Seuraa 
Viestejä45973

HS:


Marsista löytyi jäätynyt järvi
Tutkijat uskovat löytäneensä Marsista jäätyneen järven tai meren jäännöksiä. Löytö saattaa antaa uutta tietoa planeetalla joskus mahdollisesti olleista elämänmuodoista.
Brittiyliopiston tutkijat tekivät havainnot eurooppalaisen Mars Express -luotaimen lähettämästä materiaalista. Kuvissa erottuu tutkijoiden mukaan ahtojään kaltaisia muodostumia muuten tasaisella alueella. Jäätynyt järvi on 800–900 kilometriä pitkä ja keskimäärin 45 metriä syvä.

"Jos tulkintamme on oikea, tämä on paikka, jossa saattaa olla säilyneenä alkukantaista elämää, jos sellaista on koskaan Marsissa kehittynyt", tukijat kertoivat.
Tuoreimpia Mars-tutkimuksen tuloksia esiteltiin brittiläisen Nature-tiedelehden keskiviikkona ilmestyneessä numerossa.

STT–Reuters–AFP


http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101978855212

Nyt tiedetään mistä terraformaatio voi alkaa.

Sivut

Kommentit (23)

Luin myös tuon uutisen. Jäin ihmettelemään, mitä ainetta tuo jää on. Jos olisi vettä, se kai olisi ihan superjutu. Onko metaania (voiko se edes jäätyä?) vai mitä kamaa.

Hurjan mielenkiintoista joka tapauksessa

Mitä trkoittaa terraformaatio, maanmuodostusta?

Mummo
loputon utelija

Mummo

Mitä trkoittaa terraformaatio, maanmuodostusta?

Mummo
loputon utelija

En tiedä onko se "oikea" sana, mutta jonkinlaista maapalloistamista eli olosuhteiden maapallon mukaiseksi saattamista minä sillä tarkoitin. Eli jäätikön sulattamista ilmakehäksi vähän niin kuin siinä Arskan elokuvassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo
Luin myös tuon uutisen. Jäin ihmettelemään, mitä ainetta tuo jää on. Jos olisi vettä, se kai olisi ihan superjutu. Onko metaania (voiko se edes jäätyä?) vai mitä kamaa.

Hurjan mielenkiintoista joka tapauksessa

Mitä trkoittaa terraformaatio, maanmuodostusta?

Mummo
loputon utelija

Ihan vesijäästä tuossa uutisessa oli käsittääkseni kyse, se olisi teorian mukaan säilynyt tuollaisessa paikassa tulivuoren tuhkan tjsp. alla. Järven olemassaolo ei nyt ihan varmaa vielä ole, mutta pitäisi varmentua tässä "lähiaikoina".

Kiitos Balthasar, linkki toimi.

Kuten tiedät, luonnontieteelliset pohjatietoni ovat riitteenohuet, mutta uskollisesti olen mm. Tiedelehden juttuja tavaillut, josko ymmärrys lisääntyisi.

Ja eikös veden olemassaolo Marsissa ole vielä epävarmaa? Ja eikös Marsin kaasukehä ole metaania? Jolloin siis järvi olisi yksi suuri jäätynyt pieru??

Hyihyi

Mummoa

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35095

Se on tiedetty 70-luvulta asti, että Marsissa on ollut vettä. Nyt alkaa selvitä, että sitä on ollut paljon, myös nestemäisenä, ja että sitä on vieläkin jään muodossa maaperässä. Kyllä tuo löydetty jää on siis ihan tavallista vesijäätä.

Marsin kaasukehä on pääasiassa hiilidioksidia ja typpeä. Metaani on Marsin olosuhteissa epästabiilia, se hajoaa oliko se nyt vuosisadoissa. Marsin kaasukehästä hiljattain löytynyttä pientä määrää metaania pidetään merkkinä luultavimmin geologisesta aktiivisuudesta. Myös mikrobit voisivat tuottaa metaania. Metaanijää ei voi muutenkaan tulla kyseeseen Marsissa, koska se vaatii pysyäkseen hyvin paljon matalamman lämpötilan kuin Marsin pinnalla on. Vesijääkin selviää ainoastaan maakerrosten suojassa, pinnalta se haihtuu ennen pitkää ilmakehään ja edelleen avaruuteen.

Deus Ex
En tiedä onko se "oikea" sana, mutta jonkinlaista maapalloistamista eli olosuhteiden maapallon mukaiseksi saattamista minä sillä tarkoitin. Eli jäätikön sulattamista ilmakehäksi vähän niin kuin siinä Arskan elokuvassa.

Varsinainen suomen kielen vastine termille "terrraformation" lienee "maankaltaistaminen".

Kirjoittelin tämän ketjun otsikon aiheesta uutisen omille, Mars-uutisiin keskittyneelle sivullenikin ( http://www.mars-uutiset.com ) tuossa lähes kuukausi sitten. Mikäli sattuu kiinnostamaan, niin URL "Marsin päiväntasaajalla pinnanalainen jäätynyt meri?" -juttuuni on:
http://www.mars-uutiset.com/uutiset/133.html

Uutisen ohessa on perinteiseen tapaan kohtuu kattava linkkikokoelma englanninkielisiin artikkeleihin ja uutisiin käsiteltävästä asiasta.

Perustin sivuston reilu vuosi sitten MER-mönkijöiden laskeutuessa ja puolisen vuotta seurasin NASAn Mars-mönkijöiden toimia käytännössä päivittäisellä uutisella/tilannekatsauksella. Mutta kesällä ja syksyllä tuli pidettyä taukoa sekä omasta tahdosta, että itsestä riippumattomista syistä (kuten Floridaa riepotelleet 4 hurrikaania), joten uutispäivitykset olivat kovin harvassa.

Nyt uuden vuoden jälkeen olen hieman koittanut parantaa taas tahtia (en silti lupaa mitään tasaista päivitystahtia tai tiettyä määrää juttuja kuukaudessa, tämä kun on puhtaasti vapaa-ajan harrastus). Helmikuun lopun ESAn Mars Express -konferenssi oli mielenkiintoinen ja maaliskuun puolella on MER-mönkijöilläkin ollut muutamia mainitsemisen arvoisia tapahtumia (joista pari viimeisintä, kuten Mini-TES instrumentin toimintahäiriö ja hiekkapyörteiden kuvat, ovat vielä käsittelemättä).

Avaruus-verkkojulkaisu on mainio paikka yleisiin ja usein päivitettäviin uutisiin tai uutisotsikoihin kotimaisella kielellä. Omalla sivullani koitan keskittyä hyvin pitkälle Marsia koskeviin juttuihin (sekä tietysti jonkin verran siihen loogisesti kytkeytyviin juttuihin, kuten NASAan ylipäätään ja NASAn ja ESAn aurinkokuntatutkimukseen ym.) ja tehdä ne kattavammin kuin kukaan muu (siitä, että onnistunko tässä voidaan tietysti olla montaa mieltä).

Suurin rajoite lienee käytettävissä oleva aika. Mars-tutkimus elää tällä hetkellä aikamoista kulta-aikaa ja mielenkiintoisia uutisia tulee enemmän kuin yksi henkilö ehtisi käsitellä, vaikka tekisi hommaa täysipäiväisesti.

Kovasti alue muistuttaa ahtojään peittämää merta. Tuo Marsin meri on suunnilleen Pohjanmeren kokoinen mutta on muistettava, että kuvissa jäälaattoja muistuttavat muodostelmat saattavat olla myös jähmettynyttä laavaa. Meri on joka tapauksessa hyvin nuori vähistä kraatereista päätellen. Meren yläpuolella on myös havaittu normaalia enemmän metaania ja mahdollisesti jopa formaldehydiä, mikä saattaisi viitata jopa mikrobitoimintaan.

Asiaan saadaan mahdollisesti lisävalaistusta kun toukokuussa avataan Mars Express luotaimen tutkapuomit. Niitähän ei vielä ole uskallettu avata pelossa, että puomit rikkoisivat luotaimen muita laitteita. Uudessa Tähdet ja avaruus lehdessä nro 2/2005 oli parikin artikkelia tästä Marsin merestä ja siinä mahdollisesti olevasta elämästä.

Marsin pinnalla, lähellä sen päiväntasaajaa Elysium-tasangolla on ollut vulkaanista toimintaa ja siihen liittyen veden tulvimista geologisesti katsottuna varsin äskettäin. Cerberus Fossae-alueen halkeamista on todennäköisesti purkautunut sekä laavaa että vettä.

Tästä vedestä muodostui laaja, matala meri, joka on jäätyneenä edelleen siellä joskin pölyn peitossa. Kraatereiden määrän perusteella alue tämä on tapahtunut vain noin 5 miljoonaa vuotta sitten.

Näin on päätelty Euroopan avaruusjärjestön ESAn Mars Express-luotaimen tarkkuuskameran HRSC:n kuvista, kun mukaan yhdistettiin aiempia amerikkalaisluotainten kuvia sekä muilla instrumenteilla saatua tietoa. Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää myös johtopäätöksen, että tällä alueella voi olla säilynyt merkkejä alkeellisesta elämästä, jos sellaista on Marsissa joskus kehittynyt.

Jo helmikuun lopulla tiedotusvälineissä kiersi hieman ennakkoon julkisuuteen vuotanut tieto tästä suuresta jäisestä merestä. Tämän viikon Nature-lehdessä julkaistiin varsinaisesti tieteellinen raportti pinnaltaan tasaisesta, pölyn peittämästä mutta mahdollisesti jäätä edelleen pölyn alla sisältävästä jäämerestä. Aikaisempien amerikkalaisluotaimien perusteella samaisen alueen pääteltiin olevan jähmettynyttä laavaa, joten kiistelyä on käyty vilkkaasti jo ennen raportin julkaisua kokonaisuudessaan.

Nature-lehden artikkelissa esitetään useita perusteluja sille, että kyseessä on todellakin jääkenttä. Pinta-alaltaan 800 x 900 kilometriä olevan alueen pinta on erittäin tasainen. Se viettää alle 5 metriä 60 kilometrin matkalla eli kulma on alle 0,005 astetta. Maapallolla tasaiset laavakentät ovat vinommassa, kaltevuudeltaan 0,2 asteen verran.

Tämä viittaa hyvin liukkaasti liikkuvaan nesteeseen kuten veteen. Kiistelty alue on aikanaan pilkkoutunut erillisiin lauttoihin, jotka ulkonäöltään muistuttavat jäälauttoja. Myös sula laava voi tuottaa entisestä laavakentästä samantapaisia lauttoja, mutta niiden koko on kertaluokkaa pienempi kuin Marsissa havaitut, 30 metristä yli 30 kilometriin kokoiset lautat.

Lautat ovat liikkuneet sulan materiaalin päällä kuten jäälautat vedessä ja törmätessään kiveen ne ovat muodostaneet sen ympärille tyypillisiä ahtojääkasoja. Laavasta ei muodostu vastaavia muodostelmia, toteavat tutkijat. Kraatereiden kohdalla on kiinnostavaa miten pinta niissä on laskenut. Alueelta on kartoitettu tarkemmin kolme 2-5 kilometrin halkaisijaista kraateria, joissa pinta on laskenut kymmeniä metrejä ulkopuolella vallitsevaan pintaan verrattuna. Kraatereiden syvyys voidaan päätellä halkaisijasta; Marsista tunnetaan muilta alueilta riittävästi kraaterikuoppia. Vaikka kraatereissa olisi päällä metrikaupalla pölyä, pitäisi sen alta vielä löytyä noin 90% alkuperäisestä jäästä.

Tällä hetkellä Marsin kaasukehä on hyvin ohut, paine on alle sadasosa maan pinnalla vallitsevasta. Tällaisissa oloissa pinnan alta tulvehtinut vesi olisi haihtunut ja jäätynyt nopeasti. On arvioitu, että veden pintaan muodostuisi vuodessa 5 ? 10 metrin paksuinen jääkerros. Laskujen mukaan jäätyminen jatkuu tästä siten, että 5-10 vuoden kuluessa jäätä on jo 50 metrin syvyydelle saakka. Jos pinnalle tulvinut vesi on ollut hyvin suolaista ja sen lämpötila kymmeniä asteita kuten on mahdollista sulan kiviaineksen vaikutuksesta, koko meren jäätyminen pohjaan saakka on voinut kestää kauemmin.

Myöskään jää ei säily haihtumatta kovin pitkään Marsin ohuessa kaasukehässä. Jos kuitenkin ? kuten oletetaan ? liki samanaikaisesti Marsin kallioperästä on purkautunut tuhkaa, se on voinut muodostaa veden pintaan haihtumiselta suojaavan kerroksen.

Varmimmin vastaus siihen mitä ainetta Elysium-tasangon lautat ovat, saadaan vasta niistä otettavista näytteistä. Jotain tietoa saadaan kuitenkin toivottavasti jo tänä keväänä, kun Mars Express-luotaimen viimeinen instrumentti, jäätä ja vettä havaitseva MARSIS-tutka otetaan käyttöön toukokuussa.

Nyt ollaan lähellä...elämän etsimisen kannalta...Odotetaan toukokuuta...

mictian, Ai sinä olet se Mars-uutisten tekijä. Ne on hyvät sivut. Silloin, kun niitä vielä päivitettiin useimmin, niin kävin siellä joka päivä. Minä taas tiivistän uusinta mars-tietoa tämän sivun Mars-mönkijät osaan, kuten tein näillä sivuilla ennen uudistumista. haen kuvat Nasasta, vaikka en osaa suomentaa tekstiä kovin hyvin kommentoin niitä jotenkin.ein näin koska halusin sivun, jossa voi kommentoida mars-mönkijöiden aikaansaannoksia.

tietäjä
mictian, Ai sinä olet se Mars-uutisten tekijä. Ne on hyvät sivut. Silloin, kun niitä vielä päivitettiin useimmin, niin kävin siellä joka päivä. Minä taas tiivistän uusinta mars-tietoa tämän sivun Mars-mönkijät osaan, kuten tein näillä sivuilla ennen uudistumista. haen kuvat Nasasta, vaikka en osaa suomentaa tekstiä kovin hyvin kommentoin niitä jotenkin.ein näin koska halusin sivun, jossa voi kommentoida mars-mönkijöiden aikaansaannoksia.

Ihan mukava kuulla, että sivuillani ( http://www.mars-uutiset.com ) on ollut mielenkiintoista luettavaa. Niiden päivitystahti tosiaan lopahti viime vuoden lopulla, nyt alkuvuodesta olen yrittänyt hieman parantaa tilannetta (esim. maaliskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana olen naputtanut viisi uutista).

Yksi ongelma tai hidaste sivujeni päivitystiheydelle on nimenomaan se, että olen tykännyt kirjoittaa/kääntää "kokonaisen" uutisen tai artikkelin, tai usean artikkelin yhteenvedon (suht kattavan linkkilistauksen lisäksi, jonka tekeminen on sekin yllättävän aikaa vievää). Silloin kun sen ehtii tai jaksaa tehdä niin tulos on ihan kohtuullinen infopaketti, mutta valitettavan usein aika tai motivaatio ei riitä, koska puuha on aikaavievää. Tällöin myös periaatteessa hyödyllinen lyhyt maininta (mistä tahansa) asiasta/uutisesta ja kasa linkkejä siihen liittyen jää lisäämättä tai odottamaan mainintaa/linkitystä seuraavan uutisen ohessa.

Olenkin miettinyt, että sivuille pitäisi ehkä tehdä joku "tuoreiden artikkelien linkkilista" tai vastaava, johon lisäisin vain linkit tai kenties linkit yhden lauseen kuvauksella/maininnalla. Näitä olisi paljon alhaisempi kynnys lisätä/päivittää useamman kerran viikossa. Ja näin mielenkiintoisimmat linkit olisivat lukijoillekin tuoreempia.

Kerran viikossa tai kahdessa tehtävien, "kokonaisten" uutisten oheen voisi sitten vain kerätä yhteen nippuun viikon aikana kertyneet yksittäiset linkit tältä linkkilistalta niin, että tulos olisi käytännössä samanlainen kuin nykyiset linkkikokoelmat uutisten lopussa.

Toinen sinänsä hyvä pointti on tuo halu kommentoida uutisia. Harkitsin jo yli vuosi sitten foorumin lisäämistä sivuilleni, mutta ajattelin tuolloin, että käyttäjäkunta olisi niin vähäinen, ettei homma olisi vaivan arvoinen (ja hyvin hiljaisesta foorumista ei ole iloa kävijöillekään).

Mielessäni kävi tuolloin, että olisin kysynyt esim. Astronet.comin pitäjältä jos olisin saanut tehdä hänen foorumiensa alle oman alueen (tai vaihtoehtoisesti vaikka moderoinut ko. boardin Mars-aluetta jos se olisi pitäjälle sopinut), mutta en asialle sitten mitään tehnyt.

Ylipäätään hieman suuremman käyttäjäkunnan foorumi olisi mukava (tai jopa tarpeellinen) siinä mielessä, että lukijoita ja kirjoittajia olisi riittävästi keskustelun ylläpitämiseksi.

Toisaalta, haluaisin rajata keskustelujen aiheen varsin tarkasti Marsiin, enkä ylläpitää mitään yleistä tähtitiede-foorumia. Ensinnäkin niitä on jo tarpeeksi ja toiseksi oma (amatööritason) tietämykseni ja mielenkiintoni liittyy aika oleellisesti Marsiin (enkä siten välttämättä kokisi olevani oikea henkilö esim. yleisen tähtitiede-alueen pitäjäksi/moderaattoriksi).

Tästä tulikin mieleen, että nyt kun Tiede-lehden foorumit vihdoin ja viimein siirtyivät käyttämään teknisesti järkevää ratkaisua (vanhat, rekisteröintiä vaatimattomat foorumit olivat aika kauheat), niin oma pieni Mars-alue voisi olla mukava tämän Tähtitiede ja avaruus -alueen alle.

Tälläinen ratkaisu saattaisi olla ns. best of both worlds -malli (ainakin minun nähdäkseni tai minulle), jossa käyttäjäkuntaa todennäköisesti olisi riittävästi (alue hyötyisi Tiede.fi:n foorumin suosiosta), mutta samalla aiheen rajaus olisi varsin selkeä (Tähtitiede ja avaruus -osion alainen Mars-alue). Jokaiselle (sivuni) uutiselle voisi tehdä oman viestiketjun, jossa uutista voisi kommentoida ja siitä keskustella.

Toisaalta ajatus ei välttämättä kiehdo Tiede-lehden tekijöitä ja/tai Tiede.fin ylläpitäjiä. En tiedä kokisivatko he hyötyvänsä siitä erityisemmin. Enkä myöskään tiedä millainen yleinen politiikka tai vaatimustaso heillä on foorumin yksittäisten alueiden tai "ali-alueiden" moderoinnin ja moderaattorien suhteen (tai onko sellaista politiikkaa edes olemassa, ottaen huomioon että foorumit vasta vaihtoivat nämä teknisesti mahdollistavaan PHPBB:hen). Mutta ainahan sitä voisi tiedustella.

Mikäli tämä ajatus kaatuu, niin sitä foorumin lisäystä omille sivuille pitänee harkita uudelleen.

Eikä mikään tietysti estä edellä mainittujen kaltaisten ketjujen tekemistä tänne Tähtitiede ja avaruus -alueen alle jatkossakin ilman mitään sen kummempia oikeuksia. Noin periaatteessa olisi kuitenkin mukava pystyä tarvittaessa "kontrolloimaan ympäristöä", varsinkin jos on kyse omien uutisten kommenteista.

Kyse ei ole mistään vallan tai sensuurin himosta (koska tällöin epäilemättä hinkuisi mahdollisimman suuren boardin tai laaja-alaisen keskustelun pitäjäksi jossain aivan muualla), vaan lähinnä kyvystä poistaa mahdolliset asiattomuudet (en ole esim. vieraskirjastanikaan mitään kommentteja poistanut sivujeni olemassaolon aikana, vaikka aivan kaikki eivät mairittelevia ole olleetkaan, ja poistaminen olisi helppoa).

Mictian
tietäjä
mictian, Ai sinä olet se Mars-uutisten tekijä. Ne on hyvät sivut. Silloin, kun niitä vielä päivitettiin useimmin, niin kävin siellä joka päivä. Minä taas tiivistän uusinta mars-tietoa tämän sivun Mars-mönkijät osaan, kuten tein näillä sivuilla ennen uudistumista. haen kuvat Nasasta, vaikka en osaa suomentaa tekstiä kovin hyvin kommentoin niitä jotenkin.ein näin koska halusin sivun, jossa voi kommentoida mars-mönkijöiden aikaansaannoksia.



Ihan mukava kuulla, että sivuillani ( http://www.mars-uutiset.com ) on ollut mielenkiintoista luettavaa. Niiden päivitystahti tosiaan lopahti viime vuoden lopulla, nyt alkuvuodesta olen yrittänyt hieman parantaa tilannetta (esim. maaliskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana olen naputtanut viisi uutista).

Yksi ongelma tai hidaste sivujeni päivitystiheydelle on nimenomaan se, että olen tykännyt kirjoittaa/kääntää "kokonaisen" uutisen tai artikkelin, tai usean artikkelin yhteenvedon (suht kattavan linkkilistauksen lisäksi, jonka tekeminen on sekin yllättävän aikaa vievää). Silloin kun sen ehtii tai jaksaa tehdä niin tulos on ihan kohtuullinen infopaketti, mutta valitettavan usein aika tai motivaatio ei riitä, koska puuha on aikaavievää. Tällöin myös periaatteessa hyödyllinen lyhyt maininta (mistä tahansa) asiasta/uutisesta ja kasa linkkejä siihen liittyen jää lisäämättä tai odottamaan mainintaa/linkitystä seuraavan uutisen ohessa.

Olenkin miettinyt, että sivuille pitäisi ehkä tehdä joku "tuoreiden artikkelien linkkilista" tai vastaava, johon lisäisin vain linkit tai kenties linkit yhden lauseen kuvauksella/maininnalla. Näitä olisi paljon alhaisempi kynnys lisätä/päivittää useamman kerran viikossa. Ja näin mielenkiintoisimmat linkit olisivat lukijoillekin tuoreempia.

Kerran viikossa tai kahdessa tehtävien, "kokonaisten" uutisten oheen voisi sitten vain kerätä yhteen nippuun viikon aikana kertyneet yksittäiset linkit tältä linkkilistalta niin, että tulos olisi käytännössä samanlainen kuin nykyiset linkkikokoelmat uutisten lopussa.

Toinen sinänsä hyvä pointti on tuo halu kommentoida uutisia. Harkitsin jo yli vuosi sitten foorumin lisäämistä sivuilleni, mutta ajattelin tuolloin, että käyttäjäkunta olisi niin vähäinen, ettei homma olisi vaivan arvoinen (ja hyvin hiljaisesta foorumista ei ole iloa kävijöillekään).

Mielessäni kävi tuolloin, että olisin kysynyt esim. Astronet.comin pitäjältä jos olisin saanut tehdä hänen foorumiensa alle oman alueen (tai vaihtoehtoisesti vaikka moderoinut ko. boardin Mars-aluetta jos se olisi pitäjälle sopinut), mutta en asialle sitten mitään tehnyt.

Ylipäätään hieman suuremman käyttäjäkunnan foorumi olisi mukava (tai jopa tarpeellinen) siinä mielessä, että lukijoita ja kirjoittajia olisi riittävästi keskustelun ylläpitämiseksi.

Toisaalta, haluaisin rajata keskustelujen aiheen varsin tarkasti Marsiin, enkä ylläpitää mitään yleistä tähtitiede-foorumia. Ensinnäkin niitä on jo tarpeeksi ja toiseksi oma (amatööritason) tietämykseni ja mielenkiintoni liittyy aika oleellisesti Marsiin (enkä siten välttämättä kokisi olevani oikea henkilö esim. yleisen tähtitiede-alueen pitäjäksi/moderaattoriksi).

Tästä tulikin mieleen, että nyt kun Tiede-lehden foorumit vihdoin ja viimein siirtyivät käyttämään teknisesti järkevää ratkaisua (vanhat, rekisteröintiä vaatimattomat foorumit olivat aika kauheat), niin oma pieni Mars-alue voisi olla mukava tämän Tähtitiede ja avaruus -alueen alle.

Tälläinen ratkaisu saattaisi olla ns. best of both worlds -malli (ainakin minun nähdäkseni tai minulle), jossa käyttäjäkuntaa todennäköisesti olisi riittävästi (alue hyötyisi Tiede.fi:n foorumin suosiosta), mutta samalla aiheen rajaus olisi varsin selkeä (Tähtitiede ja avaruus -osion alainen Mars-alue). Jokaiselle (sivuni) uutiselle voisi tehdä oman viestiketjun, jossa uutista voisi kommentoida ja siitä keskustella.

Toisaalta ajatus ei välttämättä kiehdo Tiede-lehden tekijöitä ja/tai Tiede.fin ylläpitäjiä. En tiedä kokisivatko he hyötyvänsä siitä erityisemmin. Enkä myöskään tiedä millainen yleinen politiikka tai vaatimustaso heillä on foorumin yksittäisten alueiden tai "ali-alueiden" moderoinnin ja moderaattorien suhteen (tai onko sellaista politiikkaa edes olemassa, ottaen huomioon että foorumit vasta vaihtoivat nämä teknisesti mahdollistavaan PHPBB:hen). Mutta ainahan sitä voisi tiedustella.

Mikäli tämä ajatus kaatuu, niin sitä foorumin lisäystä omille sivuille pitänee harkita uudelleen.

Eikä mikään tietysti estä edellä mainittujen kaltaisten ketjujen tekemistä tänne Tähtitiede ja avaruus -alueen alle jatkossakin ilman mitään sen kummempia oikeuksia. Noin periaatteessa olisi kuitenkin mukava pystyä tarvittaessa "kontrolloimaan ympäristöä", varsinkin jos on kyse omien uutisten kommenteista.

Kyse ei ole mistään vallan tai sensuurin himosta (koska tällöin epäilemättä hinkuisi mahdollisimman suuren boardin tai laaja-alaisen keskustelun pitäjäksi jossain aivan muualla), vaan lähinnä kyvystä poistaa mahdolliset asiattomuudet (en ole esim. vieraskirjastanikaan mitään kommentteja poistanut sivujeni olemassaolon aikana, vaikka aivan kaikki eivät mairittelevia ole olleetkaan, ja poistaminen olisi helppoa).


Mutta eihän tuo sivusto toimi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat