Seuraa 
Viestejä1718
Liittynyt21.10.2017

Mitä mieltä ollaan Tuomo Suntolan dynaamisesta avaruudesta? Siitä oli Radio puheessa ja löytyy netistä.

Sivut

Kommentit (46)

Eusa
Seuraa 
Viestejä14906
Liittynyt16.2.2011

https://areena.yle.fi/1-4435769&ved=2ahUKEwi-kb-am7DbAhVIhiwKHbjoDbEQFjA...

Haastattelu oli yllättävänkin selkeä referaatti Tuomon teorian periaatteista.

Käsitykseni mukaan DU on vakioistettuun energeettiseen kehitykseen perustuva kuvaus, jossa yleisen suhteellisuusteorian periaatteilla on muuntuneet ilmiasut.

Epäilen, ettei monikaan viitsi perehtyä sen matematiikkaan, mutta jos kuitenkin, niin mielelläni osallistun keskusteluun.

Toistettakoon, että teoria ei muuta 4-ulotteisen avaruusajan vakiota c, vaan käsitteenä on muuttuva valonnopeus 5-ulotteisessa jatkumossa. Tämä todettiin haastattelussa. 4. tilaulottuvuus on kaikkeuden koko.

Asenteeni dynaamiseen universumiin on kahtalainen. Toisaalta siinä on avaavia piirteitä kuten antenniteorian selittäminen, mutta myös erilaisia sekaantumisvaaroja kuten globaali absoluuttinen aika ja suhteellinen ikääntyminen. Siis tiettyä yhteismitattomuutta, jota voin kuvitella teoreettisen fysiikan pieteetikkojen kavahtavan.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Tokilogi
Seuraa 
Viestejä387
Liittynyt15.5.2018

Eusa kirjoitti:

Käsitykseni mukaan Asenteeni dynaamiseen universumiin on kahtalainen.

Siis tiettyä yhteismitattomuutta, jota voin kuvitella teoreettisen fysiikan pieteetikkojen kavahtavan.

Niin

Olli S.
Seuraa 
Viestejä1718
Liittynyt21.10.2017

Siinä on siis neljä tilaulottuvuutta. Sellaisia malleja on tähän asti arvosteltu kahdesta syystä. Niitä ei ole saatu toimimaan, ja neljättä ulottuvuutta ei ole todellisuudessa.

Tässä nyt on kuitenkin fyysikon tekemä matemaattinen malli, joka hänen mukaansa on toimiva ja selittää monia asioita yksinkertaisemmin ja paremmin.

Onko se neljäs tila- ulottuvuus koko? Minä käsitin että sanottiin, että se oli laajeneminen.

Eihän sellaista ulottuvuutta nimenomaan tarvitse olla. Ulottuvuus on matemaattinen käsite, vektori, jota kolmiulotteisessa tilassa ei ole. Matemaattisessa mallissa on sitten mahdollista neljäs vektori.

Todellisuudessa universumin avaruudella on kyllä sellainen ominaisuus, että se on kaikenkäsittävä tila ilman ulkopuolta, pallomainen tila, joka ei ole minkään pallon sisällä vaan jossa on jo kaikki tila.

Tämä ominaisuus voidaan aika mainiosti kyllä kuvata neljäntenä vektorina, jolloin juuri koko tekisi sen suljetuksi kaikenkäsittäväksi tilaksi.

Laajeneminen tarkoitti kuvista ja selityksestä päätellen sitä että tämän neliulotteisen pallon kolmiulotteisen kuvauksen pallossa pinta laajenee, jolloin pisteet etääntyvät toisistaan. Niinkuin asiaa on jollakin tavoin tähän suuntaan ennenkin havainnollistettu, kun aika on neljäntenä ulottuvuutena.

Minulle asian täsmällinen fysiikka ja matematiikka on mahdotonta seurata, mutta tässä siis on fyysikko joka sen osaa. Aika jännää.

Kuulemma Enqvist ja Valtaoja olivat kritisoineet jossakin ja S vastannut.

Eusa
Seuraa 
Viestejä14906
Liittynyt16.2.2011

Olli S. kirjoitti:

Kuulemma Enqvist ja Valtaoja olivat kritisoineet jossakin ja S vastannut.

Koittaisi kuunnella niitä ohjelmia.

https://journal.fi/tt/article/view/46156

Kyseessä olivat kosmologit Enqvist ja Räsänen.

Valtaoja on agnostikko eikä niinkään kiihkeä tiedeuskovainen, että viitsisi puolustaa virallisia dogmeja vastaavalla paatoksella...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Seuraa 
Viestejä14906
Liittynyt16.2.2011

NytRiitti kirjoitti:
Toisaalta kirjaa voi suositella, toisaalta ei. Hyvä jos jotain kiinnostaa tieteen historia, toisaalta kirjoittaa ujuttaa omaa näkemystään.

Minulla on kirja omistuskirjoituksella ja olen lukenut pari kertaa lävitse. Mielestäni oma näkemys on tuotu varsin sevästi esiin ujuttamatta. Jos tarkoitat vaihtoehtojen läpi käyntiä, se on tietysti vajaata, mutta siihen tarvittaisiinkin sitten kirjasarja. Kun tietää, että asialla omaa tutkimusta tekevä teoreetikko, lukukokemus on ok.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä2756
Liittynyt12.9.2012

Eusa kirjoitti:
NytRiitti kirjoitti:
Toisaalta kirjaa voi suositella, toisaalta ei. Hyvä jos jotain kiinnostaa tieteen historia, toisaalta kirjoittaa ujuttaa omaa näkemystään.

Minulla on kirja omistuskirjoituksella ja olen lukenut pari kertaa lävitse. Mielestäni oma näkemys on tuotu varsin sevästi esiin ujuttamatta. Jos tarkoitat vaihtoehtojen läpi käyntiä, se on tietysti vajaata, mutta siihen tarvittaisiinkin sitten kirjasarja. Kun tietää, että asialla omaa tutkimusta tekevä teoreetikko, lukukokemus on ok.

Minulle jäi muutamien tiedemiesten ja hediän saavutustensa esittelyn kohdalla tunne "Ahaa, tässä esitetään omaa näkemystä." Jos joskus viitsin selailla  uudestaan, ehkä yksilöin. Tarkkaavainen pitää olla.

JPI
Seuraa 
Viestejä25625
Liittynyt5.12.2012

No eppäileeko tämä Suntola sitten suhtista vai ei. Jos eppäilee, niin äijän teoriat kannattaa sivuuttaa olankohautuksella.

3³+4³+5³=6³

Eusa
Seuraa 
Viestejä14906
Liittynyt16.2.2011

JPI kirjoitti:
No eppäileeko tämä Suntola sitten suhtista vai ei. Jos eppäilee, niin äijän teoriat kannattaa sivuuttaa olankohautuksella.

Ei. Suhteellisuusperiaatteet ovat mukana DU-mallissa mutta konvertoituina muotoon, jolla haetaan teorian kehitysnäkökulmaa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Olli S.
Seuraa 
Viestejä1718
Liittynyt21.10.2017

Asiasta on siis keskusteltu aikaisemmin. Luin ne. Aika lyhyesti keskusteltiin. Kannattaa varmaan jatkaa.

Näyttää siltä, että S hyväksyy sekä alkupamauksen, laajenemisen että suhteellisuusteorian. Kyseessä on silti hänenkin mielestään uusi paradigma näihin teorioihin nähden hänen mielestään ja nämä auktoriteetit vastustavat.

Tieteen historian kirja sitten kai lähinnä kannattanee lukea, kun siinä on selostettu myös tämä dynaaminen universumi.

Se närä johtunee juuri siitä neljännestä tila- ulottuvuudesta ja valonnopeuden vakioon puuttumisesta. Alku ja laajeneminen ilmeisesti silloin kuitenkin saavat erilaisen tulkinnan kuin 3+1 mallissa.

Kyllä suhteellisuusteoriaankin on puututtava kun uusi yhtenäisteoria joskus tulee. Silloin se vain selittää korkeamman tasoisena ne nykyiset molemmat, suhteellisuusteorian ja kvanttiteorian. Eikä sekään ikuinen tule olemaan, joku korkeamman tasoinen teoria taas joskus korvaa sen.

Tällaistahan tieteen historia on. Tuskin juuri tämä teoria on se uusi, mutta voi sekin sitä jotenkin lähetä.

Toisin ajatteleminen on juuri sitä, ettei ymmärrä tieteen historiaa ja on ymmärrettävää että S. vetoaa siihen.

Häntä ei voi ainakaan huuhaasta syyttää niinkuin ulkopuolisia kosmologian fysiikalle voidaan syyttää aiheellisesti.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä39450
Liittynyt6.12.2009

Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
No eppäileeko tämä Suntola sitten suhtista vai ei. Jos eppäilee, niin äijän teoriat kannattaa sivuuttaa olankohautuksella.

Ei. Suhteellisuusperiaatteet ovat mukana DU-mallissa mutta konvertoituina muotoon, jolla haetaan teorian kehitysnäkökulmaa.
Mikä on DU mallin gravitaatioaaltojen nopeus? Ja onko ollut  eri nopeus "aikojen saatossa"?

jussipussi
Seuraa 
Viestejä39450
Liittynyt6.12.2009

Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
No eppäileeko tämä Suntola sitten suhtista vai ei. Jos eppäilee, niin äijän teoriat kannattaa sivuuttaa olankohautuksella.

Ei. Suhteellisuusperiaatteet ovat mukana DU-mallissa mutta konvertoituina muotoon, jolla haetaan teorian kehitysnäkökulmaa.
Onko DU-mallissa mustan aukon tapahtumahorisonttia?

Eusa
Seuraa 
Viestejä14906
Liittynyt16.2.2011

jussipussi kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
No eppäileeko tämä Suntola sitten suhtista vai ei. Jos eppäilee, niin äijän teoriat kannattaa sivuuttaa olankohautuksella.

Ei. Suhteellisuusperiaatteet ovat mukana DU-mallissa mutta konvertoituina muotoon, jolla haetaan teorian kehitysnäkökulmaa.
Onko DU-mallissa mustan aukon tapahtumahorisonttia?

Hm. Pitäisi tarkistaa Tuomolta, mutta muistaakseni keskusteluissamme DU:sta tuli ilmi, että etäisyydellä GM/cc eli puolet Schwartzschildin säteestä tilajatkumo on kääntynyt 90 asteen kulmaan laajenemista vasten, mikä tarkoittanee, ettei avaruus laajene enää yhtään tuossa kohdin. GM/cc on sama kuin teoreettisen ekstermaalin mustan aukon tapahtumahorisontin säde.

Luulenpa, että Suntola ajattelee tuon mustan aukon tapahtumahorisonttina. Mutta kun huomioidaan DU:n perusteena oleva energian säilymisperiaate ja se, että tila itse tasapainottaa aina massakeskipistetilanteen, voisi päätellä, että tuo ei ole vielä tapahtumahorisontti. Viittaan tuolla valonnopeuksista keskustellessa esiin tulleeseen faktaan, että vastakkaisiin suuntiin valojen erkaantumisnopeus on 2c. Tuo tarkoittaisi sitä, että säteen ulkopuolelle tulisi tietoa sisäpuolelta, kunhan sisäänsyöksyssä on myös valoa mukana - säteilyn terminen tasapainotila.

Ajatellaanpa 99,99999999% valonnopeudella Maan koordinaatistossa matkaavaa alusta, josta valaistaan menoon nähden taaksepäin.  Aluksen ja lähetetyn valon välinen nopeus on liki 2c. Tämä on sitä tapahtumahorisontittomuutta, jota pidän oikeana johtopäätöksenä. Täysin rahoittuneen ekstremaalin mustan aukon sisällön kanssa vuorovaikuttaminen olisi tulkintani mukaan mahdollista edellyttäen, että säteilyä koko ajan vaihtuu ja säteilyähän kyllä riittää. Hidastahan se vuorovaikutus olisi, koska etäisyydet miniatyyrisaatiossa venyvät pitkiksi. Tuon tasaisella nopeudella liki valonnopeutta c ajavan aluksen kanssakin Maasta vuorovaikuttaminen käy päinsä - tuskastuttavalla hitaudella tietty. Sen sijaan tasaisesti kiihdyttävällä on takanaan tapahtumahorisontti niin kauan kuin kiihdyttää - ei voi kiihdyttää äärellisessä kaikkeudessa yhteen suuntaan määrättömän kauan.

Niin, puhuuhan Suntola kirjassaankin mustaa aukkoa ylläpitävistä hitaista kiertoradoista - eli musta aukko on hänelle ainakin jonkinlainen käsite DU-mallissa.

Muistutettakoon vielä, että mustan aukon ratkaisu on saatu äärimäisen ulkopuolisen havaitsijan koordinaatistossa. En ymmärrä kuinka siinä saatu näennäinen tulos "horisonttiin jäätyneistä" kappaleista kertoisi mitään siitä kuinka ko etäisyydellä paikallisesti valo ei voisi saada etäisyyttä äärellisen massan keskiöön. Ulkopuoliselle valon nopeus lähestyy asymptoottisesti nollaa, mutta paikallisuudelle se on edelleen c. Informaatio kyllä tulee sieltä äärellisessä ajassa - jos ei muuten niin siten, että ko "musta aukko" muuttuu koko kaikkeudeksi. ;)

DU oli jossain yhteydessä saanut mielestäni hyvin kiinni vapaan putoamisen ja itseiskiihtyvyyden selkeästä erosta (en nyt muista missä yhteydessä). Kun ajatellaan Rindlerin horisonttia, silloin ei ole kyse vapaasta putoamisesta vaan vuorovaikuttaen kiihdyttämisestä, siis kiihtyvyysmittarilla mitattavasta kiihtyvyydestä. Samoin vapaasti pudotessaan aine ei voi muodostaa horisonttia - itse asiassa, jos tiheä aines puskee kappaletta ylöspäin (kuten planeetan pinnalla), muodostuu pintakiihtyvälle kappaleelle horisontti keskiön suunnassa. Tapahtumahorisontit ovat siis havaitsija-/mittaajakohtaisia temporaalisia ilmiöitä.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Eusa
Seuraa 
Viestejä14906
Liittynyt16.2.2011

jussipussi kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
JPI kirjoitti:
No eppäileeko tämä Suntola sitten suhtista vai ei. Jos eppäilee, niin äijän teoriat kannattaa sivuuttaa olankohautuksella.

Ei. Suhteellisuusperiaatteet ovat mukana DU-mallissa mutta konvertoituina muotoon, jolla haetaan teorian kehitysnäkökulmaa.
Mikä on DU mallin gravitaatioaaltojen nopeus? Ja onko ollut  eri nopeus "aikojen saatossa"?

DU lähtee käsitykseni mukaan absoluuttisen ajan kosmologian tavoitteesta ja joutuu 5-ulotteisuuteen.

Vapausastetarvetta Suntola ei analysoi riittävästi. Mainitsin jo ikääntymisen jaottelusta laajenevan kaikkeuden tasaiseen ikääntymiseen ja paikallisuuden kokemaan kaikkeuden ikääntymiseen, jossa perusidea menee jotenkin näin: jos havaitsija on täysin pysähdyksissä äärettömässä gravitaatiossa, hän kokee kaikkeuden ikääntyvään äärettömän nopeasti - teoreettisena ääriajatteluna, muttei energeettisesti mahdollista. Jos taas havaitsija on täysin irti gravitaatiosta (massaton), hän ei koe kaikkeuden ikääntyvän ollenkaan (ajattomuus) - tämäkään ei ole energeettisesti mahdollista, vain massallinen voi olla havaitsija/vuorovaikuttaja/mittaaja.

Käsitän, että muuttuva valonnopeus on DU-mallissa ihan ad hoc sitä varten, että kosmologiasta voisi edes jotain määritellä. Matematiikassaan paikallisesti mitattava valonnopeus ei oikeasti milloinkaan muutu. DU operoi teoreettisesti valonnopeutta varioimalla 3d:n ja 4. tilaulottuvuuden kesken. Se on vain toinen tapa, kun asetetaan absoluuttinen aika - ja todellakin tieteellisen tarkastelun kestävä tapa toisin kuin täällä mellastavilla trolleilla. Samoin kuin suhteellisuusteorioissa 4-ulotteisessa jatkumossa varioi aika, DU:ssa varioi valonnopeus, aika on globaali invariantti säilyvän massan tapaan. Gravitaatioaallot etenevät DU:n mukaan ihan samoin kuin suhteellisuusteoriassa.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat