Seuraa 
Viestejä13425
Liittynyt10.12.2008

Valo taipuu gravitaatiokentässä.
Oletetaan, että on homogeeninen gravitaatiokenttä, jonka kenttävoimakkuus on g=-gja fotoni, jonka nopeus  c=ci , pisteessä (0,0). Ekvivalenssiperiaatetta soveltaen ja klassista mekaniikkaa käytttäen fotoni kulkee pisteen (L,-gL^2/2c^2) kautta.

Mikä on YST:n ennuste  poikkeamalle?

Ilmeisest suurempi kuin gL^2/2c^2?

Vaatiiko tehtävä hankaliakin laskelmia?

Sivut

Kommentit (35)

JPI
Seuraa 
Viestejä26589
Liittynyt5.12.2012

PPo kirjoitti:
Valo taipuu gravitaatiokentässä.
Oletetaan, että on homogeeninen gravitaatiokenttä, jonka kenttävoimakkuus on g=-gja fotoni, jonka nopeus  c=ci , pisteessä (0,0). Ekvivalenssiperiaatetta soveltaen ja klassista mekaniikkaa käytttäen fotoni kulkee pisteen (L,-gL^2/2c^2) kautta.

Mikä on YST:n ennuste  poikkeamalle?

Ilmeisest suurempi kuin gL^2/2c^2?

Vaatiiko tehtävä hankaliakin laskelmia?

Ainakin auringon kentässä valon taipuma on kaksinkertainen Newtonin painovoimateorian ennusteeseen verrattuna (kuuluisat mittaukset auringon pimennysten aikoina), joten ehkäpä se on sitä vakiokentässäkin.

3³+4³+5³=6³

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095
Liittynyt25.9.2017

Haetaanko tässä nyt Lagrangen kertoimia?

In gravitational theories, P-variation (independent variation of metric and connection) and H-variation (variation of the metric alone) may be reconciled through C-variation (use of Lagrange multipliers Λ in P-variation). We extend C-variation to fields coupled with gravitational field and elucidate the cases of vanishing Λ. We show that the interpretation of Λ as constraint reaction forces sheds new light on the structure of these theories; we are thus led to question the necessity of relating torsion to spin, and as an alternative to the theory of Dirac particles in Einstein-Cartan space-time, we propose in a Lorentzian space-time a theory in which Lagrange multipliers corresponding to the vanishing of torsion lead to the symmetrization of canonical energy-momentum tensor and avoid the Heisenberg-Pauli-type terms. Lagrange multipliers also serve to reduce the fourth-order differential equations of gravitational quadratic Lagranglans to second-order ones with additional field variables (a sealar P and a traceless tensor P̃ij); this reduction helps to make precise the compatibility of these theories with General Relativity. Simple derivations are also given for Chern and Euler characteristics c2 and χ2, and for other identities.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/0003491686900382

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Vierailija

Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.

PPo
Seuraa 
Viestejä13425
Liittynyt10.12.2008

ksuomala kirjoitti:
Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.
Ei tuossa N II:a käytetä, vaan ekvivalenssiperiaatetta, jonka mukaan kiihtyvyyttä ei voi erottaa gravitaatiosta.

Vierailija

Itse katsoisin, miten tuo homma menee, vaikkapa MTG:stä taikka mieluummin Järnefeltin kirjasta mikä enemmän semmoinen SimoK-tyylinen läystäke. Jenkkitiiliskivet väsyttäviä.

Keckuli
Seuraa 
Viestejä568
Liittynyt10.10.2013

ksuomala kirjoitti:
Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.

Fotonilla on energiaa ja siten sillä on massaa. E=mc^2 eli m=E/c^2, ja energia voidaan laskea kaavasta E=hv.

Bernard Shawn: ”Tiede on aina väärässä: se ei koskaan ratkaise ongelmaa luomatta kymmentä lisää.”

SamBody
Seuraa 
Viestejä6174
Liittynyt3.5.2008

Keckuli kirjoitti:
ksuomala kirjoitti:
Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.

Fotonilla on energiaa ja siten sillä on massaa. E=mc^2 eli m=E/c^2, ja energia voidaan laskea kaavasta E=hv.

Se että massa ja energia ovat verrannollisia tuon kaavan mukaisesti, ei suinkaan tarkoita ne ilmesivät yht'aikaisesti. Eli fotonilla ei ole massaa. Samalla hetkellä kun fotonilla on massaa, se ei enää ole fotoni.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Vierailija

Keckuli kirjoitti:
ksuomala kirjoitti:
Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.

Fotonilla on energiaa ja siten sillä on massaa. E=mc^2 eli m=E/c^2, ja energia voidaan laskea kaavasta E=hv.

Kaavoista taisi nyt unohtua Avogadron vakio poijes.

PPo
Seuraa 
Viestejä13425
Liittynyt10.12.2008

JPI kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Valo taipuu gravitaatiokentässä.
Oletetaan, että on homogeeninen gravitaatiokenttä, jonka kenttävoimakkuus on g=-gja fotoni, jonka nopeus  c=ci , pisteessä (0,0). Ekvivalenssiperiaatetta soveltaen ja klassista mekaniikkaa käytttäen fotoni kulkee pisteen (L,-gL^2/2c^2) kautta.

Mikä on YST:n ennuste  poikkeamalle?

Ilmeisest suurempi kuin gL^2/2c^2?

Vaatiiko tehtävä hankaliakin laskelmia?

Ainakin auringon kentässä valon taipuma on kaksinkertainen Newtonin painovoimateorian ennusteeseen verrattuna (kuuluisat mittaukset auringon pimennysten aikoina), joten ehkäpä se on sitä vakiokentässäkin.

Samaan tapaan ajattelin, että olisiko noin kaksinkertainen.

Ei vaan osaa laskea.

JPI
Seuraa 
Viestejä26589
Liittynyt5.12.2012

ksuomala kirjoitti:
Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.

Tjaa..aa sanoisin että kyllä sitä voi käyttää koska Galileo Galilei ja Pisan vino torni :-)
Nimittäin kaikki testikappaleet putoavat massastaan riippumatta samalla kiihtyvydellä eli niiden massa siis supistuu yhtälöistä pois, jolloin massalla (olkoon.se vaikka nolla) ei ole vaikutusta.

3³+4³+5³=6³

PPo
Seuraa 
Viestejä13425
Liittynyt10.12.2008

PPo kirjoitti:
ksuomala kirjoitti:
Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.
Ei tuossa N II:a käytetä, vaan ekvivalenssiperiaatetta, jonka mukaan kiihtyvyyttä ei voi erottaa gravitaatiosta.
Selvennykseksi pieni ajatuskoe.

Hissin sivuseinässä on pieni reikä, jonka läpi pääsee vaakasuora valon säde.

Jos hissi liikkuu tasaisella nopeudella, säteen rata hissiin nähden suora.

Jos hissi kiihtyy, säteen rata kaartuu hissiin nähden.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15646
Liittynyt16.2.2011

ksuomala kirjoitti:
Silleen niinku snadisti epäilyttää et voikohan Newtonin 2. lakia ihan Tosta Noin Vain soveltaa massattomaan hiukkaseen.

Miksei voisi? Täytyy vain tietää mitä tekee ja kuinka simuloi.

Oletetaanpa, että gravitaatiovaikutus perustuu tyhjön aaltoiluun, jossa aallon liike gravitaatiokentän suunnassa tuottaa varsinaisen vaikutuksen. Olkoon aine kompositio, jossa aaltorintama kiertää kehää ja saa siitä inertiansa suhteessa tilaan, joka on vastaavien kehien (hiukkasten) määrittelemä.

Kun hiukkasilla ei ole nopeutta toistensa suhteen, gravitaatiokentän lähteen suuntaan vaikuttaa hiukkasen pyörivästä aaltorintamasta vain puolet aaltoliikkeen suuntakomponenttisummasta. Kun nopeutta on runsaasti, vaikuttava osa suuntakomponenttisummasta lähestyy 100%:a. Valolla ei ole muuta kuin poikittaista aaltoliikettä, joka siis lähimpänä gravitaatiolähdettä kaartuu siis kaksinkertaisesti kohti lähdettä verrattuna newtonilaiseen ratkaisuun hiukkaselle.

Kun valopaketin "vaikutuspisteellä" on lähestyvää tai pakenevaa liikekomponenttia gravitaatiolähteen suhteen, gravitaation vaikutus näkyy aallonpituudessa. Paikallaan olevan hiukkasen "aallonpituus" on ääretön ja äärimmäisessä liikesuhteessa gravitaatiolähteeseen nähden se on "nolla". Valonnopeus on se äärimmäinen nopeus ja tilan "nollanopeus". Hiukkasten liike kasvaa ja aallonpituus lyhenee kohti "nollaa", kun ne putoavat gravitaatiokaivoon ja liike hidastuu ja aallonpituus kasvaa taas gravitaatiokaivosta noustessa.  varsinainen "nolla"nopeus gravitaatiolähteen suhteen onkin jokin kiertoratanopeus, jolla hiukkanen jää gravitaatiokentän vangiksi. Jos hiukkanen siroaa gravitaatiokentässä, on sillä liikemäärää enemmän kuin jokin sidottu "nolla"tila "natsaa"(!?). Kun valo absorboituu, voi sitä ajatella jonkin "gravitaatiolähteen" suhteen sidottuun kiertoratatilaan osuneeksi ("natsaus"). "Gravitaatiolähde" kovinkin lainausmerkeissä, [eusafys] koska tuossa mittakaavassa vaikuttaa se kätisyysvaiheisuus eli sähkömagnetismin emergenssi tyhjön heikkovoimavaiheisuuden ja lomittumisen etäisyyspariteetin johdosta.[/eusafys]

Gravitaatiokentän vaikutus valon kaareutumiseen suurimmillaan on siis kaksinkertainen newtonilaiseen ennusteeseen nähden ja liki saman YST antaa äärimmäisen lähellä valonnopeutta c kulkevalle massalliselle hiukkaselle (koska sen merkityksellisestä aallosta on liki 100% ohitettaessa liikkeessä gravitaatiolähteen suunnassa). 

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

Vierailija

Niin niin ekvivalenssiperiaate kyllä kyllä. Mutta toisaalta vähän häiritsee koska massattomilla hiukkasilla se kiihtyvyyden ja voiman välinen suhde menee vähän niinku jännäksi verrattuna massalliseen hiukkaseen.

Eusa
Seuraa 
Viestejä15646
Liittynyt16.2.2011

ksuomala kirjoitti:
Niin niin ekvivalenssiperiaate kyllä kyllä. Mutta toisaalta vähän häiritsee koska massattomilla hiukkasilla se kiihtyvyyden ja voiman välinen suhde menee vähän niinku jännäksi verrattuna massalliseen hiukkaseen.

Kiihtyvyys näkyy massattomalla ilmiöllä vain aaltoliikkeessä ja ainoastaan poikittain. (Pitkittäisenä tyhjön aaltoliikkeenä löytyy myös järkevä mallinnus, mutta silloinkin säilyvä merkitsevä mittahäiriö on poikittaisuuden koherenssia).

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³) = 1 / 137,036

PPo
Seuraa 
Viestejä13425
Liittynyt10.12.2008

ksuomala kirjoitti:
Itse katsoisin, miten tuo homma menee, vaikkapa MTG:stä taikka mieluummin Järnefeltin kirjasta mikä enemmän semmoinen SimoK-tyylinen läystäke. Jenkkitiiliskivet väsyttäviä.
Enqvist: johdatus suhteellisuusteoriaan.

Todetaan, että massaton hiukkanen kulkee pitkin nollageodeettia eli viivaa, jonka nelipituuden neliö on nolla.

Tämän sovelluksena on annettu differentiaaliyhtälö valonsäteelle, joka kulkee M-massaisen ohi.

Vaan mistäpä vastaava yhtälö valosäteelle, joka kulkee homogeenisessa gravitaatiokentässä?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat