Tiedemiehen mukaan nimetyt asiat.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Monihan on varmaan havainnut, että jostain syystä monet tiedemiesten nimet ovat päätyneet keksintöjen, ilmiöiden laskukaavojen ja menetelmien nimiksi.
Laplace muunnos
Tyndalisointi
Curium, Einstenium
röntgensäde
Coulombin laki, Newtonin laki, Archimeden laki, Heisenbergin epätarkkuusperiaate
jne jne jne

Pyrkivätkö tidemiehat tähän? Onko oman nimen julkiuominen joku graalin malja? Onko se nyt niin hienoa, että Isac Newton on saanut nimensä ties vaikka mihin. Newtonin renkaat, N (voima, newton) Newtonin binomikaavat jne. Näitähän riittää vaikka lampaat söis. Kas kun ei ole jo tehty listaa kaikista keksijänsä nimeä kantavista asioista.

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Varmasti, se on tiedemiehen keino päästä "ikuisuuteen". Kun lukee jonkun tiedemiehen kirjoittamia kirjoja, niin ne alkavat lähes aina ja poikkeuksetta tieteen historialla, missä käydään aina läpi suunnilleen sama tarina mainiten samat nimet.

Uskoisin, että taustalla on toive, että tulevaisuudessa hieman pidemmissä historioissa mainitaan sitten myös tämä kirjoittaja...

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Tetrafuran
... vastaavat aika lailla käsitystäni. Kyllä kuuluisuutta halajavia riittää. Onko tämä vain tiedemiesten tapa tavoitella mainetta ja kunniaa.

Jep, esimerkiksi Newtonhan on kovasti viimeaikoinakin havitellut kuuluisuutta. On kuuluisuuden himoissaan laajentanut aluettaan jopa Internetin puolelle...

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Ainakin se omena on hemmetin kuuluisuuden kipeä. Vaikka Newton itse kiistää huhut, niin parin väitetään nähdyn yhdessä.

Vierailija

Suomalaisten tieteilijöiden mukaan nimettyjä keksintöjä, ilmiöitä tai muita asioita ei sitten kovin paljon olekaan. Lähinnä heti tulee mieleen seuraavat:

Gadolinium alkuaine- Johan Gadolin
AIV-rehu - Artturi Ilmari Virtanen
Tigerstedt radioputki - Eric Tigerstedt

Löytyyky paljonkin lisää? Ateroideja ja komeettoja on toki paljonkin nimetty suomalaisten tähtitieteilijöiden mukaan, kuten Vaisala ja Oterma.

Vierailija
Snaut
Suomalaisten tieteilijöiden mukaan nimettyjä keksintöjä, ilmiöitä tai muita asioita ei sitten kovin paljon olekaan. Lähinnä heti tulee mieleen seuraavat:

Gadolinium alkuaine- Johan Gadolin
AIV-rehu - Artturi Ilmari Virtanen
Tigerstedt radioputki - Eric Tigerstedt

Löytyyky paljonkin lisää? Ateroideja ja komeettoja on toki paljonkin nimetty suomalaisten tähtitieteilijöiden mukaan, kuten Vaisala ja Oterma.

Nevanlinnan teoria (Nevanlinna Theory)

H
Seuraa 
Viestejä2622
Liittynyt16.3.2005
Tetrafuran
Pyrkivätkö tidemiehat tähän? Onko oman nimen julkiuominen joku graalin malja?

Tuo on alunperin angloamerikkalainen juttu. Ainakin saksalaiset (ja siksi suomalaisetkin) käyttivät pitkiä kuvaavia nimiä. Mikä tietenkin muistamisen kannalta olisi mukavampaa. Ideana miehen mukaan nimeämisessä on antaa kunnia sille, joka ensimmäisenä asian esitti. Valitettavasti mikään viranomaistaho ei noita nimiä anna, joten taitaa useimmiten mennä kunnia väärään osoitteeseen. Johtuu paljolti kielimuurista ja agloamerikaisten pitemmästä nimeämishistoriasta.

Vierailija
Snaut
Suomalaisten tieteilijöiden mukaan nimettyjä keksintöjä, ilmiöitä tai muita asioita ei sitten kovin paljon olekaan. Lähinnä heti tulee mieleen seuraavat:

Gadolinium alkuaine- Johan Gadolin


Ja tietenkin gadoliniitti-niminen mineraali.

Vierailija
Arla
Snaut
Suomalaisten tieteilijöiden mukaan nimettyjä keksintöjä, ilmiöitä tai muita asioita ei sitten kovin paljon olekaan. Lähinnä heti tulee mieleen seuraavat:

Gadolinium alkuaine- Johan Gadolin


Ja tietenkin gadoliniitti-niminen mineraali.

No joo, tuo kuuluu ehkä siihen samaan kastiin kuin esim. muut AIV:n "keksinnöt" kuten AIV-voisuola, josta Valio aikoinaan sai alkunsa ja jolla kyseinen firma edelleenkin osin porskuttaa.

Vierailija

Ovatko tiedemiehet niin kunnianhimoisia, että haluavat nimensä joka paikkaan vai käykö tällä tavalla vain vahingossa? Tyrkyttääkö keksijä omaa nimeänsä keksinnöllensä vai nimeävätkö ulkopuoliset ihmiset kapistuksen tiedemiehen tahdon vastaisesti itse keksijän mukaan.

P.S. Poikkeuksiakin löytyy. Giljotiin nimettiin ranskalaisen tohtorin, Joseph-Ignace Guillotinin mukaan. Hän suositteli kuolemantuomion käytäntöön panemista mekaanisella laitteella. Itse laite oli keksitty jo ajat sitten, mutta sen uusin muunnos nimettiin sen suosittelijan mukaan. Laite tunnettiin aluksi nimellä louison tai louisette, mutta media suosi nimeä giljotiini. Kait se kuullosti paremmalta. Joseph-Ignace Guillotin sittemmin muutti nimensä kun päidenpilkkomislaitteen nimeä ei vaihdettu. Ei vissiin pitänyt teloituslaitteen nimestä...

Vierailija
Tetrafuran
Ovatko tiedemiehet niin kunnianhimoisia, että haluavat nimensä joka paikkaan vai käykö tällä tavalla vain vahingossa? Tyrkyttääkö keksijä omaa nimeänsä keksinnöllensä vai nimeävätkö ulkopuoliset ihmiset kapistuksen tiedemiehen tahdon vastaisesti itse keksijän mukaan.

Hyvin usein nuo henkilöön viittaavat ilmiöiden tai keskintöjen nimitykset tulevat käyttöön vasta tiedemiehen kuoltua tai ollessaan jo elämänsä ehtoopuolella. Nimiehdotus tulee usein tiedemiehen oppilaalta tai muutoin vain häntä arvostavan vaikutusvaltaisen henkilön taholta. Joskus nimeämisestä vastaa jokin ao. alan yhteisö.

Esimerkkinä vaikkapa "Machin periaate". Einstein otti ensimmäisenä tämän nimityksen käyttöön vuonna 1918 mutta Mach oli kuollut jo pari vuotta aikaisemmin.

Vierailija

Ruotsalainen tiedemies Carl von Linné kehitti biologiaan kaksiosaisen nimistön, jonka ideana on, että kaikkia tutkijat ympäri maailmaa tietävät täsmällisesti, mistä kasvi- tai eläinlajista puhutaan. Lajin nimi koostuu sukuosasta (esim. Canis) ja lajiosasta (esim. lupus).

Olen kuullut jutun, jonka mukaan Linné antoi rupikonnan nimeksi Bufo bufo ilkeyttään, koska inhosi kreivi Buffonia. Ranskalainen tiedemies Buffon oli Linnén aikalaisia, ja Linnén kanssa hänellä oli sukset ristissä.

Vierailija

Alkuaineita ainakin mendelejevium, einsteinium, fermium, ja taitaa olla myös curium. Sähkön ja energian yksikköjä voltti, ampeeri, ohmi,
coulombi, watti, newton ja joule.

Yhteiskuntatieteessäkin " marxismi-leninismi", vaikka on jo kuolemassa.
Siitäkin minä olen joskus aloittanut.

Vaan miksi en nostasi itseänikin maineeseen laulamaan oksalle.
Kun laitostiede ei tunnust Planckin vaiktuskvantilel massa eli aineisutta, käsitykseni mukmaisen hiukkasena se vois olla Planckin-ArKosin vaikutushiukkanen. Vetovoimaa välittävät Venezianon-ArKosin sirut. Ja ydinhiukkasen kokoonpanon selitys olisi ArKosin kokoonpano.

Vedyn regeneraatiosta " mustaukoissa" eli tiheämassoissa en ole todennut keltään samaa selitystä. Siis ArKosin regeneraatio?!

Vierailija

Arla-maitotuotteet tietenkin on nimetty palstan nimimerkkimme Arlan mukaan. Tai ainakaan et voi muistaa muuta.

Pythagoraan väittämä.

Murphyn laki.

Entäs Rubikin kuutio, onko se tieteellisesti merkittävä?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat