Mitä mieltä?
Törmäsi juuri ideaan jonkintyyppisestä "johdinlentokoneesta", joka nousee ja laskee paikaltaan, mutta lentää sitten kuin lentokone joskin suhteellisen matalalla. On kytektty maassaolevaan kiskoon, josta saa virtaa. Kun polttoaineetta ei tarvise roudata mukana, matkustajia voisi mahtua kyytiin ehkäpä reilustikin enemmän kuin lentokoneeseen. Nopeus ei vedä todennäköisesti lähellekään vertoja perinteisille lentokoneille, mutta junille todennäköisesti kylläkin.
Jos tuon rakentaisi puusta, sillä voisi lentää varmasti aina marsiin asti, mutta jos emme nyt pohdi idean avaruudellisia sovelluksia niin millaisia hyötyjä tai ongelmia tuollaisessa olisi?
Jotenkin tuntuisi hieman järkevämmältä idealta kuin Elon Muskin Hyperloop mutta enpä ole insinööri, joten en osaa välttämättä itse asettaa näitä ideoita paremmuusjärjestykseen.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
Sivut
Lentojunakone?
Kiinassa on alettu testata luotijunia, jotka voivat yltää jopa 1 000 kilometrin tuntinopeuteen,
https://tekniikanmaailma.fi/kiina-kehittaa-supernopeaa-maglev-junaa-joka...
En näkisi järkeä luotijuniin tai hyperlooppiin verrattuna, mikä ei tarkoita tietysti yhtään mitään.
Ehkä järki voisi piillä johdatinkiskon kevyemmässä rakenteessa, jolloin se olisi huonolle alustalle halvempi kasata kuin juna tai HL.
Niin siis suihkumoottorilla toimiva luotijuna. Noita piti tulla ranska täyteen, kunnes joku keksi että magneetit on parempia.
Kaikkonen määrää pirtua; https://www.youtube.com/watch?v=XIWmlT69gBk
Et selvästikään ole kuullut kuin ilmatyynyalus liikkuu. Melu on aivan käsittämättömän valtava, kun leijutaan ilmaa työntämällä maan pinnan lähellä. Tuon reitin vierustat olisivat kuin lentomelualuetta koko matkan. Suomessa on korpea (tai haja-asutusaluetta, jolla on muutama vinkuja), mutta ei maksavia asiakkaita (koska täällä ei muuta olekaan kuin korpea ja muutama vinkuja), ja Kiinassa tuollainen rakennetaan kun keskuskomitea käskee, mutta tiheämmin asutuissa Euroopan maissa voisi olla aika vaikea saada läpi kiitoratoja läpi mantereen.
No, täytyy sanoa että Elon ei laita rimaa kovin korkealle hyperlooppinsa kanssa. En jaksa uskoa, että se lyö koskaan itseään läpi. Kannattavuus ei vain riitä normaaleja junia ja lentokoneita vastaan, jotka ovat pitkälle kehittynyttä teknologiaa, joiden vaatima infrastruktuuri ja byrokratia on jo rakennettu.
Mielestäni hyperloop on ihan mahti-idea, mutta sabotointiherkkyyden vuoksi ei sovellu matkustajaliikenteeseen. Tavaran kuskaamiseen on oikein soveltuva, mielestäni vastaa tukinuittoa. Ja Musk itsekin ideoi ja toteuttaa jo kilpailua mahdolliselle hyperloopille, eli tietää kyllä itsekin idean heikot kohdat.
Tulee HL toteutumaan jossain muodossa melko varmasti, mutta pahoin pelkään että suppeaksi jää.
Onko sellaista kulkuvälinettä joka ei olisi herkkä sabotaasille? Ja jos sabotöörin tavoitteena on mahdollisimman paljon kuolleita, niin lentokoneet ja junat taitavat edelleen olla houkuttelevampina kohteita.
Musk on ideoinut kaupunkien sisäistä liikennettä ja se ei ole kilpailua Hyperloopille joka on järkevä pidemmillä välimatkoilla.
https://www.youtube.com/watch?v=u5V_VzRrSBI .
Sen, että jääkö Hyperloop vain yrityksen asteella, näkee vasta sitten kun homma etenee testiradanpätkistä johonkin käytännölliseen.
“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams
"Ei pidä antaa pelolle valtaa".
Offmind, tarkoitin Muskin suunnitelmaa vedellä raketeilla eestaas. Alle tunti olisi matka-aika mistä vain mihin vain. En ole varma yhtään onko suunnitelmalla joku mediaseksikäs kauppanimi.
Meinasi jopa parilla tuhannella taalalla hoitaa kyydin. Spacex:n vehkeillä taisi olla tarkoitus lennenllä.
Hyperloopin fanittajille kysymys. Miten Hyperloop eroaa rakettimatkustamisesta muuten kuin siinä, että rakettimatkustamiseen meillä on teknologia jo olemassa tai ainakin huomattavasti valmiimpi kuin millaisessa jamassa sen hyperloopin osalta?
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
Minun muistaakseni Hiram Maxim rakenteli raiteilla kulkevan höyrykonevoimaisen lentokoneen. Systeemissä oli tukevat kiskot ettei vehje kellahda kumoon. Voisi olla kätevä ja ekologinen tuollainen härveli. Matkustelisi Charing Crossilta Heathrowiin silmänräpäyksessä ja hyppäisi Airbusiin ja jatkaisi matkaa.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Jos tuommoisen höyrykoneella toimivan lentokoneen kattilan paineistaisi vesihöyryllä lähtökentällä niin sitten olisi matkanteko taatusti täysin saasteetonta.
Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.
Vaatiiko infran pystytys samanlaiset työmaat ympäri maapalloa kuin Tampereen ratikka?
Ei huolta. Kun projekti annetaan länsimetron suunnittelijoille, saamme nauttia raidelentomatkumisesta jo heti vuonna 3018.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
Silloinkin vain, jos ei ole lunta satanut.
Jos Hyperloop on parhaimmillaan kaupunkien välisessä liikenteessä, niin BFS sopisi sitten mannerten välisiin lentoihin.
Gwynne Shotwell taisi jossain yhteydessä esittää, että homma toimisi niin, että matkustajat siirtyisivät Hyperloopilla muutamassa minuutissa kymmenien kilometrien päässä olevalle laukaisupaikalle ja BFS matka Maapallon toiselle puolelle kestäisi sitten noin puolisen tuntia.
Matkalipun edullisuus perustuu oletukseen, että BFS voi tehdä useita lentoja vuorokaudessa.
“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams
Taitaa olla toisin päin tuo tekninen valmius. Jos siis tarkoituksena on joukkoliikenne eikä vain parin astronautin kuljettaminen kapselissa kiertoradalle ja takaisin.
“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams
Olen käsityksesä että tilanne on juuri kuten totesin. Meillä rahdataan jo tänä päivänä tuhnansien kilojen kuormaa kiertoradalle. Se että ruumaan laitetaan kuolleen kuorman sijaan ihmisiä penkkejä ei ole teknologisesti ylivoimaista. muutaman penkkirivin ruuvaaminen satelliitin paikalle ei ole temppu eikä mikään. Sen sijaan teknologia yli tuhat kilometriä tunnissa kulkevaan maglev juna edelleen puuttuu.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
oho tulipas sekava viesti. Piti olla: Se että ruumaan laitetaan kuolleen kuorman sijaan eläviä ihmisiä ei ole teknologisesti ylivoimaista. Muutaman penkkirivin ruuvaaminen satelliitin paikalle ei ole temppu eikä mikään.
Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.
Kyse ei tietenkään olisi vain muutaman penkin ruuvaamisesta lattiaan vaan paineistetusta matkustamosta elossapitojärjestelmineen.
Mutta suurin tekninen vaikeus liittyy siihen että onnistuuko boosterin ja avaruusaluksen uudestaan käyttö suunnitellusti. Vaikka F9 Bloc5 on jo aika hyvä, niin BFR/BFS:n pitäisi olla uudelleen käytön suhteen kertaluokkaa tehokkaampi.
Tuskinpa. Maanpnpäällisen maglevjunan nopeusennätys on noin 600km/h ja varmaan vain ilmanvastus on esteenä nopeuden tuplaamiseksi.
“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams
Sivut