Seuraa 
Viestejä91

Yllättävän kinkkistä etsiä Googlella nimeä muodoille... Siis aloitan ensimmäisellä muodolla: miksikä kutsutaan kolmiulotteista rakennetta, joka saadaan esimerkiksi juottamalla suorista metallilanganpäistä kuutio, jossa jokainen sivu muodostaa ruudukon ja myös sisällä olisi kunkin ruudun välein oma ristikkonsa? Kolmiulotteinen matriisi ja hila olivat itselleni ensimmäisinä tulleita termejä, mutta kun niiden Wikipedia-artikkelelita tsekkailin, niin eivät oikein termit istu tähän. Rakennustekniikassa puhutaan arinapohjasta, joka voisi olla jotain tuonnepäin, joskin hyvin niukasti löytyy netistä mitään tietoa tuosta.

Entä sitten muutoin vastaava rakenne kuin edellä, mutta langan (viiva) sijaan olisi liuskat (taso) eli ikään kuin Rubikinkuutio, joka olisi myös sisältä täynnä pelkkiä kuutioita yhteisin väliseinin?

Sivut

Kommentit (22)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Kyllä google tunnistaa hyödykkeen nimeltä three-dimensional grid. Jos se ei tunnista kolmiulotteista hilaa, niin sitten se on voivoi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä91

Kiitoksia! Grid-sanaa en huomannutkaan käyttää (mielessäni tuon olen aina yhdistänyt grid-softakomponentteihin ja siten taulukoihin). Suomen taulukkosana taas tuntuu hoopolta tällaisissa yhteyksissä. Kolmiulotteista hilaa en tainnutkaan kokeilla (vain kolmiulotteista matriisia ja hilaa ihan vain erikseen). Regular grid näyttäisi olevan täsmällisin termi. Jännää jos tuolle ei ole suomenkielistä vastinetta olemassa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Käyttäjä828 kirjoitti:
Kiitoksia! Grid-sanaa en huomannutkaan käyttää (mielessäni tuon olen aina yhdistänyt grid-softakomponentteihin ja siten taulukoihin). Suomen taulukkosana taas tuntuu hoopolta tällaisissa yhteyksissä. Kolmiulotteista hilaa en tainnutkaan kokeilla (vain kolmiulotteista matriisia ja hilaa ihan vain erikseen). Regular grid näyttäisi olevan täsmällisin termi. Jännää jos tuolle ei ole suomenkielistä vastinetta olemassa...

Mikä estää säännöllisen tai epäsäännöllisen hilan olemassaolon?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16950

Arkkitehtina sanoisin, että kyseessä on mittasymmetrinen säännöllinen kuutiotilasarja ilman aukkoja tai säännöllisin aukoin.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä91

Ahaa, nyt ymmärsin, siis 'kolmiulotteinen hila' on se vastaus. Selvä. Tuo Eusan kuvaus oli kyllä mahtava, mutta taidan pitäytyä tässä lyhyemmässä, vaikka mulla itseasiassa oli mielessä rakennustekninen juttu termiin liittyen, mutta se taasen ei kuulukaan tähän osastoon. :)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Käyttäjä828 kirjoitti:
Ahaa, nyt ymmärsin, siis 'kolmiulotteinen hila' on se vastaus. Selvä. Tuo Eusan kuvaus oli kyllä mahtava, mutta taidan pitäytyä tässä lyhyemmässä, vaikka mulla itseasiassa oli mielessä rakennustekninen juttu termiin liittyen, mutta se taasen ei kuulukaan tähän osastoon. :)

Kolmiulotteinen hila on automaattivastaus joka tulee heti kun on lukenut jonkun metalliopin oppikirjan. Esimerkiksi Miekk-Oja: Metallioppi. Tuo on jonkun proffan joskus 1960 julkipanema opus.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Tuommoinen nr. 9 alkeiskopeista tehtu rakennus voisi olla aika jännä.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä91

No jos rakentamisen puolelle mennään, niin mielessäni oli yksinkertaisuudessaan kevytsoran ja betonin naittaminen kevytbetoniksi (näitä tehdään kyllä muillakin kevennysaineilla). Kun betoni kuivuu, niin ymmärtääkseni muodostuu hilarakenne, jossa poltetut ja paisutetut savirakeet muodostavat lämpöä eristäviä ilmataskuja. Luulisi hilamaisuutensa ansiosta rakenteen olevan varsin lujaa, mutta ilmeisesti ei koska kevytbetonien sovellutuskohteissa ei mainita lattioiden valamista - vain epätasaisuuksien tasoittaminen (ei varmaankaan savirakeilla toteutetuilla kevytbetoneilla) ja lattian alla olevan maaperän lujittaminen/täyttäminen.

Etsiskelen mahdollisimman yksinkertaista perustusratkaisua. Mikäli kevytbetonista voisi valaa esim. 70 cm korkean laatan kapillaarikatkosorakerroksen päälle ja tuo olisi riittävän luja, niin eikös tuo olisi ylivertaisen yksinkertainen rakenne? Kylkiin laastia ja laatta päälle, reunoille saviharkoista seinät ja väliin lattiaksi ohut betonivalu lämmönsiirtoputkin. Ei tarvittaisi mitään höyryn- ja radonsulkuja, kunhan huolehtii että alussorat jatkuvat talosta hieman ulospäin, jotta kaasut löytävät tiensä ulos ja laatta olisi alta tasainen, siis ilman kaasuja pyydystävää reunavahvistusta. Mahtaisikohan noin massiivinen, kenties kaltevareunainen, laatta kestää yksikerroksisen tiiliharkkotalon painon ja sääilmiöiden aiheuttamat rasitukset ja Suomessa odotettavissa olevat maanjäristykset vai joutuisikohan turvautumaan teräkseen - ehkä kuitujen muodossa?

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Tuo vähän riippuu. Kannattaa kokeilla josko sitten jossain vaiheessa toinen puoli taloa ajelehtii toiseen suuntaan kuin toinen.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16950

Käyttäjä828 kirjoitti:
No jos rakentamisen puolelle mennään, niin mielessäni oli yksinkertaisuudessaan kevytsoran ja betonin naittaminen kevytbetoniksi (näitä tehdään kyllä muillakin kevennysaineilla). Kun betoni kuivuu, niin ymmärtääkseni muodostuu hilarakenne, jossa poltetut ja paisutetut savirakeet muodostavat lämpöä eristäviä ilmataskuja. Luulisi hilamaisuutensa ansiosta rakenteen olevan varsin lujaa, mutta ilmeisesti ei koska kevytbetonien sovellutuskohteissa ei mainita lattioiden valamista - vain epätasaisuuksien tasoittaminen (ei varmaankaan savirakeilla toteutetuilla kevytbetoneilla) ja lattian alla olevan maaperän lujittaminen/täyttäminen.

Etsiskelen mahdollisimman yksinkertaista perustusratkaisua. Mikäli kevytbetonista voisi valaa esim. 70 cm korkean laatan kapillaarikatkosorakerroksen päälle ja tuo olisi riittävän luja, niin eikös tuo olisi ylivertaisen yksinkertainen rakenne? Kylkiin laastia ja laatta päälle, reunoille saviharkoista seinät ja väliin lattiaksi ohut betonivalu lämmönsiirtoputkin. Ei tarvittaisi mitään höyryn- ja radonsulkuja, kunhan huolehtii että alussorat jatkuvat talosta hieman ulospäin, jotta kaasut löytävät tiensä ulos ja laatta olisi alta tasainen, siis ilman kaasuja pyydystävää reunavahvistusta. Mahtaisikohan noin massiivinen, kenties kaltevareunainen, laatta kestää yksikerroksisen tiiliharkkotalon painon ja sääilmiöiden aiheuttamat rasitukset ja Suomessa odotettavissa olevat maanjäristykset vai joutuisikohan turvautumaan teräkseen - ehkä kuitujen muodossa?

Arvelen ideasi perusongelman olevan siinä, että ohutseinäinen kennorakenne perustuu vetolujuuteen ja betonilla on paremminkin puristuskestävyyttä...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Käyttäjä828 kirjoitti:
Jopas nopeasti kommentoitte... Kerkesin välissä piirtämään demonstraation.

Kovin on valkoista tuossa kuvan alaosassa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Käyttäjä828
Seuraa 
Viestejä91

Sorakerroksen kalteva pohja olisi ihanteellisesti rikkumatonta perusmaata, luonnon tiivistämää. Käytännössä ei kaivurilla taida saada riittävän tasaista jälkeä, joten helpompi varmaan olisi tuoda päälle jotain helpohkosti tiiviiksi tärytettävää ja tasoitettavaa maa-ainesta, jolla saa kaadon tehtyä. Veikkaatteko että epäsymmetrinen pohja laittaa talon alusmassoineen liikkumaan? Siltä varalta että vinous jotakuta ihmetyttää, niin ideana pudottaa salaojan rakennuskustannukset vähintään puoleen (säästyy luonnonvaroja ja salaojien tarkistus ja huolto helpompaa ja nopeampaa).

Tuo kennorakenteen perustuminen vetolujuuteen oli itselleni uutta, eikä savirakeet taida asiassa paljoa auttaa. Sen sijaan sopivan pitkät ja aaltoilevat teräskuidut antaisivat kyllä vetolujuutta, vaan eivät kylläkään asettuisi mihinkään kennomuotoon (mikä tosin tässä voisi olla hyväkin juttu). Toisaaltaan huokoiset koviksi poltetut savipallerot antanevat betonille erittäin hyvän tarttumapinnan...

Merkitsin sokkelipinnan kysymysmerkillä kun ei tuohon oikein selkeää ykkösvaihtoehtoa ole mielessä. Valmistajien mallikuvissa sokkeleiden pinnassa on lukuisia materiaalikerroksia eli ovat työläitä tehdä. Tuohon kevytbetoniin, varsinkin kaltevaan pintaan, luulisi rappauksen tarttuvan hyvin ilman pohjustaviakin kerroksia, vaan mahtaneekohan löytyy sopivaa rappausmateriaalia joka saisi jatkua murskekerroksen sisään,

Vierailija

Ensinnäkään ei se kyllä ole mitään liikkumatonta maata, vaan altis eroosiolle. Toisekseen ei se mitään hengitä. Paska valuu sinne lopulta ja kasvillisuus peittää loputkin ilmapohjasta muutamassa vuodessa viimeistään.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat