Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt20.8.2017

Prisma siis hajottaa valkoisen valon spektriksi. Pieni aallonpituuksinen valo (violetti) taipuu kaikkein eniten kohti rajapintaa vastaan piirrettyä normaalia ja suuri aallonpituuksinen taas vähiten.

Oppikirjassa ei kerrota, miksi näin on.

Onko valon nopeus lasissa ja ilmassa eri suuruista eri aallonpituuksilla ja siitäkö tämä johtuu?

Kommentit (13)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28671
Liittynyt16.3.2005

paddington kirjoitti:
Prisma siis hajottaa valkoisen valon spektriksi. Pieni aallonpituuksinen valo (violetti) taipuu kaikkein eniten kohti rajapintaa vastaan piirrettyä normaalia ja suuri aallonpituuksinen taas vähiten.

Oppikirjassa ei kerrota, miksi näin on.

Onko valon nopeus lasissa ja ilmassa eri suuruista eri aallonpituuksilla ja siitäkö tämä johtuu?

Kerrotaanko teille Snellin laista? Valo taittuu, kun se menee rajapinnan yli, jossa taitekerroin (eli valon nopeus) muuttuu. Taitekerroin riippuu aina aallonpituudesta (väristä). Yleensä optisilla aallonpituuksilla violetti taittuu eniten.

Taitekertomen ja sen aallonpituusriippuvuuden laskeminen aineen elektronirakenteesta on sitten monimutkaisempi asia. Täällä on jotain suurpirteistä selitystä siitä.

Käytännössä yleensä halutaan, että eri aallonpituudet taittuvat mahdollisimman samoin, ja siksi esimerkiksi objektiivit kootaan joukosta erilaisia lasilaatuja olevista linsseistä, jotka on valittu niin että dispersio on mahdollisimman pientä. Kalliimmissa on enemmän linssejä  ja kalliimpia materiaaleja.

PPo
Seuraa 
Viestejä12606
Liittynyt10.12.2008

paddington kirjoitti:
Prisma siis hajottaa valkoisen valon spektriksi. Pieni aallonpituuksinen valo (violetti) taipuu kaikkein eniten kohti rajapintaa vastaan piirrettyä normaalia ja suuri aallonpituuksinen taas vähiten.

Oppikirjassa ei kerrota, miksi näin on.

Onko valon nopeus lasissa ja ilmassa eri suuruista eri aallonpituuksilla ja siitäkö tämä johtuu?

Lyhyt vastaus boldattuun, sama jonka Neutroni jo selitti.

On eri nopeus ja siitä johtuu erilainen taittuminen. Perusteluna

v=c/n ja n riippuu aallonpituudesta.

n*sinß=vakio joten taitekulma ß riippuu n:stä, joka riippuu aallonpituudesta.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1531
Liittynyt12.5.2014

Jos valkean valon tulokulma on annettu, taitekulmaa sen eri värisille aalloille voi approksimoida seuraavasti. Ajatellaan ensin vaikka valkeassa valossa "piilevän" violetin valon kahta pistettä, jotka kulkevat ilmassa rinnakkain pienen matkan päässä toisistaan. Voidaan piirtää kuvio, jossa toinen näistä pisteistä on saapunut lasiin ennen toista ja aiheuttanut lasin sisään pienen ympyräaallon, kun toinen vasta saapuu lasiin. Violetin valon uusi kulkusuunta on kohtisuorassa jälkimmäisestä pisteestä edelliselle ympyräaallolle piirrettyä tangenttia vastaan. Samalla tavalla saadaan muunväristen aaltojen kulkusuunnat lasissa. Taitekulmat voidaan mitata astelevyllä. 

jaho
Seuraa 
Viestejä436
Liittynyt19.3.2012

Neutroni kirjoitti:
paddington kirjoitti:
Prisma siis hajottaa valkoisen valon spektriksi. Pieni aallonpituuksinen valo (violetti) taipuu kaikkein eniten kohti rajapintaa vastaan piirrettyä normaalia ja suuri aallonpituuksinen taas vähiten.

Oppikirjassa ei kerrota, miksi näin on.

Onko valon nopeus lasissa ja ilmassa eri suuruista eri aallonpituuksilla ja siitäkö tämä johtuu?

Kerrotaanko teille Snellin laista? Valo taittuu, kun se menee rajapinnan yli, jossa taitekerroin (eli valon nopeus) muuttuu. Taitekerroin riippuu aina aallonpituudesta (väristä). Yleensä optisilla aallonpituuksilla violetti taittuu eniten.

Taitekertomen ja sen aallonpituusriippuvuuden laskeminen aineen elektronirakenteesta on sitten monimutkaisempi asia. Täällä on jotain suurpirteistä selitystä siitä.

Käytännössä yleensä halutaan, että eri aallonpituudet taittuvat mahdollisimman samoin, ja siksi esimerkiksi objektiivit kootaan joukosta erilaisia lasilaatuja olevista linsseistä, jotka on valittu niin että dispersio on mahdollisimman pientä. Kalliimmissa on enemmän linssejä  ja kalliimpia materiaaleja.

Ei ole olemassa violettia väriä luonnossa. Se on vain aivojen luoma harha kun punaisen ja sinisen valon aallopituudet kohtaavat silmässä. Se on siis aivojen luoma harha.

https://www.youtube.com/watch?v=iPPYGJjKVco

.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28671
Liittynyt16.3.2005

jaho kirjoitti:
Ei ole olemassa violettia väriä luonnossa. Se on vain aivojen luoma harha kun punaisen ja sinisen valon aallopituudet kohtaavat silmässä. Se on siis aivojen luoma harha.

Ei se sen enempää ole harha kuin muutkaan väriaistimukset. Kaikki ne perustuvat siihen, että valo ärsyttää eri tavalla kolmea väriä aistivaa detektorisolutyyppiä. Mutta tässä ei puhuttu väriaistimuksista vaan violetista valosta noin 400 nm:n aallonpituudella. Sellainen valo ärsyttää sinisiä ja punaisia tappisoluja ja aiheuttaa violetin väriaistimuksen.

jaho
Seuraa 
Viestejä436
Liittynyt19.3.2012

Neutroni kirjoitti:
jaho kirjoitti:
Ei ole olemassa violettia väriä luonnossa. Se on vain aivojen luoma harha kun punaisen ja sinisen valon aallopituudet kohtaavat silmässä. Se on siis aivojen luoma harha.

Ei se sen enempää ole harha kuin muutkaan väriaistimukset. Kaikki ne perustuvat siihen, että valo ärsyttää eri tavalla kolmea väriä aistivaa detektorisolutyyppiä. Mutta tässä ei puhuttu väriaistimuksista vaan violetista valosta noin 400 nm:n aallonpituudella. Sellainen valo ärsyttää sinisiä ja punaisia tappisoluja ja aiheuttaa violetin väriaistimuksen.

Näinhän se on, mutta olisi väärin sanoa että prismasta tulisi violettia valoa, koska se vaatisi samaan kohtaan sekä punaisen että sinisen valon joka on mahdoton prismalla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28671
Liittynyt16.3.2005

jaho kirjoitti:
Näinhän se on, mutta olisi väärin sanoa että prismasta tulisi violettia valoa, koska se vaatisi samaan kohtaan sekä punaisen että sinisen valon joka on mahdoton prismalla.

Täältä löytyy tappisolujen vasteet:

https://www.unm.edu/~toolson/human_cone_response.htm

Punaisilla soluilla (ja myös vihreillä) on matala piikki 400 nm:n tuntumassa. Sellainen valo siis ärsyttää sekä sinisiä että punaisia soluja ja tuottaa violetin väriaistimuksen. Ei se ole niin selkeä kuin punaisen ja sinisen yhdistelmät parhaimmillaan, mutta kyllä jossain 380-400 nm:n alueella on selvä violetti vivahde. Jos et usko, osta tuolla alueella toimiva ledi ja katso itse.

Sitten kun mennään siitä lyhyemmälle UV-alueelle kaikilla näkösoluilla spektrissä on pitkä häntä ja sellainen valo näkyy vaaleanpunertavana tai jossain 300 nm:n tuntumassa vaaleansinertävänä. 266 nm näkyy vielä, mutta jossain vaiheessa lasiaisen läpinäkymättömyys tuottaa rajan.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1531
Liittynyt12.5.2014

Askarruttava huomio oli, kun suuntasin hilasta sinisen ja keltaisen säteen päällekkäin varjostimelle. Suuntaus tapahtui muistaakseni peilin avulla. Odotin näkeväni vihreää, mutta näinkin vain erilliset sinisen ja keltaisen valon päällekkäin. Vaikka siitä on 35 vuotta, "näen" yhä silmissäni kyseiset värit.

Jokainen näkyvän valon aallonpituus saa silmässä (normaalisti) aikaan tietyn värin, ja jokaisella spektrin värillä on oma aallonpituutensa (aivan kuten nimmarix toteaa: "400 nm valo on violettia").

Vaikka värin näkemisilmiö tarkkaan ottaen tapahtuu vasta aivoissa - tai tietoisuudessa, veikkaan.

Hila optiikassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hila_(optiikka)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28671
Liittynyt16.3.2005

käyttäjä-3779 kirjoitti:
Askarruttava huomio oli, kun suuntasin hilasta sinisen ja keltaisen säteen päällekkäin varjostimelle. Suuntaus tapahtui muistaakseni peilin avulla. Odotin näkeväni vihreää, mutta näinkin vain erilliset sinisen ja keltaisen valon päällekkäin. Vaikka siitä on 35 vuotta, "näen" yhä silmissäni kyseiset värit.

Eri väristen valojen yhdistäminen (additiivinen värinmuodostus) tuottaa eri värejä kuin absorboivien pigmenttien yhdistäminen (subtraktiivinen värinmuodostus).

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4v%C3%A4ri

Itsekin ihmettelin tuota joskus aikanaan kun sain tietokoneen ja huomasin, että näytöllä värit tuottavat ihan eri yhdistelmiä kuin vesivärejä sekoittamalla saa.

Lainaus:
Jokainen näkyvän valon aallonpituus saa silmässä (normaalisti) aikaan tietyn värin, ja jokaisella spektrin värillä on oma aallonpituutensa (aivan kuten nimmarix toteaa: "400 nm valo on violettia").

Jokainen monokromaattinen aallonpituus tuottaa tietyn väriaistimuksen. Mutta monimutkaisemmilla spektreillä käy niin, että useampi spektri voi tuottaa täsmälleen saman väriaistimuksen, koska silmä mittaa jatkuvasta spektristä vain kolme tietyllä tavalla painotettua arvoa. Siitä seuraa kaikki komplikaatiot siitä miten jossain valaistuksissa saman väriset pinnat näyttävät toisissa valaistuksissa erilaisilta, miten kamerat toistavat värejä paremmin tai huonommin ja niin edelleen.

Lainaus:
Vaikka värin näkemisilmiö tarkkaan ottaen tapahtuu vasta aivoissa - tai tietoisuudessa, veikkaan.

Suuri osa värien prosessoinnista tapahtuu jo verkkokalvolla, koska informaatiota tulee liikaa siirrettäväksi sellaisenaan.

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat