Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt11.3.2018

Miten tämä ratkaistaan?:
Veteen upotetaan pohjaan kiinnitettyjen vaijerien avulla 200 litran tyhjä umpinainen terässäiliö jonka massa on 20kg. Kuinka suuri on vaijerien jännitysvoima?

AUTTAKAA

Sivut

Kommentit (16)

Eusa
Seuraa 
Viestejä15573
Liittynyt16.2.2011

Käyttäjä6573 kirjoitti:
Miten tämä ratkaistaan?:
Veteen upotetaan pohjaan kiinnitettyjen vaijerien avulla 200 litran tyhjä umpinainen terässäiliö jonka massa on 20kg. Kuinka suuri on vaijerien jännitysvoima?

AUTTAKAA


Lasket nosteen ja vähennät säiliön massan mukaiset newtonit.

Vaijerikohtaisen rasituksen saa jakamalla tuon vaijerien määrällä.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Seuraa 
Viestejä15573
Liittynyt16.2.2011

Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Käyttäjä6573
Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt11.3.2018

Eusa kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Onko tossa 3 mikään oikein

JPI
Seuraa 
Viestejä26531
Liittynyt5.12.2012

Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Onko tossa 3 mikään oikein

kohtaan b 2000N. Sitten pieni vähennyslasku ja homma selviää.

3³+4³+5³=6³

Käyttäjä6573
Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt11.3.2018

JPI kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Onko tossa 3 mikään oikein

kohtaan b 2000N. Sitten pieni vähennyslasku ja homma selviää.

Onks toi a oikein

JPI
Seuraa 
Viestejä26531
Liittynyt5.12.2012

Käyttäjä6573 kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Onko tossa 3 mikään oikein

kohtaan b 2000N. Sitten pieni vähennyslasku ja homma selviää.

Onks toi a oikein

On ja ei 😁

Ihmisten painot ovat yleensä kilogrammoja vaikka kg onkin massan eikä painon yksikkö.
Mutta siis vakavasti: fysiikassa tuo paino on aina newtoneita eli voiman yksikköä, joten kohta a ei kilogrammoja ollessaan voi olla oikein, laatu on väärin.

3³+4³+5³=6³

Käyttäjä6573
Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt11.3.2018

JPI kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Onko tossa 3 mikään oikein

kohtaan b 2000N. Sitten pieni vähennyslasku ja homma selviää.

Onks toi a oikein

On ja ei 😁

Eli mikä on vastaus

Ihmisten painot ovat yleensä kilogrammoja vaikka kg onkin massan eikä painon yksikkö.
Mutta siis vakavasti: fysiikassa tuo paino on aina newtoneita eli voiman yksikköä, joten kohta a ei kilogrammoja ollessaan voi olla oikein, laatu on väärin.

Käyttäjä6573
Seuraa 
Viestejä6
Liittynyt11.3.2018

JPI][quote=Käyttäjä6573 kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Onko tossa 3 mikään oikein

kohtaan b 2000N. Sitten pieni vähennyslasku ja homma selviää.

Onks toi a oikein

On ja ei 😁

Ihmisten painot ovat yleensä kilogrammoja vaikka kg onkin massan eikä painon yksikkö.
Mutta siis vakavasti: fysiikassa tuo paino on aina newtoneita eli voiman yksikköä, joten kohta a ei kilogrammoja ollessaan voi olla oikein, laatu on väärin.[/quote

Eli mikä on vastaus a b d

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1716
Liittynyt12.5.2014

Kun tuli puhe nosteesta en malta olla kysymättä, mikä on nosteen (vedessä tai ilmassa) atomitasoinen selitys. Monesti olen etsinyt sitä eritasoisista fysiikan oppikirjoista, mutta löytämättä.

Kysyn vielä helpon kysymyksen:  vaa`alla on lasi vettä. Siihen lasketaan narusta riippuva punnus, mutta ei pohjaan asti. Näyttääkö vaaka nyt enemmän, yhtä paljon vai vähemmän, ja miksi?  Entäpä jos umpinaisessa häkissä istuu orrella lintu, joka lähtee lentoon. Keveneekö systeemi?

JPI
Seuraa 
Viestejä26531
Liittynyt5.12.2012

Käyttäjä6573][quote=JPI kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
JPI kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Käyttäjä6573 kirjoitti:
Eli vastaus on nolla?

Eikös noste ole tuossa sentään kymmenkertainen säilön omapainoon verrattuna?

Onko tossa 3 mikään oikein

kohtaan b 2000N. Sitten pieni vähennyslasku ja homma selviää.

Onks toi a oikein

On ja ei 😁

Ihmisten painot ovat yleensä kilogrammoja vaikka kg onkin massan eikä painon yksikkö.
Mutta siis vakavasti: fysiikassa tuo paino on aina newtoneita eli voiman yksikköä, joten kohta a ei kilogrammoja ollessaan voi olla oikein, laatu on väärin.[/quote

Eli mikä on vastaus a b d

No hyvä on: (g=10m/s^2)
a) 2000 N
b) 2000N
d) 2000N-200N = 1800N

3³+4³+5³=6³

JPI
Seuraa 
Viestejä26531
Liittynyt5.12.2012

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Kun tuli puhe nosteesta en malta olla kysymättä, mikä on nosteen (vedessä tai ilmassa) atomitasoinen selitys. Monesti olen etsinyt sitä eritasoisista fysiikan oppikirjoista, mutta löytämättä.

Kysyn vielä helpon kysymyksen:  vaa`alla on lasi vettä. Siihen lasketaan narusta riippuva punnus, mutta ei pohjaan asti. Näyttääkö vaaka nyt enemmän, yhtä paljon vai vähemmän, ja miksi?  Entäpä jos umpinaisessa häkissä istuu orrella lintu, joka lähtee lentoon. Keveneekö systeemi?

Lasi vaa-alla: enemmän näyttää koska punnukseen kohdistuu noste eikä ole voimaa ilman vastavoimaa, eli nosteen suuruinen voima kohdistuu ..... arvaa minne?
Lintu häkissä: Ei kevene koska musta laatikko painaa sen mitä painaa olipa sen sisällä mitä tahansa linnut mukaan lukien. 😁

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä15573
Liittynyt16.2.2011

Atomitasoinen selitys lähtee paine-eroista, mutta kyllähän noste on itsessään paine-ero eli kiihtyvyyden mukaan lajittumisen seuraus.

Jos nostetta selittää pelkällä paine-erolla, voi saman tien kertoa, että selittää nostetta nosteella.

Kyse on ainerakenteen jäykkyydestä ja ajallisesta rajoitteesta seurata kiihtyvyyksien johdonmukausuutta.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30427
Liittynyt16.3.2005

Käyttäjä6573 kirjoitti:
Mutta siis vakavasti: fysiikassa tuo paino on aina newtoneita eli voiman yksikköä, joten kohta a ei kilogrammoja ollessaan voi olla oikein, laatu on väärin.

Paino on vähän käsienheiluttelusuure, jota fyysikot harvoin käyttävät. Tuollaisissa tehtävissä sen pitäisi olla painovoima, mutta kirjoissa ja opettajilla voi olla vaihtelevia käytäntöjä. Minä laittaisin paino = m*g = 1,96 kN, mutta voi olla että opettaja ajattelee massaa (kilogrammoja), koska b-kohdassa kysytään samaa asiaa. Tai sitten hän vain testaa, että tajuaavtko oppilaat että noste on syrjäytetyn vesimäärän paino.

Jos se tynnyri ei liiku, siihen kohdistuvien voimien summa on nolla. Tiedät nosteen ja tynnyrin painon. Vaijerit huolehtivat lopusta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30427
Liittynyt16.3.2005

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Kun tuli puhe nosteesta en malta olla kysymättä, mikä on nosteen (vedessä tai ilmassa) atomitasoinen selitys. Monesti olen etsinyt sitä eritasoisista fysiikan oppikirjoista, mutta löytämättä.

Kaipaatko jotain korkeampien värähtelytasojen metafyysistä selitystä? Ensimmäinen fysiikan kirja, joka minun käsiini sattui, oli Young & Freedmanin University Physics. Siinä noste on johdettu painegradientista ja termodynamiikassa paine on johdettu liikkuvien atomien liikemäärän muutoksista pinnalla. Olisin hyvin yllättynyt, jos samoja asioita ei käsitellä kaikissa kirjoissa hyvin perusteellisesti.

[/quote]Kysyn vielä helpon kysymyksen:  vaa`alla on lasi vettä. Siihen lasketaan narusta riippuva punnus, mutta ei pohjaan asti. Näyttääkö vaaka nyt enemmän, yhtä paljon vai vähemmän, ja miksi?[/quote]

Vaa'an näyttämä kasvaa nosteen verran. Perimmäinen tunnettu selitys on avaruuden translaatioinvarianssi, josta seuraa liikemäärän säilyminen, josta seuraa voiman ja vastavoiman laki. Jos se neste nostaa siihen upotettua punttia, niin se puntti painaa nestettä samalla voimalla.

Lainaus:
Entäpä jos umpinaisessa häkissä istuu orrella lintu, joka lähtee lentoon. Keveneekö systeemi?

Jos transitioilmiöt jätetän huomiomatta, ei kevene. Syy on sama kuin edellä. Leijuakseen linnun on työnnettävä ilmaa alaspäin. Virtaava ilma puolestaan työntää häkin pohjaa, joka estää sen liikkeen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat