Seuraa 
Viestejä8640
Liittynyt16.3.2005

Jokatalouden vetytaloutta voitaisiin perustaa peruspaneeleille. Noilla on jo kierrätysmarkkinat. Tarvittaisiin vetygeneraattori ja varasto. Seoskaasugeneraattoreita on helposti saatavana, mutta kaasun varastointia ei pitäisi tehdä sellaisena seoksena. Kaasukello on aivan toimiva varasto. Kaupunkikaasuympäristössä välivarastona ovat toimineet kaasukellot. Ja kaupunkikaasu oli suurelta osin vetyä. Tuo 280 W paneeli tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 14 tuntia. Ei koko ajan täydellä teholla eikä pilvisellä paljon, mutta joka tapauksessa sopivien kelien vallitessa merkittävästi. Kesällä varsinkin olisi grillikaasua tarjolla. Ennuste: Pienimuotoiseen vedyn tuotantoon tulee sovelluksia. Kyse on vain siitä millä aikataululla.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (8)

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1558
Liittynyt13.11.2014

Paul M kirjoitti:
Tuo 280 W paneeli tuottaa vuorokaudessa keskimäärin 14 tuntia. 

Jos tuollaisen 280W paneelin laittaisi sähköavusteiseen polkupyörään niin pystyisi panemaan menemään kesäisin 14 tuntia maksimiavustuksella ja vielä saisi sähköt kännykkään, navigaattoriin ja stereoihin.

Erittäin uskomattoman tehokkaita ovat.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

Et sitten ole lukaissut vedyn käyttöturvatiedotetta tai perhetynyt millaisia turvatoimia kyseisen aineen käsittelyyn vaaditaan teollisuudessa. Jokapojan vetytalous tulee heti kohta sen jälkeen, kun jokapojan ydinkiuas ja jokapojan hermokaasut tuholaisten torjuntaan. Eli ei ihan vielä kannata alkaa pidätellä henkeään ja jättää propaanipulloa vaihtamatta.

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1558
Liittynyt13.11.2014

Tässä vetytalouteen siirtymisessä kannattaisi aloitukseen käyttää protoalustana nopean väestönkasvun alueita joilla on ainainen energiapula ja saastuttaminen päällä. Esiteltäisiin vedyn hyviä ominaisuuksia ja tuotantomenetelmiä.

Siellä darwinistiset pienmuotoiset vedynkäyttökokeilut tuottaisivat nopeasti dataa miten hommaa ei kannata hoitaa, tai miten kouluttamattomatkin pärjäävät vedyn kanssa touhutessaan.

Kun kokemusta käytännön tapauksista on riittävästi riskianalyyseihin on helppo tehdä kunnon länsimainen sovellus.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä41857
Liittynyt6.12.2009

"Singaporen valtiollisen yliopiston tutkijat ovat löytäneet bakteerin, joka kykenee muuttamaan selluloosan suoraan butanoliksi, phys.orgkertoo.

Tutkijat eristivät Thermoanaerobacterium thermosaccharolyticum TG57 -bakteerin sienenviljelyalustojen jätteestä jo vuonna 2015. Sen jälkeen he ovat viljelleet sitä ja tutkineet sen ominaisuuksia.

Apulaisprofessori He Jianzhong sanoo löydön olevan tieteellinen läpimurto. Se helpottaa hänen mukaansa merkittävästi kestävästi valmistettavien, uusiutuvien polttoaineiden ja kemikaalien valmistamista raaka-aineista, jotka eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa.

Ns. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet valmistetaan raaka-aineista, jotka kilpailevat ruoantuotannon kanssa maan, veden, energian ja muiden ympäristöresurssien käytössä.

Butanoli on biopolttoaineista lupaavimmasta päästä, sillä sen energiasisältö on lähellä bensiiniä. Sitä voidaan käyttää autoissa polttoaineena vain vähäisin muutoksin tai jopa ilman mitään muutoksia."

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tutkijat-loysivat-bakte... ,

Simplex
Seuraa 
Viestejä3031
Liittynyt26.1.2010

Voisiko vetyprosessia käyttää ydinvoiman säätövoimana? Nykyisinhän homma taitaa mennä niin että ydinvoimalla tuotetaan tietty perussähkökapasiteetti ja säätövoimalla (vesi- tai fossiilinen) loput tarvittavasta energiasta koska ydinvoiman vasteaika on hyvin hidas ts. ydinvoima ei kykene vastaamaan sähkö kysynnän tarpeisiin riittävän nopeasti josta syystä tarvitaan tuota säätövoimaa.

Ajatuksenani olisikin tehdä asia käänteisesti eli käytetään ydinvoimaloita "täydellä teholla" ja kulutetaan tuotettu ylijäämäenergia vedyn tuottamiseen niinä aikoina kun muu kulutus on matalaa. Tällöin vetyprosessi toimisi säätökuormana jonka oheistuotteena syntyy myytävää vetyä ja ydinvoimaloiden kapasiteetti voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti.

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä2952
Liittynyt12.9.2012

Simplex kirjoitti:
Voisiko vetyprosessia käyttää ydinvoiman säätövoimana? Nykyisinhän homma taitaa mennä niin että ydinvoimalla tuotetaan tietty perussähkökapasiteetti ja säätövoimalla (vesi- tai fossiilinen) loput tarvittavasta energiasta koska ydinvoiman vasteaika on hyvin hidas ts. ydinvoima ei kykene vastaamaan sähkö kysynnän tarpeisiin riittävän nopeasti josta syystä tarvitaan tuota säätövoimaa.

Ajatuksenani olisikin tehdä asia käänteisesti eli käytetään ydinvoimaloita "täydellä teholla" ja kulutetaan tuotettu ylijäämäenergia vedyn tuottamiseen niinä aikoina kun muu kulutus on matalaa. Tällöin vetyprosessi toimisi säätökuormana jonka oheistuotteena syntyy myytävää vetyä ja ydinvoimaloiden kapasiteetti voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti.

Käännä tuo ehdotuksesi tanskaksi ja esitä että he valmistaisivat vetyä sensijaan että maksavat muille tuulisähkönsa ylijäämän vastaanottamisesta.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8640
Liittynyt16.3.2005

Simplex kirjoitti:
Voisiko vetyprosessia käyttää ydinvoiman säätövoimana? Nykyisinhän homma taitaa mennä niin että ydinvoimalla tuotetaan tietty perussähkökapasiteetti ja säätövoimalla (vesi- tai fossiilinen) loput tarvittavasta energiasta koska ydinvoiman vasteaika on hyvin hidas ts. ydinvoima ei kykene vastaamaan sähkö kysynnän tarpeisiin riittävän nopeasti josta syystä tarvitaan tuota säätövoimaa.

Ajatuksenani olisikin tehdä asia käänteisesti eli käytetään ydinvoimaloita "täydellä teholla" ja kulutetaan tuotettu ylijäämäenergia vedyn tuottamiseen niinä aikoina kun muu kulutus on matalaa. Tällöin vetyprosessi toimisi säätökuormana jonka oheistuotteena syntyy myytävää vetyä ja ydinvoimaloiden kapasiteetti voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti.

Ydinvoiman säätövaste on todella hidas. Nimittäin lupaehdoissa on vakioteho. Ei säädetä. Kun on kone käynnissä, tuotetaan täysillä. Kaiketi tässä on takana termisen väsymisen hidastaminen. Isot lämpötilanvaihtelut kun runtelevat rakenteita. Mutta se asiasi oli vedyn tuottaminen. Jos vaihtoehtona on laskea höyryä taivaan tuuliin, niin olisihan se vaihtoehto.

Ja vedystä yleensä. Jo aloitukseen sijoitin maininnan vedystä. Kaupunkikaasu on ollut suurelta osin vetyä. Onko historian kirjoissa paljonkin vetykatastrofeja kirjattuna? Vety on varsin turvallinen. Kaasu nousee voimallisesti ylös myös vauriokohdassa. Ei siis valu pitkin lattioita kuten bensahöyry. Vety on täysin myrkytön. Syttyy kyllä herkästi ja on hankala sammuttaa. Ei voi esimerkiksi puhaltaa sammuksiin kuin jotain kynttilää. Siis pienestä liekistä kyse. Mutta turvahanat ovat keksitty. Ei ole hankalampi aine kuin nestekaasu, jos on asialliset putkitukset. Ja miksi eivät olisi?

Mikähän siinä on, että varsin säyseää kaasua kauhistellaan kuin jotain ebolaa. Taitaa olla silkkaa tietämättömyyttä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä30510
Liittynyt16.3.2005

Paul M kirjoitti:
Ja vedystä yleensä. Jo aloitukseen sijoitin maininnan vedystä. Kaupunkikaasu on ollut suurelta osin vetyä. Onko historian kirjoissa paljonkin vetykatastrofeja kirjattuna?

Kaasuräjähdykset taisivat olla niin tavallisia, ettei niitä sen kummemmin kirjailtu. Taitaa olla aika monta kämppää, tehdasta tai ravintolaa räjäytetty paskaksi ja ukkoa vaihtanut hiippakuntaa historian saatossa. Mutta kun ne eivät ole olleet suuronnettomuuksia eikä pahojen rikollisten tekoja, ketä kiinnostaa. Siihen aikaan maailma oli muutenkin vaarallinen paikka. Ei se ole sattumaa, että kaupunkikaasuverkostot ovat näivettyneet ja kaasu ei ole enää vetypitoista vaan metaania.

Lainaus:
Vety on varsin turvallinen.

Joo, niin turvallinen, että sitä ei saa varastoida teollisuusrakennuksiin (toisin kuin vaikkapa fosfiinia (hetitappava), organometalleja (tappavia ja itsesyttyviä), fluoria (joka on jotakuinkin kaikkea pahaa mitä kemiallisesti vain voi olla) ym. mielenkiintoisia kaasuja), vaan kaasupullot ovat erillisessä kontissa rakennuksen ulkopuolella räjähdysvaaran takia.

Lainaus:
Ei ole hankalampi aine kuin nestekaasu, jos on asialliset putkitukset. Ja miksi eivät olisi?

Nestekaasu ei haurastuta metalleja ja tihku niistä läpi niin kuin vety (se on suurin syy vetykontille, että se pirulainen ei pysy pulloissa ja putkissa, vaan tihkuu niistä läpi). Vedylle immuuneja metalleja ei käsittääkseni ole.

Lainaus:
Mikähän siinä on, että varsin säyseää kaasua kauhistellaan kuin jotain ebolaa. Taitaa olla silkkaa tietämättömyyttä.

Tai sitten tietoa. Vetyräjähdyksistä ei ole pulaa.

Eli ei kiitos, en osta osakkeita tällä kertaa, mutta onnea vaan jokapojan vetytalouden innovointitalkoisiin. Siitä on hyvä lähteä, että ei se vety mitään vaarallista ole, sen kun tuunataan nestekaasuvehkeet vedylle ja pelastetaan maailma (lue: kuitataan Darwin award).

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat