Sivut

Kommentit (53)

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

"Tulehduksellisia suolistosairauksia -- sairastaa jo noin 50 000 suomalaista, ja uusia tapauksia diagnosoidaan yli 2 000 vuodessa."

"vuosina 1993-2008 ibd peräti kolminkertaistui Suomessa.

Syy, jota epäilen: vauvana saatu D-vitamiinilisä.

The question that has intrigued our group for years is the following: How is it possible that the DRI for vitamin D is the same for a 1-kg premature human infant, a 3.5-kg term infant, and a 90-kg adult? The recommendation for all of three of these groups is 400 IU/d (10 μg/d)! 

( https://academic.oup.com/ajcn/article/79/5/717/4690181?ck=nck )

D-vitamiinilisän suositus 2 vko – 2 v ikäisille ihmiselle oli 100 mikrog/vrk, kunnes se vuonna 1964 vähennettiin määrään 50 mikrog/vrk; vuonna 1975 suositeltava määrä edelleen puolitettiin. Vuonna 1992 suositus vähennettiin määrään 10  mikrog/vrk.

Vuonna 1993 - 2008 diagnoosin saaneet ovat vauvoina saaneet (mikäli suosituksia on noudatettu) suuria määriä D-vitamiinilisää, verrattuna siihen, minkä on katsottu jopa aikuiselle riittävän. ( http://www.d-vitamiini.fi/saantisuositukset/ ) Parin viikon ikäinen ihminen painaa alle 5 kiloa - ja hän saa saman annoksen, kuin 50 tai 100 kiloa painava?

Korviketta nauttiva saa annoksensa vielä tuplana..!

Huolestuttavaa asiasta tekee sen, että vastasyntyneen immuuni- ym. järjestelmät ovat vielä epäkypsiä. Miten on suljettu pois se riski, ettei näin voimakas "vitaminointi" vaikuta kehitysvaiheessa oleviin säätelyjärjestelmiin, elimistön tasapainon perusteisiin?

Matala D-vitamiinipitoisuus on liitetty IBS:ään  ( https://www.nature.com/articles/s41430-017-0064-z ). Voiko se olla seurausta siitä, että vauvana D-vitamiinin saanti oli ehkä epänormaalin suurta? Tähän olisi syytä olla vastaus, niin kauan kuin vauvoille syötetään (nykysuosituksillakin) suhteellisen suuria annoksia D-vitamiinia. Vauva on eri asia kuin lapsi/aikuinen, eikä vain kokonsa vuoksi.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

Kuulostaa melkein siltä, kuin amerikkalainen äiti olisi yrittänyt päästä eroon toisesta vauvasta:

With twin babies to feed, Jackson said she had only enough breast milk for one baby. So she decided to feed the breast milk to her son, Joe, who had a fussy tummy. For Elizabeth, she found a recipe for formula.

“I was supplementing her with a very organic homemade formula,” said Jackson, who bought items like powdered goat’s milk, coconut milk and a variety of liquid vitamins.

Jackson followed a recipe that she found online, with a little something extra.

“I was adding too much Vitamin D. I wasn’t following the recipe as it said. I thought more must be good,” Jackson said.

The recipe called for a drop of Vitamin D for every 32 ounces of formula. Instead, Jackson added an entire dropper of Vitamin D to each batch, later estimating that the child received 8,000 times the amount she needed.

“Just be careful. Just be careful,” Cabrera said, referring to Internet recipes for infant formula.

http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:w9lz5nUH-bkJ:www.ke...

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

molaine
Seuraa 
Viestejä2034
Liittynyt3.8.2011

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Kuulostaa melkein siltä, kuin amerikkalainen äiti olisi yrittänyt päästä eroon toisesta vauvasta:

"Never underestimate the power of human stupidity." Robert Heinlein
 

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

Lähtökohta useissa tutkimuksissa on puutostilan hoitaminen; entä silloin, kun raskaus ja imetys sujuu hyvissä oloissa, ja tämä normaalitila on teoreettinen puutostila jota  ehkäistään? (Ts. kun ei mennä  "miinuksesta nollaan", vaan  ehkä "nollasta plussaan".) Miten D-vitamiinilisän saanti vauvana voi vaikuttaa aivojen kehitykseen, jos veressä kiertää tarpeettoman suuria määriä D-vitamiinia?

Vitamin D may have direct effect on brain development, social behaviour and autism https://www.nutraingredients.com/Article/2014/02/27/Vitamin-D-may-have-d...

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

molaine kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Kuulostaa melkein siltä, kuin amerikkalainen äiti olisi yrittänyt päästä eroon toisesta vauvasta:

"Never underestimate the power of human stupidity." Robert Heinlein
 

No, tuo kommenttini oli harkitsematon.

Ehkä äiti tunsi huonoa omaatuntoa toisen vauvan syrjimisestä, ja halusi hyvittää asiaa valmistamalla tälle mahdollisimman laadukkaan korvikkeen; ehkä hän lisäsi D-vitamiin määrää siinä toivossa, että se edistäisi kasvua.

En tiedä, teollisten äidinmaitokorvikkeiden koostumus  &  laatu on  kyllä tarkkaan mietitty... miksi joku lähtisi sitä itse valmistamaan? Jos on varaa raaka-aineisiin, luulisi että on varaa myös valmiiseen jauheeseen. Ehkä se on lähinnä laatuun /tuotantoon  liittyvä ideologia. Tai no, tietämättömyyttä.

D-tippoja suositellaan luuston vuoksi. Kukaan ei sano: "syötä vauvallesi päivittäin tätä sekosteroidia - se vaikuttaa paitsi luustoon myös aivoihin, immuuni- ja ruuansulatusjärjestelmään, ja ties mihin..!" 

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä6551
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt10.3.2018

Erityisesti O- veriryhmän omaaville gluteeniton ruokavalio on  parhain ja  helppoin, yksinkertaisin tapa hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä .  Muun veriryhmän omaavan kohdalla  siitä voi olla jopa haittaa.   Suosittelen tutustumaan veriryhmän mukaiseen ruokavalioon.  Kirjallisuutta esim. Elä oiken oman tyyppisi mukaan jonka on julkaissut uranuurtaja yksilöllisen hyvinvoinnin saralla , veriryhmän mukaan  amerikkalainen Dr.  Peter D'Dadamo.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1558
Liittynyt12.5.2014

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Hyvä katsaus D-vitamiinilisien kulutuksesta.

Mitä kuuluu D-vitamiinille? Terveet ihmiset popsivat pillereitä, joita he eivät tarvitse

https://yle.fi/uutiset/3-10106281[/quote]

Monilla ihmisillä, myös joillakin ravitsemusterapeuteilla ja toimittajilla, on vastahankainen asenne lisäravinteita kohtaan. Kun nyt ylläolevassa artikkelissa D-vitamiinin päivittäinen lisäannos rajoitetaan 10 mikrogrammaan, yksi haastatelluista, Ilari Paakkari, kannattaa vähintäin 40 mikrogramman annosta. Jotkut muut haastatellut ovatkin tunnettuja vitamiinidenialisteja.

Kiistämättä on todettava, että eri ihmisten vitamiinien tarve vaihtelee suuresti.

D-vitamiinin artikkelin kaltainen rajoittaminen on surkuhupaisaa, kun asiantuntijat sen sijaan voisivat varoittaa esim, rasvattomista ruoista, liiasta sokerista, tupakoinnista ja alkoholista, jonka kohtuukäyttö altistaa ainakin sadalle sairaudelle (tästä oli H.S.:ssa kokosivun juttu muutama kuukausi sitten). 

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1558
Liittynyt12.5.2014

Kirjassa "Tuhon siemenet; miksi viljat, hiilihydraatit ja sokerit tuhoavat aivosi" maailmankuulu neurologi David Perlmutter kertoo paitsi gluteenin aiheuttamasta keliakiasta, myös varsin yleisestä gluteeniyliherkkyydestä ja siihen liittyvistä muistisairauksista, ADHD:stä, ahdistuksesta, kroonisesta päänsärystä ja masennuksesta.

Paitsi gluteenin välttäminen, myös  eläinrasva, kananmunat yms. kolestrolilisät ovat erityisen terveellisiä, hiilihydraatit, erityiseti sokerit sitä vastoin epäterveellisiä.

http://www.vitamiinisuositukset.com/aivoterveys-alzheimer-muistisairaude...

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1558
Liittynyt12.5.2014

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Lähtökohta useissa tutkimuksissa on puutostilan hoitaminen; entä silloin, kun raskaus ja imetys sujuu hyvissä oloissa, ja tämä normaalitila on teoreettinen puutostila jota  ehkäistään? (Ts. kun ei mennä  "miinuksesta nollaan", vaan  ehkä "nollasta plussaan".) Miten D-vitamiinilisän saanti vauvana voi vaikuttaa aivojen kehitykseen, jos veressä kiertää tarpeettoman suuria määriä D-vitamiinia?

Vitamin D may have direct effect on brain development, social behaviour and autism https://www.nutraingredients.com/Article/2014/02/27/Vitamin-D-may-have-d...

Artikkeli päättyy toteamukseen, jonka mukaan D-vitamiini, tryptofaani ja omega-3 voivat hoitaa ja lievittää autismia aiheuttamatta sivuvaikutuksia. Sivuhuomautus: Autismi- ja aspergerliiton sivustalla ei ainakaan vielä äskettäin huomioitu autistia auttavia lääketieteen tuloksia. Tosin autismiakin voi olla useaa eri lajia, joten yhtä auttava hoito ei ehkä tepsikään toiseen.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Monilla ihmisillä, myös joillakin ravitsemusterapeuteilla ja toimittajilla, on vastahankainen asenne lisäravinteita kohtaan. Kun nyt ylläolevassa artikkelissa D-vitamiinin päivittäinen lisäannos rajoitetaan 10 mikrogrammaan, yksi haastatelluista, Ilari Paakkari, kannattaa vähintäin 40 mikrogramman annosta. Jotkut muut haastatellut ovatkin tunnettuja vitamiinidenialisteja.

Kiistämättä on todettava, että eri ihmisten vitamiinien tarve vaihtelee suuresti.

D-vitamiinin artikkelin kaltainen rajoittaminen on surkuhupaisaa, kun asiantuntijat sen sijaan voisivat varoittaa esim, rasvattomista ruoista, liiasta sokerista, tupakoinnista ja alkoholista, jonka kohtuukäyttö altistaa ainakin sadalle sairaudelle (tästä oli H.S.:ssa kokosivun juttu muutama kuukausi sitten). 

Mielestäni tuossa vain muistutettiin, mitä tarkoittaa SUOSITUS.

On asia erikseen, näkeekö joku yksilöllisen syyn poiketa siitä.

On myös suosituksia, joiden on pakko olla KYLLÄ/EI (esim. suolan lisäys vauvan ruokaan), koska ”vähän” olisi monelle kuitenkin tulkinnanvarainen.

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

Ehkä eri maissa tuotettua viljaa siedetään eri tavoin. 

Joskus suomalainen leipä tehdään ulkomaalaisesta viljasta - onko se hyvä vai huono, sitä en tiedä.

Näin äkkiseltään:

Different types of wheat have different numbers of chromosomes, and some studies show that the older wheats, with fewer chromosomes, tend to have lower levels of gliadins, the type of gluten proteins that seem to cause most sensitivities.

https://wholegrainscouncil.org/blog/2012/01/research-sheds-light-gluten-...

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

Otteita...

Hypponen, et al. found that oral vitamin D supplementation early in life is associated with higher rates of allergies, asthma, and atopic dermatitis in later life [20]. Kull, et al. confirmed vitamin D supplementation early in life is associated with higher rates of allergic conditions later in life when vitamin A is supplemented as well [21].

Vitamin D upregulates nerve growth factor and promotes neuronal overgrowth [30]. One may infer that large doses of vitamin D provided to babies would cause excess neuronal connectivity in some. Recall that autism features excessive neuronal connectivity.

With respect to vitamin D consumption in the early 1980s, there is evidence that it increased among the young for two reasons: 1) vitamin D levels in baby formula likely increased due to increased regulation and fear of litigation, 2) lower fat milk consumption increased resulting in higher levels of vitamin D consumed as lower fat milk has higher levels of vitamin D per calorie. On higher vitamin D levels in formula, in 1978 a formula maker reformulated its product to remove salt. As a result some babies developed hypochloremic alkalosis and brain damage in 1979 due to lack of chloride in the formula [48]. So Congress passed the Infant Formula Act of 1980, which required certain minimum nutritional requirements for baby formula. In the case of vitamin D, it required at least 40 IU per 100 calories of baby formula.

Kanner also commented that the parents of his patients were generally highly educated and successful members of the middle class [63]. It seems that these are just the type of upwardly mobile forward thinking people who would be tempted to purchase new and slightly more expensive products for the sake of their children’s health: namely vitamin D fortified milk products.

Kanner had been a physician since 1921, had worked as a psychiatrist in a state hospital starting in 1924, and had been specializing in child psychiatry in the pediatric hospital at Johns Hopkins since 1930 [64]. Yet Kanner notes that 1938 was when he first started seeing this condition that differed so markedly from anything reported previously, and between when he submitted his paper and when it was published, he identified two more children with the same syndrome [64]. This set of facts suggests that many cases of autism first became apparent soon after vitamin D was added to milk products, some of Kanner’s cases consumed vitamin D fortified milk products, some may have had bad reactions to those same milk products given gastrointestinal issues reported, and the timing of Kanner’s discovery of autism may be connected to the introduction of vitamin D fortified milk products in the United States in the middle 1930s.

Infant Exposure to Excessive Vitamin D: A Risk Factor for Autism

https://www.omicsonline.org/open-access/infant-exposure-to-excessive-vit...

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1558
Liittynyt12.5.2014

Kyllä tuo Kannerin tutkimus pitäisi ottaa yleiseen käsittelyyn. Vaikea sitä on tosin uskoa. Esimerkiksi noin 200 kiinalaista autistista lasta, jotka varmaan (?) eivät olleet nauttineet D-vitamiinilisiä, hoidettiin suurilla D-vitamiinilisillä paremmiksi. Aivosoluja kehittyy runsaasti jo kohdussa, mutta  äitien, joiden, D-taso on alhainen, lapsi on suuremmalla todennäköisyydellä autistinen 

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/laaketiede/d-vitamiinilla-tiedettya...

D-vitamiinilla on jo tehty paljon erilaisia kokeita, joiden on katsottu osoittavan sen hyödyllisyyden

http://www.tritolonen.fi/artikkelit/184-autismi

Suomessa D-vitamiinisuositusta lapsille on aika-ajoin vähennetty, jolloin 1-tyypin diabetes on kääntynyt kasvavaksi.  Kiinnostavaa olisi tietää, onko autistien määrä tai vakavuus vastaavasti pienentynyt. Tosin eiväthän useimmat ole noudattaneet ohjeita, vaan unohtaneet D-vitamiinin kokonaan. Voitaisiin myös tutkia, millainen vaikutus autismiin on ollut maidon vitaminoinnilla..

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4132
Liittynyt21.7.2017

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Kyllä tuo Kannerin tutkimus pitäisi ottaa yleiseen käsittelyyn. Vaikea sitä on tosin uskoa.

Aihetta on tutkittu erittäin paljon, ja tutkitaan edelleen.

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Esimerkiksi noin 200 kiinalaista autistista lasta, jotka varmaan (?) eivät olleet nauttineet D-vitamiinilisiä, hoidettiin suurilla D-vitamiinilisillä paremmiksi.

Laittaisitko linkin tutkimukseen, johon viittaat?

Fakta on tietysti se, että D-vitamiini on elimistölle välttämätön; mikä minua kiinnostaa, on kuinka suurella D-vitamiini-annoksella voidaan mahdollisesti häiritä vauvan kehitystä, aiheuttamatta varsinaisia myrkytysoireita - niin että ko. kehityssuuntaa voidaan myöhemmin hoitaa samalla aineella?

Vertaisin asiaa addiktion kehittämiseen: hoidat tilaa sillä, millä sen aiheutit.

käyttäjä-3779 kirjoitti:
äitien, joiden, D-taso on alhainen, lapsi on suuremmalla todennäköisyydellä autistinen 

( Tutkimus, josta kirjoitat: https://www.nature.com/articles/mp2016213 )

“In total, 4229 children and their mothers were available with measures of vitamin D concentrations drawn from maternal blood at mid-gestation and/or drawn from cord blood at time of birth as well as data on the SRS, 2489 children and their mothers were available with measures of vitamin D concentrations at both time points.”

“When we examined the two time-point measures of vitamin D deficiency we found only mother–infant pairs with deficiency at both time points had higher scores on the SRS*. This finding suggests that infants exposed to persistent low vitamin D from mid-gestation until birth may be at risk for autism-related traits, whereas this was not identified in those with deficiency at only one time point.”

(* SRS = Social Responsiveness Scale )

“The prevalence of vitamin D deficiency was high (16% of the mothers had mid-gestational 25OHD concentrations <25 nmol l−1; based on cord blood, the prevalence of vitamin D deficiency was 36%).”

Se mikä minua kiinnostaisi, olisi tietää mikä on matalan D-vitamiinipitoisuuden omaavien äitien nykyiset D-vitamiiniarvot.

”Raskauden aikana veritilavuus kasvaa jopa 50 % ja on suurimmillaan 32. raskausviikon tienoilla.” http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00275

Miksi oletetaan, että raskaana olevan naisen veren D-vitamiinipitoisuuden tulisi olla sama, kuin ei-raskaana olevan? Oletetaanko siis, että raskauden aikana D-vitamiiniarvon tulisi nousta ja kompensoida tilannetta?

(jatkuu)

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat