Seuraa 
Viestejä550

Tulevaisuuden tutkijoiden Risto Linturi ja Osmo Kuusi eduskunnalle laatima raportti julkaistiin tänään. Tekniikka ja talous uutisoi: https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/tulevaisuudentutkijoiden-r...

Ylen kuuden uutisissa kerrottiin, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana maailma muuttuu enemmän kuin menneenä kahtena satana vuotena. Uutisessa haastateltiin nuoria siitä, pelottaako tulevaisuus. Minusta tässä uutishypetys nousi aivan uusiin sfääreihin. Selkeä historiattomuus paistoi läpi. Kuulema ensimmäisen kerran historiassa nuoret osaavat enemmän kuin vanhemmat. Minusta tällainen tilanne on vallinnut koko 1900-luvun, mutta nyt se näyttää tasaantuvan, kun koulujen oppimistuloksetkin heikkenevät.

Kiihtyykö kehitys, jatkaa tasaista vauhtia vai hidastuuko?
Kehitys on hidastumassa
Kehitys on hidastumassa
100.0%
Kehitys jatkuu vakaana
Kehitys jatkuu vakaana
0%
Ääniä yhteensä: 16

Kommentit (18)

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

TT:n artikkelissa Linturi heittää ajatuksen, että lähitulevaisuudessa aurinkokennojen hinnan laskeminen tekee taloudellisesti kannattavaksi tuottaa polttoainetta suoraan ilmasta. Tällä hetkellä lannoitteissa käytettävä ammoniakki tehdään fossiilisesta polttoaineesta, koska se on halvempaa kuin tuottaminen suoraan ilmasta. Jos aurinkokennoilla tuotetaan polttoainetta, niin se ratkaisee aurinkokennojen energian varastointiin liittyvän ongelman. Ehtymätön yltäkylläinen energian tuotanto on ollut unelma koko teollisen aikakauden. Atomienergian ajateltiin joskus voivan sen toteuttaa.

Massatuotettavien aurinkokennojen hyötysuhde ei ole juurikaan parantunut. Sen sijaan niiden valmistustekniikka on kehittynyt. Kymmenen vuotta sitten aurinkokennojen hinta laski ylituotannon vuoksi, kun Kiinassa rakennettiin paljon uusia tehtaita. Kiina alkoi dumpata niitä Eurooppaan ja USAan. Eurooppalainen alan teoillisuus ehti kaatua ennenkuin kennoille saatiin tulli. Toimivatkohan  aurinkokennotehtaat vieläkään Kiinassa ilman valtion tukea? Tekniikkana aurinkokennot tulivat tuotantoon 1960-luvulla, valosähköiset ilmiöt löydettiin jo 1800-luvulla. Markkinoiden koko riippuu hinnasta ja aurinkokennojen tuotanto varmaan kasvaa, mutta epäilen, että Linturin ajatus polttoaineen tuotannosta suuremmassa määrin seuraavan kahdenkymmen vuoden aikana ei taida toteutua, ellei sellaista kehitystä tueta voimakkaasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HuuHaata
Seuraa 
Viestejä7568

Noin 40 vuotiaat ovat taitojen suhteen eturintamassa. Nuoret ovat hyvin heikkoja taidoiltaan vertailussa, joka ei tietysti myöskään ole mikään ihme. Sekään ei ole uutta, että nuoret tietämättöminä kuvittelevat jotain muuta, ja horisevat huonoja noloja argumentointejaan.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

HS jatkaa tänään tästä tulevaisuusvaliokunnan raportista. Lainataan suoraan: " 3D-tulostuksen arvioidaan vähentävän globaalia kauppaa 40 prosenttia". Tätä on hieman vaikea uskoa, kun katselee millaista muovihärpäkkeitä noilla kotikäytössä olevilla laitteilla tulostetaan. Olen joutunut hieman selvittelemään metalliosien tulostamista. Kattilan kokoisen osan tulostusaika oli noin viikko ja hinta vastasi työstettyä. Tulostaminen on eri prosessi kuin kasvattaminen, jolla tehdään esimerkiksi suihkuturbiinin siipiä. Siinä pystytään luomaan sellainen kiderakenne, että voidaan mennä ylitse metallin lämpökestävyysrajan. Suihkumoottorin hyötysuhteen nostaminen saa maksaa, sillä säästöt ovat huikeita pienestäkin parannuksesta. Kasvattaminen tuntuukin enemmän uskottavalta tulevaisuuden valmistusmenetelmältä.

3D tulostusta on manattu esiin jo useampi vuosi ja Claes Ohlssonkin jo myi tulostimia. Kotitulostuksen business idea taitaa kuitenkin olla hukassa. Siinä siirretään valmistus itsepalveluksi koteihin, mutta mistä suunnittelija saa palkkionsa, kun mallit ovat kopioitavissa? Hieman vaikealta tuntuu esimerkiksi sellainen toiminta, jossa kotona tulostetaan muoviosat ja sitten kaupasta ostetaan siihen kuuluvat metalliosat. Kuka tällaista jaksaisi pidempää tehdä, jollei hinta etu olisi reilu?  Minulla on sellainen käsitys, tuotteen hinnasta valmistuksen osuus on reilusti alle puolet. Onko siitä jaettavaksi asiakkaille?

QS
Seuraa 
Viestejä5630

Ihme tulevaisuutta, kun pyörivät laitteiden ja tulostimien ja vastaavien ympärillä. Länsimaalaiset eivät halua omistaa tulostinkrääsää ja muovijauhetta vaan haluavat palvelua. Ihmiset maksavat siitä, että joku tekee asiat heidän puolestaan ja helpottaa elmää. Ihmiset haluavat myös tienata. Ihmiset haluavat myydä omaa omaisuttaan tai osaamistaan. Vaikkapa myydä oman autonsa (tai mikä ikinä kulkuväline onkaan) silloin tällöin viikoksi pois. Verkostot, palvelut, kommunikointi, matkustaminen, elämykset. Ne näen tulevaisuutena. Tai se, että kukaan ei halua edes omistaa autoa, vaan ostaa sen siksi ajaksi kun tarvitsee. Ja se on oven edessä juuri silloin kun pitääkin.

Ihmiset halauvat automaatin (joka ei ole heidän oma härpättimensä), joka herättää heidät tekemään asioita ja ostamaan palveluita. herättää kerran vuodessa kertomalla että nyt on aika vaihtaa älylaitesopimus, säästät 10 pros kun menet verkkosivulle. Ja säästät 20 pros kun menet tuonne ja tilaat tuon vakuutuksen vanhan tilalle. Tai automaatti tekee sen ihmisen puolesta. Ja se automaatti tietää tarpeeksi ihmisestä, jotta osaa tehdä hänen puolestaan päätöksiä. Mutta ihminen ei halua omistaa automaattia, vaan vain nähdä sen tuottaman lopputuloksen. Uskokaa pois, näin se menee ;)

Minijehova
Seuraa 
Viestejä17859

"Suurimpia muutoksia on tulossa liikenteeseen, energia-alalle ja terveydenhuoltoon. Kaikissa näissä kehitys on jo selvästi näkyvissä, kuten robottiautoista ja aurinkoenergian halpenemisesta näemme."

Terveydenhuollon osalta voi antaa kaksi läpimurtoa, joiden satoa aletaan hiljalleen korjaamaan maailmaamullistavalla tavalla:

Genomirojekti

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo91703.pdf

Kantasolut 

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo91703.pdf

Noihin kahteen läpimurtoon liittyvät sovellukset on seuraavan vuosikymmenen dramaattisinta kehitystä. Väestöongelmakin saa uudet mittasuhteet, koska keskimääräinen elinajanodete tulee nousemaan pahimmillaan samaan tahtiin kuin vanhenemme.

MJ

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

QS kirjoitti:
Tai se, että kukaan ei halua edes omistaa autoa, vaan ostaa sen siksi ajaksi kun tarvitsee. Ja se on oven edessä juuri silloin kun pitääkin.

Auto palveluna on ihan hyvä konsepti, mutta onkohan varmaa, että kaikille riittää autoja myös Juhannuksena, kun kansa siirtyy joukolla kesämökeille? Omistamalla auton voi varmistaa, että auto on käytettävissä. Maaseudulla auto on takaa myös turvallisuutta eli pääsee nopeasti vaikka lääkäriin. Auto palveluna onkin selvästi kaupunkien asukkaille suunnattu liiketoimi.

QS
Seuraa 
Viestejä5630

ekvivalentti kirjoitti:
QS kirjoitti:
Tai se, että kukaan ei halua edes omistaa autoa, vaan ostaa sen siksi ajaksi kun tarvitsee. Ja se on oven edessä juuri silloin kun pitääkin.

Auto palveluna on ihan hyvä konsepti, mutta onkohan varmaa, että kaikille riittää autoja myös Juhannuksena, kun kansa siirtyy joukolla kesämökeille? Omistamalla auton voi varmistaa, että auto on käytettävissä. Maaseudulla auto on takaa myös turvallisuutta eli pääsee nopeasti vaikka lääkäriin. Auto palveluna onkin selvästi kaupunkien asukkaille suunnattu liiketoimi.

Totta. Mutta maapallon väestöstä n 50% asuu urbaaneilla alueilla. Miljardeja ihmisiä. Jo nykypäivän junnujen asenteista huokuu, että omistaminen ei ole enää juttu. Ajatusmaailma on hankkia itselleen mahdollisuus tehdä ja toteuttaa jotain sen ohikiitävän hetken kun sitä jotain tarvitsee.

Jos joku keksisi toimivan tavan leasata täsmälleen oikean kokoiset mustat revityt farkut yhdeksi viikonlopuksi parilla klikkauksella ja 24h toimituksella niin palvelua käyttäisi joka toinen nuori.

Sama työelämässä. Yhdessä firmassa ei tarvitse olla kuin puoli vuotta, ja hankkia kokemusta ja elämystä ja tietotaitoa jonka jälkeen matka jatkuu eteenpäin uuteen ja sillä hetkellä kiinnostavampaan haasteeseen. Perinteinen vertikaalisesti organisaatiossa kiipeäminen ei ole seksikästä, vaan horisontaalisesti liikkuminen kokemuksesta toiseen.

Teknologia on varmasti tärkeässä roolissa palveluiden tuottamisessa, mutta massit käärii se, joka osaa palvelut rakentaa.

Merlin
Seuraa 
Viestejä4095

ekvivalentti kirjoitti:
HS jatkaa tänään tästä tulevaisuusvaliokunnan raportista. Lainataan suoraan: " 3D-tulostuksen arvioidaan vähentävän globaalia kauppaa 40 prosenttia". Tätä on hieman vaikea uskoa, kun katselee millaista muovihärpäkkeitä noilla kotikäytössä olevilla laitteilla tulostetaan. Olen joutunut hieman selvittelemään metalliosien tulostamista. Kattilan kokoisen osan tulostusaika oli noin viikko ja hinta vastasi työstettyä. Tulostaminen on eri prosessi kuin kasvattaminen, jolla tehdään esimerkiksi suihkuturbiinin siipiä. Siinä pystytään luomaan sellainen kiderakenne, että voidaan mennä ylitse metallin lämpökestävyysrajan. Suihkumoottorin hyötysuhteen nostaminen saa maksaa, sillä säästöt ovat huikeita pienestäkin parannuksesta. Kasvattaminen tuntuukin enemmän uskottavalta tulevaisuuden valmistusmenetelmältä.

3D tulostusta on manattu esiin jo useampi vuosi ja Claes Ohlssonkin jo myi tulostimia. Kotitulostuksen business idea taitaa kuitenkin olla hukassa. Siinä siirretään valmistus itsepalveluksi koteihin, mutta mistä suunnittelija saa palkkionsa, kun mallit ovat kopioitavissa? Hieman vaikealta tuntuu esimerkiksi sellainen toiminta, jossa kotona tulostetaan muoviosat ja sitten kaupasta ostetaan siihen kuuluvat metalliosat. Kuka tällaista jaksaisi pidempää tehdä, jollei hinta etu olisi reilu?  Minulla on sellainen käsitys, tuotteen hinnasta valmistuksen osuus on reilusti alle puolet. Onko siitä jaettavaksi asiakkaille?

Idea onkin ostaa isompi ja parempi kuin naapurilla. Eipä sillä kohta enää kukaan vuole fyrkkaa, mutta tällä hetkellä tekee ihan kivaa tiliä jos suunnittelee ja printtaa vähänkään paremmalla malleja. Ja niitä filuja ei tietenkään kannata jakaa Thingiversessä ja pääosin massit tulee juuri siitä suunnittelusta, ei itse häkkyrästä.

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

Minijehova kirjoitti:
"Suurimpia muutoksia on tulossa liikenteeseen, energia-alalle ja terveydenhuoltoon. Kaikissa näissä kehitys on jo selvästi näkyvissä, kuten robottiautoista ja aurinkoenergian halpenemisesta näemme."

Terveydenhuollon osalta voi antaa kaksi läpimurtoa, joiden satoa aletaan hiljalleen korjaamaan maailmaamullistavalla tavalla:

Genomirojekti

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo91703.pdf

Kantasolut 

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo91703.pdf

Noihin kahteen läpimurtoon liittyvät sovellukset on seuraavan vuosikymmenen dramaattisinta kehitystä. Väestöongelmakin saa uudet mittasuhteet, koska keskimääräinen elinajanodete tulee nousemaan pahimmillaan samaan tahtiin kuin vanhenemme.

Pidemmästä elämästä tulee mielekästä, jos pysyy terveenä. Jotenkin minusta tuntuu, että ikuisesta elämästä haaveilevat nuoret ihmiset ja vanhemmat ovat jo nähneet tarpeeksi ja luopuminen on jo hyväksytympää. Ennen työpaikan ruokapöydässä keskusteltiin, nyt näprätään kännyköitä. Tuntuuko elämä vanhuksille mielekkäältä, jos kotihoito siirtyy appiksi kännykkään?

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

Merlin kirjoitti:
ekvivalentti kirjoitti:
HS jatkaa tänään tästä tulevaisuusvaliokunnan raportista. Lainataan suoraan: " 3D-tulostuksen arvioidaan vähentävän globaalia kauppaa 40 prosenttia". Tätä on hieman vaikea uskoa, kun katselee millaista muovihärpäkkeitä noilla kotikäytössä olevilla laitteilla tulostetaan. Olen joutunut hieman selvittelemään metalliosien tulostamista. Kattilan kokoisen osan tulostusaika oli noin viikko ja hinta vastasi työstettyä. Tulostaminen on eri prosessi kuin kasvattaminen, jolla tehdään esimerkiksi suihkuturbiinin siipiä. Siinä pystytään luomaan sellainen kiderakenne, että voidaan mennä ylitse metallin lämpökestävyysrajan. Suihkumoottorin hyötysuhteen nostaminen saa maksaa, sillä säästöt ovat huikeita pienestäkin parannuksesta. Kasvattaminen tuntuukin enemmän uskottavalta tulevaisuuden valmistusmenetelmältä.

3D tulostusta on manattu esiin jo useampi vuosi ja Claes Ohlssonkin jo myi tulostimia. Kotitulostuksen business idea taitaa kuitenkin olla hukassa. Siinä siirretään valmistus itsepalveluksi koteihin, mutta mistä suunnittelija saa palkkionsa, kun mallit ovat kopioitavissa? Hieman vaikealta tuntuu esimerkiksi sellainen toiminta, jossa kotona tulostetaan muoviosat ja sitten kaupasta ostetaan siihen kuuluvat metalliosat. Kuka tällaista jaksaisi pidempää tehdä, jollei hinta etu olisi reilu?  Minulla on sellainen käsitys, tuotteen hinnasta valmistuksen osuus on reilusti alle puolet. Onko siitä jaettavaksi asiakkaille?

Idea onkin ostaa isompi ja parempi kuin naapurilla. Eipä sillä kohta enää kukaan vuole fyrkkaa, mutta tällä hetkellä tekee ihan kivaa tiliä jos suunnittelee ja printtaa vähänkään paremmalla malleja. Ja niitä filuja ei tietenkään kannata jakaa Thingiversessä ja pääosin massit tulee juuri siitä suunnittelusta, ei itse häkkyrästä.

Eli nyt rahaa tekevät 3D-tulostimien valmistajat ja myyjät. Jos suunnittelee yrityksille prototyyppejä ja tulostaa niitä, voi tienata hyvinkin. Mutta prototyyppien tulostuksella ei globaalia kauppaa vähennetä 40%. Kyllä joku miettii valmistuksen siirtämistä kuluttajille tai ainakin lähelle kuluttajaa. Tässä tulee mieleen ennen litteitä näyttöjä 1900-luvun loppupuolella ollut visio, että ihmiset alkaisivat tulostamaan paperilehdet kotona. Ainakin minusta näyttää siltä, että tällä hetkellä voimakkaimmin kehittyy verkkokauppa ja varastoista jakelun logistiikka yhdistettynä kuluttajien käyttäytymisen ennustamiseen.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

Autotekniikassa tulevaisuuden ennustaminen on ollut lyhyellä aikavälillä helppoa. Kalliimpiin malleihin tulleet uudet ja hyviksi todetut ominaisuudet ovat valuneet pikku hiljaa halvempiin malleihin. Nyt muutosta ovat tuomassa kolme merkittävää tekniikkaa eli sähköautot, autot palveluna ja automaattiset auton.
Sähköautojen kehitys takaa, että autoilu ei lopu öljyn loppuessa. Ilmastonlämpenemistä ne eivät helpota. Sähköauto käyttää niin paljon sähköä, että aurinkokennoilla sitä ei helposti ladata.
Autot palveluna konsepti on aika houkuttava, ainakin sellainen versio, jossa saa vapaasti valita auton, taksin ja julkisen liikenteen väliltä. Saatan maksettuani autoni viimeisen osamaksun myydä sen ja siirtyä tuon palvelun käyttäjäksi. Jos on satunnainen autonkäyttäjä, niin yli kymmenen vuotiaita autoja saa edullisesti ja usein ne saa kohtuu hinnalla pysymään liikeenteessä. Tämä hidastaa palvelun markkinoiden kasvua.
Automaattiset autot ovat tulossa, mutta niiden saaminen turvallisuudessa hyväksyttävälle tasolle vie vielä jonkun vuoden tai vuosikymmenen. Automaatilta tullaan vaatimaan huomattavasti parempaa turvallisuutta kuin ihmisten ajamilta autoilta. Riskinä automaattiautoissa on se, että ne saattavat lisätä autoilua helpoutensa vuoksi. Ruuhkassa on helpompi kuluttaa aikaa kun voi keskittyä sosiaaliseen mediaan ja lukemiseen.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

Tämän viikonlopun Talouselämä kirjoittaa 5G:stä ja sen vaikutuksista ihmisen ja teollisuusrobotin yhteistyöhön. Artikkelissa hehkutetaan nopeamman kommunikoinnin parantavan turvallisuutta. Johdottomia valmistuslinjoja olisi helpompi muuttaa sopiviksi uusille tuotteille. Lainataan vielä yksi kappale, jota epäilen pilaksi:

"Samat robotit voisivat viedä lopulta lapset tarhaan, ahertaa ihmisten kanssa rinta rinnan, paistaa pizzat ruokatunnilla. mitata verenpaineen ja heittää päivän päätteeksi kotiin"

Kun 80-luvulla työskentelin teollisuusrobottisovellusten kanssa, niin silloin vitsinä oli, kun oli myyty liika toiminnallisuutta eikä kaikkea saatu toteutettua, että oli hyvä kun ei luvattu robotin keittävän myös kahveja. Yllä kuvattu on tyypillistä uuden tekniikan hehkutusta ja kirjoittaja ei ole perillä teollisuusrobotiikan rajoitteista:

- Useita toimintojen toteuttavan teollisuusrobotin toiminnan rajoite ei ole softassa ja kommunikoinnissa, vaan mekaniikassa. Robotin työkalun, tarraimen, hitsipistoolin ym pitää sopia kaikille sen käsittelemille tuotteille. Ihmisen kättä vastaavan työkalun kehittämisen taloudellinen pohja ontuu, kun erikoistyökaluilla robotti pystyy pienemmillä kustannuksilla parempaan laatuun ja yhdessä tehtaassa on kuitenkin aika rajallinen tuotevalikoima.

-Rankempaa työtä tekevä robotti kuluttaa niin paljon energiaa, että akkukäyttöisyys ei ole järkevää. Kun robotti vielä pysyy paikoillaan, niin sähkösyöttö  töpselistä on edullisin ja samalla saadaan myös tietoliikennepiuha kiinni verkkoon. Tietoliikenne kulkee jo nyt väylissä, esimerkiksi EtherCatissä ja se on mahdollista toteuttaa johdottomasti Bluetoothin tai WLANin avulla aika edullisesti.

-Robottiaseman turvallisuuteen on tarjolla kamerajärjestelmiä , mutta robotin eristäminen on usein edullisen ratkaisu. Vihivaunut eli AGV:t ovat jo vuosikymmeniä kulkeneet tehtaissa ihmisten joukossa.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

TT:ssä toimittaja Jukka Lukkari vertaa tilannetta 20 vuotta sitten vallinneeseen. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Nykypäivän vertaaminen vanhaan voi antaa opastusta. Lukkari listaa seuraavat asiat vuodelta 1997:

- Internetillä ei ollut vielä merkittävää sijaa ihmisten, yritysten ja yhteiskuntien elämässä

- Robottiautot olivat scifiä

- Tekoälytutkimus eli hiljaiseloa

- Tuuli- ja aurinkoenergia olivat isossa kuvassa merkityksettömiä

- 3D-tulostuksesta ei oltu kuultukaan

- Takseille ja hotelleille oli vaikea kuvitella vaihtoehtoa

Muutama kommentti näistä. Vuonna 1997 joutui käyttämään AltaVistan hakukonetta. GPS:ää häirittiin, jolloin sen tarkkuus oli huono ja robottiauton kehitys näkyi vain robotiikkatutkimuksessa. Tekoälytutkimuksessa on useamman kerran tullut suuren innostuksen jälkeen takapakkia, varsinainen tekoäly on siirtynyt aina eteenpäin, kun on ymmärretty paremmin ongelman laatu. Energia-asiantuntijat yrittivät pitkään tuoda esille ongelman tuuli- ja aurinkoenergian vaikeasta yhdistämisestä kulutuksen tarpeeseen ja tämä on nyt konkretisoitunut Saksan energiwendessä. 3D-tulostus on 80-luvun keksintö, mutta aika piilossa se vielä 90-luvulla oli. Airbnb ja Uber ovat internetin kautta toteutettuja kaupallisia ideoita, joilla rikotaan osittain yhteiskuntien sääntöjä ja näistä säännöistä on nyt sitten vääntöä.

Kiihtyykö kehitys seuraavan 20 vuoden aikana on sitten vaikeampi kysymys, kun ei taida edes olla kehityksen nopeusasteikkoakaan. Tuskin kuitenkaan saadaan aikaan sellaista muutosta, kuin viimeisen 200 vuoden aikana on teollisuusmaissa tapahtunut. Maailman laajuisesti kehityksen piiriin saadaan lisää ihmisiä ja se tuo muutosta.

Airbnb ja Uber sekä vastaavat ansaitsemismahdollisuudet internetin kautta voivat synnyttää uudenlaisen yhteiskuntaluokan, joka on palkkatyön ulkopuolella, mutta eivät kuitenkaan yrittäjiä. Aika iso osa ihmisistä voi löytää ratkaisun, jossa he kohtuullisilla tuloilla voivat viettää paljon vapaa-aikaa. Olisiko tämä teknologiaunelmien täyttymys? Rikkaissa maissa motivaatio työntekemiseen on vähentynyt pitkään. Köyhien maiden hyvinkoulutetuilla on vielä rikastumisen himoa ja kehityksen kärki on siirtymässä näiden ihmisten harteille. USA on eniten hyödyntänyt näitä ihmisiä. Vasta voimiakin on, kuten Trump ja kumppanit.

Näissä listatuista tekniikoista voi tulla toistensa esteitäkin, robottiautot voivat viedä Uberin markkinat.

ekvivalentti
Seuraa 
Viestejä550

Mooren lakia ja tietotekniikan nopea kehittyminen on ollut kehityksen veturi viimeiset 40 vuotta. Moorenlaki transistorien pakkaustiheyden kehityksestä näyttää tämän artikkelin mukaan päättyneen 28 nm viivanleveyden kohdalla.

http://electroiq.com/blog/2014/03/moores-law-has-stopped-at-28nm/

Tämä viivanleveys tuli käyttöön tämän vuosikymmenen alussa ja sitä käytetään vielä laajasti, vaikka ensimmäisiä 10 nm noden tuotteitakin on jo markkinoilla. Näyttäisi siltä, että tuotantokustannukset ovat ylittämässä miniatyrisoimalla saavutettavan hyödyn. Mooren laki on aikoinnaan ollut tulevaisuuden ennustamisessa uskomattoman hieno saavutus.

Puolijohdeteollisuudella eli prosesseroiden, muistien ja MEMSien valmistuksella menee kuitenkin hyvin. Ala on vuoden 1980 10 miljardin dollarin liikevaihdosta kasvanut 400 miljardin dollarin koko luokkaan. IoT (Internet of things, aikaisemmin M2M machine to machine) on  hienompi nimitys mikroprosesseroiden käytölle kaikissa mahdollisissa laitteissa ja tämä ilmiö alkoi 1970-luvulla Intelin prosessoreilla. Kun laitteet pystyvät kommunikoimaan paremmin, niin sitä myös hyödynnetään. Digitalisoituminen etenee tasaisen varmasti, vaikka Mooren laki ei enää pätisikään.

Keinoälyn kehittymiselle voi tietokonetekniikan kehittymisen hidastuminen tuottaa ongelmia. Toinen ongelma on koodauksessa tapahtunut muutos, jossa koodausohjelmistot tuottavat hyvin paljon muistia kuluttavaa koodia. Koodausohjelmien tarkoitus on ollut helpottaa ohjelmointia ja sen tuottaman koodin laatuun ei ole kiinnitetty niin paljoa huomiota mahdollisesti siksi, että on ajateltu Mooren lain tuottavan aina vain tehokkaampia koneita, jotka kätkevät koodin höttöisyyden ongelman. Konelähtöisemmän, paremmin optimoidun koodin tekijöitä vaan taitaa olla vaikea löytää, vaikka tarve heille kasvaisikin.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat