Seuraa 
Viestejä1388

Mietiskelin sitä mikä on aurinkokunnan kohtalo sekä galaksin kohtalo? Yhteentörmäys vai musta aukko? Näyttää siltä, että aurinkokunnat ovat niin etäällä toisistaan, että ne eivät voi milloinkaan törmätä toisiinsa. Sen sijaan galaksit ovat niin lähellä toisiaan suhteutettuna niiden halkaisijaan, että ne saattavat törmätä tosiinsa.

Mikä on se tekijä, jonka perusteella aurinkokunnat eivät törmää. Ajattelin ensin, että ne sisältävät jonkin antiominaisuuden kuten planeettoja jotka kiertävät eri suuntaan akselinsa ympäri tms. ja tämä olisi sellainen tekijä, joka johtaa siihen, että aurinkokunnat eivät törmää. Mutta sitten mieleeni muistui veedojen käsitys siitä, että on kolme kvarkkia. Alaskvarkki, joka on laajentanut toisen ylöskvarkin aurinkokunnaksi ja toisen ylöskvarkin galaksiksi.

Ryhdyin miettimään kvarkkien ominaisuuksia crop circle kuvien ja tieteen perusteella ja ensimmäinen seikka, joka kiinnittää huomiota on, että sekä galaksiylöskvarkilla ja aurinkokuntaylöskvarkilla on molemmilla sähkövarauksena plus 2/3 e. Mutta galaksi on huomattavasti laajempi kuin yksittäinen aurinkokunta.

Miten on mahdollista, että olisi ikään kuin sähkövaraus plus 2/3 levitettynä galaksin laajuiselle alueelle? Ja tuon sähkövarauksen sisällä olisi pieniä pistemäisiä plus 2/3 sähkövarauksia 100 mrd kappaletta. Miten voi olla niin, että ne eivät hylji toisiaan jollakin tavalla? Eli voiko pimeä energia perustua sähkövaraukseen? On yksi 2/3 e varaus, jonka sisällä on 100 mrd saman kokoista varausta.

Kommentit (2)

Titanic
Seuraa 
Viestejä1388

Miten oikein käyttäytyy sähkövaraus, joka on levittäytynyt hyvin, hyvin laajalle alueelle? Esim. juuri 100000 valovuoden halkaisijalle. Voiko esim. jotenkin aavistella aihetta ajattelemalla elektronin, myonin ja taun välisiä suhteita? Ja kuinka voisi olla mahdollista, että tuon laajalle levittäytyneen sähkövarauksen sisällä olisi samanmerkkisiä sähkövarauksia ja jopa saman kokoisia sähkövarauksia 100 mrd kappaletta? 

Eikö samanmerkkiset sähkövaraukset hyljeksi toisiaan? 

Titanic
Seuraa 
Viestejä1388

Jos ajatellaan elektronin ja myonin suhteita niin:

Massa tuntemattoman = 1               Massa myonin = 105.65 

Massa vrt elektroniin tuntemattoman = 1         Massa myonin vrt. elektroniin = 206.76 kertainen elektroniin nähden

Jaetaan 206.76 / 105.65 = 1.956

Jos siis massa tuntemattoman on 1.956 niin se pitää vielä kertoa itsellään jolloin saadaan: 3.829

Tämä jälkimmäinen luku kuvastaa siis asiaa MeV / c2.

Tässä on siis ajateltu, että tuo TUNTEMATON = aurinkokunta ja MYONI = Galaksi. Jakamalla myonin massan vertausluku elektroniin nähden Myonin massalla saadaan aurinkokunnan massaksi 1.956. Kun oikeasti auringon massa on 1.989. Sen jälkeen olen ajatellut, että pitää saada luku, joka kuvastaa MeV / c2 eli jossain mielessä pinta-alaa. Massa on siis tuo 1.956 ja pinta-alaa voisi lähestyä kun kerrotaan tuo luku joko itsellään tai  206.76:lla. Saadaan siis energiaa tai massaa per pinta-ala kuvasta luku, joka on joko 3.829 tai 404.422.

MeV / pinta-ala kuvaava luku on ehkä mietittävä pinta-alana pelkästään: Otetaan siis neliöjuuri kummastakin:

1.956 tai 20.110 kuvastavat siis aurinkokunnan sädettä ja kun tuo vielä jaetaan piillä saadaan luvuiksi:

0. 6227 tai 6.402

TÄSSÄ HIEMAN HASSUA LASKENTAA SILTÄ POHJALTA AJATELTUNA, ETTÄ ELEKTRONI TAI SITÄ VASTAAVA TUNTEMATON OLISI AURINKOKUNTA JA MYONI OLISI GALAKSI. Saatiin aurinkokunnan massaksi 1.956 ja säteeksi 6.402. Molemmat ovat suurin piirtein oikein, mutta tuliko tulos pelkästään sattumalta vai onko tämä hassu laskenta sittenkin oikeaa???? Pelkään, että tulos pohjautuu pelkästään sattumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat