Päivänpolitiikka

John Carter kirjoitti:

Tässä threadissa voi keskustella ajankohtaisista poliittisista aiheista, niin sisä, kuin ulkopolitiikankin saralta. Avaan Kreikan lainanmaksuajan pidennyksellä. Päätös venytti Suomen Kreikalle myöntämän lainan takaisinmaksun mahdollisesti 2070-luvulle. Urpilainen muistaakseni puhui aikoinaan lainan takaisinmaksusta jotain ihan muuta? Reilua, vai ei? Ota kantaa.
Orpo: Suomi voi hyväksyä Kreikan velkahelpotukset
https://yle.fi/uutiset/3-10269098[/quote]

Helppo tietty sanoa, ettei ole reilua, mutta auttaako sellainen kitinä mitään? Kysehän on Euroalueen pelastamisesta ja suurin osa noista maksetuista rahoista meni saksalaislle ja ranskalaisille sijoituspankeille. Ehkä tuota reiluutta pitäisi katsoa siitäkin näkökulmasta, että tässä tehtiin ensisijaisesti valtava tulonsiirtio veronmaksajilta sijoittajille ja estettiin pankkijärjestelmän romahdus. Mutta onko tuollainen pankkijärjestelmä, joka nojaa viime kädessä julkiseen rahaa, kovin reilu?

Ja asiaan liittyvä nyanssi: Ollaanko soten myötä Suomeen rakentamassa samalaista vastuunsiirtoautomaattia, jossa yksityiset terveysfirmat keräävät voitot ja maakunta vastaa tappioista?

Mitäs outoa tuo nyt sitten, vaikka menisikin 2070 luvulle. Nuo valtioiden keskinäiset velat ovat aina olleet luku erikseen.

Malliksi vaikka I Maailmansodan päättyminen (siis ensimmäisen). Nimittäin kertoivat jossain tämän kuun uutisessa, että Eka Maailmansota on vihdoinkin päättynyt. Saksa oli maksanut  Ranskalle viimeisen erän sille silloin määrätyistä sotakorvauksista.

Niin, vain Suomi maksoi.

Niin, eihän valtion velkoja tavata maksaa, koron maksaminen riittää. Valtionvelka on aivan eri asia kuin yksityisen ihmisen velka. Velkaa voidaan ottaa niin paljon kuin veotuksella saadaan kansaa nylettyä. Verotusoikeus on se valtioiden ase.

Dr Strangelove kirjoitti:

Niin, eihän valtion velkoja tavata maksaa, koron maksaminen riittää. Valtionvelka on aivan eri asia kuin yksityisen ihmisen velka. Velkaa voidaan ottaa niin paljon kuin veotuksella saadaan kansaa nylettyä. Verotusoikeus on se valtioiden ase.

Reiska kirjoitti:

Ab Surd Oy kirjoitti:

Dr Strangelove kirjoitti:

Niin, eihän valtion velkoja tavata maksaa, koron maksaminen riittää. Valtionvelka on aivan eri asia kuin yksityisen ihmisen velka. Velkaa voidaan ottaa niin paljon kuin veotuksella saadaan kansaa nylettyä. Verotusoikeus on se valtioiden ase.

Velattomuus ei toki ole tarpeen. Velkamäärä kuitenkin on tärkeä huolehdittava suure nimenomaan korkomenojen takia. Siinä on vieläpä kuolettava loukku, kun huonona aikana korot voivat nousta nopeasti samaan aikaan kun verotuotot taloussuhdanteiden vuoksi kyykkää. Valtioiden korotkin määräytyvät luottoluokitusten perusteella niin, että ne, jotka lainarahan eniten tarvitsevat, eli joiden talous on turallaan, maksavat eniten korkoa, ja koronnousu tulee aina pahaan aikaan.

Ja tästä päästään siihen kivaan pohdintaan, eli kannattaako nostaa verotusta ja kuitata velat jolloin korkomenot on hallinnassa, vai pitää verot alempana, kuitata korot ja antaa talouden kasvaa vähän enempi, mut korkopommi jää muhimaan.

Eikö siitä seuraa lähinnä vain talouskupla, jos taloutta kasvatetaan syytämällä sinne lisää rahaa kasvun toiveessa? Tällä logiikalla taloutta ei kannata veroilla jarruttaa, mutta ei myöskään kasvattaa veroja vähentämällä.

ekavekara kirjoitti:

Reiska kirjoitti:

Ab Surd Oy kirjoitti:

Dr Strangelove kirjoitti:

Niin, eihän valtion velkoja tavata maksaa, koron maksaminen riittää. Valtionvelka on aivan eri asia kuin yksityisen ihmisen velka. Velkaa voidaan ottaa niin paljon kuin veotuksella saadaan kansaa nylettyä. Verotusoikeus on se valtioiden ase.

Velattomuus ei toki ole tarpeen. Velkamäärä kuitenkin on tärkeä huolehdittava suure nimenomaan korkomenojen takia. Siinä on vieläpä kuolettava loukku, kun huonona aikana korot voivat nousta nopeasti samaan aikaan kun verotuotot taloussuhdanteiden vuoksi kyykkää. Valtioiden korotkin määräytyvät luottoluokitusten perusteella niin, että ne, jotka lainarahan eniten tarvitsevat, eli joiden talous on turallaan, maksavat eniten korkoa, ja koronnousu tulee aina pahaan aikaan.

Ja tästä päästään siihen kivaan pohdintaan, eli kannattaako nostaa verotusta ja kuitata velat jolloin korkomenot on hallinnassa, vai pitää verot alempana, kuitata korot ja antaa talouden kasvaa vähän enempi, mut korkopommi jää muhimaan.

Eikö siitä seuraa lähinnä vain talouskupla, jos taloutta kasvatetaan syytämällä sinne lisää rahaa kasvun toiveessa? Tällä logiikalla taloutta ei kannata veroilla jarruttaa, mutta ei myöskään kasvattaa veroja vähentämällä.

 

Tasapainoa ei ole. Jos paras ratkaisu olisi velattomuus, velkojen määrät ei olisi kasvanu valtaosalla rikkaista maista jo pidemmän aikaa. Verojen vähentäminen voi olla tehokas tapa hetkellisesti käytettynä talouden buustaamiseksi esimerkiksi jyrkän laman jälkeen, mutta siinäki on kyse enempi keinoista. Viime lamasta opittuna voisi sanoa, ettei pankkeja kannata pelastaa, vaan pyyhkiä sairaat pois. Näin toimineilla talouksilla nousu alkoi paljon nopeammin, tosin myös kuoppa oli paljon syvempi. 

Tämän voi yksinkertaistaa korko-ajatteluun, eli saako valtio kasvavia verotuloja korkokuluja enempi, jos verotusta lasketaan. Velan otto on kannattavaa, jos pienemmän veron tuoma talouskasvu on tuottoisampaa, kuin velan maksu. Velan määrää voi kasvattaa aika huoletta, jos bkt kasvaa nopeammin, mutta koska tunnetusti ennustaminen ja etenki tulevaisuuden ennnustaminen on vaikeata, on paljolti politiikasta kiinni mihin suuntaan lähdetään.