Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

Nykyaikaisen tieteellisen maailmankuvan omaava ihminen kysyy helposti, ovatko Raamatussa kerrotut ihmeet - esim. sairaiden parantamiset, kuolleista herättämiset ja veden päällä kävely - totta. Kysymykseen on hankala vastata yksiselitteisesti 'kyllä' tai 'ei'. Hedelmällisempää on pohtia, mikä merkitys ihmekertomuksilla on. Nykynäkökulmasta ihme määritellään yleensä luonnonlait ylittäväksi tapahtumaksi, jolla ei ole loogista ja järkeenkäyvää selitystä. Näkemys ei kuitenkaan vastaa antiikin ihmisen ajattelua, sillä tällä ei ollut samanlaista käsitystä luonnonlaeista. Hänelle ihme on pikemminkin Jumalan odottamatonta puuttumista tapahtumien kulkuun. Aikana, jolloin lääketiede oli kehittymätöntä ja luonnonilmiöiden syitä ei tunnettu, syytä etsittiin Jumalasta/jumalista. Kun nykyihminen pitää "luonnollisena" sitä, että vaikkapa antibiootti puree bakteeritulehdukseen, bakteereista tietämättömälle ja antibioottia tuntemattomalle antiikin ajan ihmiselle parantuminen oli ihme. Kun ilmiöiden syy - seuraus -suhteita ei tunnettu, "tarvittiin" ihmeitä enemmän kuin nykyään. Ihmeiden mahdollisuus kuului siis luonnollisena osana antiikin ihmisen maailmankuvaan. Hänelle olennainen kysymys ei ollut, tapahtuuko ihmeitä, vaan kuka ihmeitä teki. Monien "Jumalan miesten" toimintaan kuului myös ihmeitä, niin myös esimerkiksi Jeesuksen. On erittäin todennäköistä, että Jeesus sai mainetta nimenomaan ihmeiden tekijänä (esim. riivaajien karkottajana). Varhaiskristillisessä julistuksessa Jeesukseen liitetyt ihmeet palvelivat hänen seuraajiensa todistuksen uskottavuutta. Ihmekertomukset eivät niinkään korottaneet Jeesusta ylivertaiseksi ja ainutlaatuiseksi hahmoksi, vaan asettivat hänet samaan sarjaan muiden ihmeidentekijöiden kanssa (toki Jeesuksen seuraajien näkökulmasta ihmeidentekijöistä suurimmaksi). Ihmeet todistivat Jeesuksen seuraajille, että Jumalan poika oli myös henkivaltojen (demonien) ja luonnonilmiöiden herra. Ajatus ihmeiden mahdollisuudesta kuului Jeesuksen ja hänen aikalaistensa  maailmankuvaan. On kuitenkin vältettävä käsitystä tuon ajan ihmisistä läpeensä  herkkäuskoisina ja valmiina hyväksymään kaiken, mitä korviin kantautui. Ihmeiden  suhteen osattiin myös olla ajan omalla tavalla kriittisiä. Muutama esimerkki...
Vespasianus: Eräs tunnetusti sokea Aleksandrialainen heittäytyi keisarin  [Vespasianuksen] jalkoihin ja vaikeroiden pyysi tätä hartaasti parantamaan  ruumiinvikansa. Hän teki näin sen neuvon mukaan, jonka oli saanut Serapis- jumalalta, jota tämä monin tavoin taikauskolle omistautunut kansa palvoo  enemmän kuin muita jumaluuksia. Hän anoi Vespasianukselta että tämä  suvaitsisi kostuttaa hänen poskensa ja silmänsä syljellään... Niin Vespasianus... maireasti hymyillen ja läsnäolevan suuren ihmisjoukon kiihkeästi odottaessa teki mitä vaadittiin... ja päivänvalo paisti taas sokealle. (Tacitus, Hist. 4.81)
Eleasar: Olen nähnyt maanmieheni Eleasarin – Vespasianuksen, tämän poikien,  tribuunien ja muiden sotilaiden läsnäollessa – vapauttavan ihmisiä  demonien vallasta. Menetelmä oli seuraavanlainen: Eleasar laittoi riivatun  miehen nenään sormuksen, jonka sinetin alla oli eräs Salomon määräämistä juurista. Kun mies sitten haistoi sen, veti Eleasar demonin ulos miehen  sieraimista. Samalla mies kaatui maahan ja Eleasar vannotti demonia enää  palaamasta mieheen. Hän mainitsi Salomon nimen ja resitoi tämän  valmistamia loitsuja. (Josefus, Ant. 8.46-48)

Jatkuu...

Sivut

Kommentit (260)

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

Kertomukset ihmeidentekijöistä Jeesuksen ja Uuden testamentin aikana eivät lopultakaan  olleet kovin yleisiä. On paljon selostuksia profetioista, näyistä, merkeistä, enteistä,  enneunista, ja rukouksiin odotetuista vastauksia. Myös magiasta eli taikuudesta on usein  puhetta. Tärkeimmät ihmeidentekokertomukset Jeesuksen ja Uuden testamentin ajalta  kuitenkin ovat edellä lainatut kaksi. Juutalaisuus tunsi esimerkkeinä Vanhasta testamentista, siis menneestä ajasta, erityisesti  ihmeitä tehneet profeetat, Mooseksen, Elian ja Elisan. Mooseksen ihmeistä kuuluisampia  ovat Egyptille Faaraon itsepäisyydestä aiheutuneet vitsaukset (2. Moos. 7-12),  Kaislameren jakaminen (2. Moos. 14) sekä veden iskeminen kalliosta (2. Moos. 17.2-7).  Eliaa seuranneen Elisan ihmeistä mainittakoon (Uudessa testamentissa tarjoutuvien  vertailukohtien vuoksi) mm. sadan miehen ruokkiminen 20 leivällä (2. Kun. 4.42-44; vrt.  Mk. 6.30-44; 8.1-9) sekä Naamanin parantaminen spitaalista (2. Kun. 5.1-5.15; vrt. Mk.  1.40-44; Lk. 17.12-19). Sekä Elia että Elisa myös herättivät lapsen kuolleista (1. Kun.  17.19-22; 2. Kun. 4.32-35; vrt. Mk. 5.40-42; Lk. 7.12-15).

Jatkuu...

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

Toinen keskeinen juutalaisuuden tuntema ihmeidentekijätraditio liittyy kuningas  Salomoon, joka oli aikoinaan eläneen kuningas Daavidin poika. Jeesuksen aikana  Salomon katsottiin olleen suuri eksorkisti ja parantaja. 1. - 3. -vuosisadalta jKr. peräisin oleva Salomon testamentti aivan pursuaa kertomuksia Salomon edesottamuksista  monenlaisten merkillisten demonien ja henkiolentojen kanssa. Tutkimuksen lähtökohtana on, ettei yliluonnollisen tai yliluonnollisten toimijoiden mahdollisuutta oteta lukuun. Historiaa (ja historian Jeesusta) pyritään kuvailemaan ilman, että sen ilmiöitä selitetään ihmeiden tai Jumalan avulla. Toisaalta koska asia siis on ratkaistu jo lähtökohtaisesti (a priori), on tutkimuksen pidättäydyttävä esittämästä siitä (ts. ihmeiden ja Jumalan todellisuudesta) johtopäätöksiä. Keskeistä tutkimuksen kannalta on kuitenkin huomioida se, että ajan maailmankuvaan  kuuluneina ihmeillä oli todellista ja merkittävää vaikutusta ihmisten ajatteluun ja  toimintaan. Ihmiset olivat saattaneet kokea jonkin ihmeen. He olivat saattaneet kuulla  tapahtuneista ihmeistä. He olivat myös varmasti oppineet ihmeistä auktoritatiivisista  kertomuksista (vrt. viittaukset Vanhaan testamenttiin edellä). Tämä kaikki oli  merkittävänä osana kontekstia, jossa itse kukin arvioi omaa olemassaoloaan ja ajatteli  elämäänsä eteenpäin. Näin ihmisten todellisuutta muokkaavina ja heidän  käyttäytymiseensä vaikuttavina, yliluonnollista maailmaa ja sen ilmiöitä on pidettävä  tekijöinä, jotka tutkimuksenkin on otettava vakavasti huomioon. Tutkimuksen varhaisemmat näkökannat ovat pitkälti nähtävissä pyrkimyksinä “pelastaa”  Jeesus oman aikansa primitiivisyydeltä: valistuneena henkilönä Jeesus toki ymmärsi,  ettei ihmeitä voi tapahtua. Nykytutkimus ei tee Jeesuksesta modernia rationalistia eikä pyri selittämään  ihmekertomuksia pois myöhempinä keksintöinä, vaan katsoo luontevimman selityksen  traditioon syvään ja laajasti juurtuneille ihmekertomuksille löytyvän siitä, että Jeesus  todella teki tekoja, joita sekä hän että hänen aikalaisensa pitivät ihmeinä. Tässä hän on  rinnastettavissa joihinkin muihin ajalta tunnettuihin toimijoihin, vaikka tietyiltä  piirteiltään erottuukin näistä (ks. alla). Olivatko kaikki tai ainakin jotkin Jeesuksen  teoista “todella” ihmeitä ei ole tutkimuksen ratkottavissa oleva kysymys. Jeesuksen kerrotaan tehneen paljon ja monenlaisia ihmeitä. Hän paitsi ajoi ulos pahoja  henkiä (eksorkismit) esim. Mk. 1.23-28; 3.11; 5.1-20; 7.24-30; 9.14-29; Mt. 12.22-23 / Lk. 11.14; Mt.  12.28 / Lk. 11.20; Mt. 9.32-33; Lk. 8.2 myös paransi sairaita  esim. Mk. 1.29-31; 1.40-45; 2.1-12; 3.1-6; 5.24-34; 7.31-37; 8.22-26; 10.46-52; Mt.  8.5-13: Lk. 13.10-17; 14.1-6; 17.11-19; 22.49-51; Jh. 5.1-9; 9.1-41 ja herätti kuolleita. Mk. 5.21-43; Mt. 11.5 / Lk. 7.22; Lk. 7.11-17; Jh. 11.1-45. Lisäksi tulevat monet nk. luonnonihmeet kuten myrskyn tyynnyttäminen (Mk. 4.35-41)  ja suuri kalansaalis (Lk. 5.1-11).
On selvää, että ihmeillä oli tärkeä rooli Jeesuksen julistustoiminnassa. Pelastuksen  merkkeinä (esim. parantamiset, pahojen henkien ulosajamiset) ne vastasivat hänen  Jumalan valtakunta -julistustaan. Ne kertoivat myös itse julistajasta. Korostunut  ihmeiden tekeminen liitti Jeesuksen ihmeteoistaan tunnettuihin profeettoihin (vrt.  Mooses, Elia ja Elisa edellä).

Jatkuu...

Lyde19
Seuraa 
Viestejä3973
Liittynyt7.7.2013

Demonin vetäminen sormuksella riivatun nenästä on vanhanaikaista. Nykyisin voidaan käyttää esim. lukkoleukapihtejä joilla saadaan hyvä ja pitävä ote demonista ilman merkittävää puristusvoimaa. Nenä kannattaa voidella sisäpuolelta puhdistetulla vaseliinillä ennen varsinaista uloskiskaisua.

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

Lyde19 kirjoitti:
Demonin vetäminen sormuksella riivatun nenästä on vanhanaikaista. Nykyisin voidaan käyttää esim. lukkoleukapihtejä joilla saadaan hyvä ja pitävä ote demonista ilman merkittävää puristusvoimaa. Nenä kannattaa voidella sisäpuolelta puhdistetulla vaseliinillä ennen varsinaista uloskiskaisua.

Kirjoituksen oli vielä tarkoitus jatkua ja sisältää lähteet tekstille, mutta jostain syystä palsta ei suostunut julkaisemaan edes yliopistojen materiaaliin johtavia lähteitä, vaan herjasi "Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen."

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

Kokeillaan vielä kerran...

Messiasuskoon ihmeet viittasivat ainakin kahdella tavalla:
- Mt. 11.2-6 / Lk. 7.19-22 sisältämä luettelo Jeesuksen ihmeteoista tunnettiin  varhaisjuutalaisuudessa Messiaan toimenkuvana esim. Qumran-fragmentti... ... sillä taivas ja maa kuuntelevat hänen Messiastaan. ... Sillä Herra huomioi  hurskaat ja hän kutsuu vanhurskaat nimeltä. Hänen henkensä on oleva  köyhien päällä ja hän uudistaa uskolliset voimassaan. Sillä hän kirkastaa  hurskaat ikuisen valtakunnan (kuninkuuden) valtaistuimella, hän, joka  vapauttaa vangit, antaa sokeille näön, suoristaa köyristyneet ... Ja Herra  tekee valtaisia ihmetekoja, joita ei ole ennen ollut, kuten hän sanoi, sillä hän  parantaa pahoin haavoittuneet, herättää kuolleet ja julistaa ilosanomaa  köyhille. (4Q521 2.1, 5-9, 11-12)
- Jeesuksesta tietyissä tilanteissa käytetty puhuttelu “Daavidin poika” (Mk 10.47-48;  Mt. 9.27; 12.22-23; 15.22) osoittaa, että hänen korostunut ihmeidentekoaktiviteettinsa rinnastettiin kuningas Salomoon, jota Jeesuksen aikana  pidetttiin suurena eksorkistina ja parantajana. Salomo oli historiallisesti ollut  kuningas Daavidin poika. Uskonnollisessa mielessä kuitenkin myös Messiaan  ajateltiin olevan Daavidin poika.
Tutkimuksessa ihmeet on myös nähty tärkeimpänä selityksenä Jeesuksen  kansanjoukoissa herättämälle suurelle kiinnostukselle. Laaja kiinnostus taas teki  Jeesuksesta vakavasti otettavan niiden juutalaisten vastuuhenkilöiden näkökulmasta,  jotka kantoivat huolta mm. roomalaisten toimista. Näin tuli mahdolliseksi kokea Jeesus  uhkana, josta oli päästävä eroon.

MooM
Seuraa 
Viestejä7226
Liittynyt29.6.2012

Oliko tällä floodauksella joku tavoite? Vinkkinä: esitä asiasi omin sanoin, mielellään jonkin keskusteltavan pointin kanssa. Tarinoihin ihan vaan  linkit lyhyen esittelyn kanssa.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

MooM kirjoitti:
Kun koko Jeesuksen historiallisuus on epävarmaa, ei paljon kannata spekuloida, mitä hän teki ja sanoi.

Jos minulta kysytään, niin tuo mitä sanot on tieteen vähättelyä ja tutkimuksen rienausta. Onneksi tiede ei hypi populaarin ja yksittäisten ihmisten pillin mukaan. Jeesus oli olemassa on tueteellinen fakta, ja yhtä paikkaansa pitävä kuin se tosiasia että Jumalaa ei ole olemassa.

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

MooM kirjoitti:
Oliko tällä floodauksella joku tavoite? Vinkkinä: esitä asiasi omin sanoin, mielellään jonkin keskusteltavan pointin kanssa. Tarinoihin ihan vaan  linkit lyhyen esittelyn kanssa.

Olen huono selittämään jotain toisen sanomaa omin sanoin ja jos jotain yritän selittää niin muut kuitenkin ymmärtävät sen väärin. On siis parempi lainata suoraa kuin toimia välikätenä.

MooM
Seuraa 
Viestejä7226
Liittynyt29.6.2012

Käyttäjä1200 kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Kun koko Jeesuksen historiallisuus on epävarmaa, ei paljon kannata spekuloida, mitä hän teki ja sanoi.

Jos minulta kysytään, niin tuo mitä sanot on tieteen vähättelyä ja tutkimuksen rienausta. Onneksi tiede ei hypi populaarin ja yksittäisten ihmisten pillin mukaan. Jeesus oli olemassa on tueteellinen fakta, ja yhtä paikkaansa pitävä kuin se tosiasia että Jumalaa ei ole olemassa.

No ainakin uskonnollisesti neutraali lehdistö esittää tästä monenlaisia kantoja (jutuissa linkit lähteisiin):

The Guardian puolustaa historiallisuutta: "Today some claim that Jesus is just an idea, rather than a real historical figure, but there is a good deal of written evidence for his existence 2,000 years ago"(kirjoittaja Raamattututkija (Reader in New Testament Studies at the University of Cambridge))

https://www.theguardian.com/world/2017/apr/14/what-is-the-historical-evi...

ja Washington Post taas jää epäilevälle kannalle: "Given the poor state of the existing sources, and the atrocious methods used by mainstream Biblical historians, the matter will likely never be resolved. In sum, there are clearly good reasons to doubt Jesus’ historical existence – if not to think it outright improbable." (kirjoittaja uskontotukija (lecturer in religious studies at the University of Sydney. ))

https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2014/12/18/did-historic...

Kuten sanoin, epävarmaa, koska molemmat kannat voidaan perustella nimenomaan tieteellisesti.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

MooM kirjoitti:
Käyttäjä1200 kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Kun koko Jeesuksen historiallisuus on epävarmaa, ei paljon kannata spekuloida, mitä hän teki ja sanoi.

Jos minulta kysytään, niin tuo mitä sanot on tieteen vähättelyä ja tutkimuksen rienausta. Onneksi tiede ei hypi populaarin ja yksittäisten ihmisten pillin mukaan. Jeesus oli olemassa on tueteellinen fakta, ja yhtä paikkaansa pitävä kuin se tosiasia että Jumalaa ei ole olemassa.

No ainakin uskonnollisesti neutraali lehdistö esittää tästä monenlaisia kantoja (jutuissa linkit lähteisiin):

The Guardian puolustaa historiallisuutta: "Today some claim that Jesus is just an idea, rather than a real historical figure, but there is a good deal of written evidence for his existence 2,000 years ago"(kirjoittaja Raamattututkija (Reader in New Testament Studies at the University of Cambridge))

https://www.theguardian.com/world/2017/apr/14/what-is-the-historical-evi...

ja Washington Post taas jää epäilevälle kannalle: "Given the poor state of the existing sources, and the atrocious methods used by mainstream Biblical historians, the matter will likely never be resolved. In sum, there are clearly good reasons to doubt Jesus’ historical existence – if not to think it outright improbable." (kirjoittaja uskontotukija (lecturer in religious studies at the University of Sydney. ))

https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2014/12/18/did-historic...

Kuten sanoin, epävarmaa, koska molemmat kannat voidaan perustella nimenomaan tieteellisesti.

Kiitos. Minua kyllä harmittaa tuo että käytit englantia sekä https -linkkejä jotka on yleensä johtanut kommenttien moderointiin sääntöjen vastaisena.

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

MooM kirjoitti:
Käyttäjä1200 kirjoitti:
MooM kirjoitti:
Kun koko Jeesuksen historiallisuus on epävarmaa, ei paljon kannata spekuloida, mitä hän teki ja sanoi.

Jos minulta kysytään, niin tuo mitä sanot on tieteen vähättelyä ja tutkimuksen rienausta. Onneksi tiede ei hypi populaarin ja yksittäisten ihmisten pillin mukaan. Jeesus oli olemassa on tueteellinen fakta, ja yhtä paikkaansa pitävä kuin se tosiasia että Jumalaa ei ole olemassa.

No ainakin uskonnollisesti neutraali lehdistö esittää tästä monenlaisia kantoja (jutuissa linkit lähteisiin):

The Guardian puolustaa historiallisuutta: "Today some claim that Jesus is just an idea, rather than a real historical figure, but there is a good deal of written evidence for his existence 2,000 years ago"(kirjoittaja Raamattututkija (Reader in New Testament Studies at the University of Cambridge))

https://www.theguardian.com/world/2017/apr/14/what-is-the-historical-evi...

ja Washington Post taas jää epäilevälle kannalle: "Given the poor state of the existing sources, and the atrocious methods used by mainstream Biblical historians, the matter will likely never be resolved. In sum, there are clearly good reasons to doubt Jesus’ historical existence – if not to think it outright improbable." (kirjoittaja uskontotukija (lecturer in religious studies at the University of Sydney. ))

https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2014/12/18/did-historic...

Kuten sanoin, epävarmaa, koska molemmat kannat voidaan perustella nimenomaan tieteellisesti.

Ohoh, katsoitko muuten noita artikkelien päiväyksiä? The Guardian on päivätty perjantaille 14. huhtikuuta 2017 kun taas tuo toinen The Washington post on 18. tammikuuta 2014. Luotan kuitenkin jatkossa enemmän eritutkimusten summaan eli vallitsevaan yhteentulemaan kuin yksittäisen tutkijan sanomisiin, näin esimerkiksi yliopistojen materiaaleissa jotka ovat kuitenkin käyneet läpi sen kriittisen vertaisarvioinnin ennen hyväksyntää. Lehdissä taas jutut ovat niin ja näin, esimerkiksi Suomessa uutisoitiin että olut on paras palautusjuoma urheilusuorituksen jälkeen ja sitten paljastuikin että kyseessä olikin ollut vain jonkun opiskelijan paikkaansa pitämätön harjoitus työ. Tosin mikään hostoriaa koskeva asia ei ole täysin varmaa.

Käyttäjä1200
Seuraa 
Viestejä140
Liittynyt2.1.2016

Major_Overhaul kirjoitti:
Entäs Mooses ja Abraham ?

Heitä voidaan lähinnä käsitellä patriakkaallisona pidettyinä hahmoina johon kansa uskoi ainakin eksiilin ja toisen temppelin aikaan. Tämä on minun näkemykseni. Jeesuksen olemassa olo ei ole mitenkään riippuvainen heidän olemassa olostaan.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat