin permeabiliteetti on samaa luokkaa kuin ilman, joten toisen staattorikehän magneetit voi aivan hyvin ja kannattaa jättää pois ja korvata ne raudalla, jolloin ilmaväli vastaavasti pienenee ja vuo kasvaa. Kaksi samanlaista magneettia peräkkäin ei kasvata magneettivuota.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Mainitsemani Savonius on vastukseen perustuva...itse kehitin samalla VAWT periatteella ns aerodynaamisesti toimivan " savoniuksen" !

Sen ongelma on liika tehokkuus...se vaatii hieman kehittelyä ettei hajota itseään.

ovolo
Seuraa 
Viestejä7954

o_turunen kirjoitti:
Kestomagneetin permeabiliteetti on samaa luokkaa kuin ilman, joten toisen staattorikehän magneetit voi aivan hyvin ja kannattaa jättää pois ja korvata ne raudalla, jolloin ilmaväli vastaavasti pienenee ja vuo kasvaa. Kaksi samanlaista magneettia peräkkäin ei kasvata magneettivuota.

Pelkkä vannekehä ilman magneetteja roottorin toisella puolella taitaa hajottaa magneettivuota  laajemmalle alueelle, joten ehkä parempi systeemi olisi tehdä magneetteja vastaava hammastus "magneettivapaalle" rautakehälle, jolloin  magneettivuo keskittyy paremmin?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

ovolo kirjoitti:
o_turunen kirjoitti:
Kestomagneetin permeabiliteetti on samaa luokkaa kuin ilman, joten toisen staattorikehän magneetit voi aivan hyvin ja kannattaa jättää pois ja korvata ne raudalla, jolloin ilmaväli vastaavasti pienenee ja vuo kasvaa. Kaksi samanlaista magneettia peräkkäin ei kasvata magneettivuota.

Pelkkä vannekehä ilman magneetteja roottorin toisella puolella taitaa hajottaa magneettivuota  laajemmalle alueelle, joten ehkä parempi systeemi olisi tehdä magneetteja vastaava hammastus "magneettivapaalle" rautakehälle, jolloin  magneettivuo keskittyy paremmin?

Jos käämisilmukan ja magneettinavan halkaisija on suurempi kuin ilmaväli, niin ei taida kentän hajaantumisella olla suurta merkitystä vaikka olisi silkkaa rautaa vastapuolella.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

ovolo
Seuraa 
Viestejä7954

Major_Overhaul kirjoitti:
Mainitsemani Savonius on vastukseen perustuva...itse kehitin samalla VAWT periatteella ns aerodynaamisesti toimivan " savoniuksen" !

Sen ongelma on liika tehokkuus...se vaatii hieman kehittelyä ettei hajota itseään.

Tarkoititko tuollaista?

Sulla taitaa olla sellainen ongelma, että keksintösi ovat liian tehokkaita. ◕‿↼

miilu
Seuraa 
Viestejä816

Jakob kirjoitti:
miilu kirjoitti:
Suunnittelun alkuvaiheessa ajatuksena oli tehdä käämikehä ohuesta piirilevystä. Normaalia foliopaksuutta olisi voinut kasvattaa huomattavasti, ja tein laskelmia mihin päädytään jos verrataan foliota epoksiin valettuun 0,6mm:n kuparilankaan. Millin paksuinen piirilevy folioineen hävisi kuparilanka-epoksi käämille. Folion kasvatus voi tuottaa myös virheitä, joita on vaikea huomata.

Tässä koristevoimalassa roottori magneettikehineen on kiinnitetty akseliin kitkaliitoksella, jonka luisto suojaa viime kädessä.

Tuo foliokäämi on ovela idea.

Luistava akseli taasen on mielestäni todella huono idea. Jos hukkatehoa johdetaan tälle pienelle pätkälle akselia niin tulipalo lienee aika todennäköinen seuraus...

Onnistuisiko sellaisen jarrun rakentaminen joka pysäyttää laitoksen häiriötilanteessa? Esim. joku vannejarru roottorin ympärille tms.

Myrskynkin ropeli kestäisi paremmin pysäytettynä.

Akseliluisto ei ole tarkoitettu myrskysuojaukseen, sen hoitaa keskipakosäädöllä toimivat lapakulman säätäjät. Akseliluisto, jota ei toivottavasti koskaan tarvita, on varasuojaus totaalisen oikosulun varalta.
Jos esimerkisksi ison vesivoimalan generaattori oikosuljetaan, niin monien tonnien painoinen roottori pysähtyy muutamassa sekunnissa. Tämä ei tee hyvää generaattorille. Tuulivoimalan siivissä ja generaattorissa on myös massaa jonkin verran, joten siinäkin oikosulkuvirta on huikea muutaman sekunnin ajan. Tuo laskelmissa oleva 2250 Newtonin voima käämikehällä riippuu paljolti käämilenkin vastuksesta. Tässä konstruktiossa yhden käämilenkin vastus on 5,64 ohmia. Nimellisvirta on 0,71 A, kun taas oikosulussa 4,75 A.
Eli 72 käämilenkkiä tuottaa 340 Amperin virran oikosulussa.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

miilu kirjoitti:
Jakob kirjoitti:
miilu kirjoitti:
Suunnittelun alkuvaiheessa ajatuksena oli tehdä käämikehä ohuesta piirilevystä. Normaalia foliopaksuutta olisi voinut kasvattaa huomattavasti, ja tein laskelmia mihin päädytään jos verrataan foliota epoksiin valettuun 0,6mm:n kuparilankaan. Millin paksuinen piirilevy folioineen hävisi kuparilanka-epoksi käämille. Folion kasvatus voi tuottaa myös virheitä, joita on vaikea huomata.

Tässä koristevoimalassa roottori magneettikehineen on kiinnitetty akseliin kitkaliitoksella, jonka luisto suojaa viime kädessä.

Tuo foliokäämi on ovela idea.

Luistava akseli taasen on mielestäni todella huono idea. Jos hukkatehoa johdetaan tälle pienelle pätkälle akselia niin tulipalo lienee aika todennäköinen seuraus...

Onnistuisiko sellaisen jarrun rakentaminen joka pysäyttää laitoksen häiriötilanteessa? Esim. joku vannejarru roottorin ympärille tms.

Myrskynkin ropeli kestäisi paremmin pysäytettynä.

Akseliluisto ei ole tarkoitettu myrskysuojaukseen, sen hoitaa keskipakosäädöllä toimivat lapakulman säätäjät. Akseliluisto, jota ei toivottavasti koskaan tarvita, on varasuojaus totaalisen oikosulun varalta.
Jos esimerkisksi ison vesivoimalan generaattori oikosuljetaan, niin monien tonnien painoinen roottori pysähtyy muutamassa sekunnissa. Tämä ei tee hyvää generaattorille. Tuulivoimalan siivissä ja generaattorissa on myös massaa jonkin verran, joten siinäkin oikosulkuvirta on huikea muutaman sekunnin ajan. Tuo laskelmissa oleva 2250 Newtonin voima käämikehällä riippuu paljolti käämilenkin vastuksesta. Tässä konstruktiossa yhden käämilenkin vastus on 5,64 ohmia. Nimellisvirta on 0,71 A, kun taas oikosulussa 4,75 A.
Eli 72 käämilenkkiä tuottaa 340 Amperin virran oikosulussa.

Tahtigeneraattoreissa on tarkoituksella iso ilmaväli. Esimerkiksi Vuosaaressa on kaasuturbiinin pyörittämässä 130 MW generaattorissa roottori, jonka halkaisija on 1,2 m ja ilmaväli 70 mm. Isolla ilmavälillä saadaan iso hajakenttä ja iso tahtireaktanssi, joka rajoittaa oikosulkuvirran.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

ovolo kirjoitti:
Major_Overhaul kirjoitti:
Mainitsemani Savonius on vastukseen perustuva...itse kehitin samalla VAWT periatteella ns aerodynaamisesti toimivan " savoniuksen" !

Sen ongelma on liika tehokkuus...se vaatii hieman kehittelyä ettei hajota itseään.

Tarkoititko tuollaista?

Sulla taitaa olla sellainen ongelma, että keksintösi ovat liian tehokkaita. ◕‿↼

En.

Vierailija

jjw kirjoitti:
Major_Overhaul kirjoitti:
Savoniuksen vahvuus on tässä.

Niin mikä on tässä vahvuus?
Matalalla tuulen nopeus on pienempi ja savoniuksella on huono hyötysuhde.

Tottakai vastuksella toimivalla Savoniuksella on huono hyötysuhde...mieti vaivaa jolla se on tehty.

Jakob
Seuraa 
Viestejä1704

miilu kirjoitti:
Akseliluisto ei ole tarkoitettu myrskysuojaukseen, sen hoitaa keskipakosäädöllä toimivat lapakulman säätäjät. Akseliluisto, jota ei toivottavasti koskaan tarvita, on varasuojaus totaalisen oikosulun varalta.

Ymmärrän että ei ole myrskysuojaus. Saattaa vaan olla että heräät joku aamu palopäällikön puheluun. Illalla jos on orava jumittanut generaattorin ja tuulta riittää niin lämpöä syntyy.

Vierailija

ovolo kirjoitti:
Major_Overhaul kirjoitti:
Tuon tyyppinen tuulimylly toimii ns. vastukseen perustuen...eli ei aerodynaamisesti.

Mulla on laite joka käyttää starttiin vastusta, mutta pyörimisen alettua toimii aerodynaamisesti.

So on ns.  HIGH TECH tuote.

Eli onko se sellainen, että startissa siivet on tuuleen nähden 45 asteen kulmassa (paras vääntö) ja kierrosten noustessa siiven nousukulma pienenee. 

Ikään kuin tähän suuntaan...kulma vaan tuuleen lähes 90 astetta....mutta enpä kerro kaikkea, joku toope vielä kekkaa mistä on kyse.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat