Neuvostoliitto pelasi ulkopolitiikassaan Suomi-kortilla

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=75:1ddlikd7]Helsingin yliopisto
Viestintäosasto
24.5.2006[/size:1ddlikd7]

[size=150:1ddlikd7]Neuvostoliitto pelasi ulkopolitiikassaan Suomi-kortilla 1956-1959[/size:1ddlikd7]

Aappo Kähösen 3.6.2006 Helsingin yliopistossa tarkastettava poliittisen
historian väitöskirja The Soviet Union, Finland and the Cold War kertoo, kuinka Suomi näkyi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1950-luvun
loppupuolella.

Kähösen tutkimus osoittaa, että Neuvostoliiton näkökulmasta
neuvostoliittolais-suomalaisten suhteiden tosiasiallinen sisältö
1950-luvun toisella puoliskolla erosi selvästi sekä senaikaisesta että
myöhemmästä ystävyys- ja luottamusretoriikkaan pohjaavasta julkisesta
kuvasta. Samalla kun oikeiston ja vasemmiston välinen jako Suomessa
korostui 1950-luvun jälkipuolella, Neuvostoliiton kritisointi voimistui ja
se pelkäsi muutosten vaikuttavan myös Suomen ulkopolitiikkaan.
YYA-sopimuksen turvallisuuspoliittisille sitoumuksille oli Neuvostoliiton
kannalta saatava lisätakuut kontrolloimalla myös Suomen sisäpolitiikkaa ja taloussuhteita, erityisesti kansainvälisten kriisien yhteydessä.

Skandinaviaan nähden Suomi oli Kähösen mukaan euvostonäkökulmasta
ystävyys- ja puolueettomuuspolitiikan mallimaa. Berliinin toisen kriisin
ja yöpakkasten vaikutuksia Neuvostoliiton Skandinavian politiikkaan vuodenvaihteessa 1958-1959 on tarpeen tarkastella tältä kannalta. Neuvostoliitto käytti Suomea sen johdon myötävaikutuksella välineenä Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyyden heikentämiseksi ja Ruotsin liittoutumattomuuden ylläpitämiseksi. Suomen kiinnostus Efta-jäsenyyteen yhtä aikaa Skandinavian maiden kanssa kesällä 1959 näyttää aiheuttaneen paniikkireaktion Neuvostoliitossa, jossa pelättiin taloudellisten järjestelyjen mitätöivän yöpakkaskriisin sille tuomat poliittiset edut.

Neuvostoliiton välttämättömät yhteiskunnalliset ja ideologiset uudistukset
vuoden 1956 jälkeen vaikuttivat järjestelmän legitimiteettiin ja johtivat
ristiriitaisuuksiin sen ulkopolitiikan perusteluissa. Myös Suomessa
tapahtui 1950-luvun jälkipuolella läpimurto: kun niin sanottu vastareaktio
hävisi K-linjalle, kehittyi Suomelle erityissuhde Neuvostoliiton kanssa.
Yöpakkasten seurauksena Neuvostoliitto-suhteesta tuli ratkaisevasti
sisäpolitiikan ehtoja määrittelevä tekijä ja osa sisäpoliittista
argumentaatiota Suomessa. Aappo Kähösen mukaan suomettuminen ei näin ymmärrettynä ole myöskään kansainvälisten suhteiden näkökulmasta mikään erityistapaus, vaan hallitsevan valtion, supervallan, ja alistetussa asemassa olevan valtion välisestä suhteesta muodostunut sisäpoliittinen kulttuuri.

VTM Aappo Kähösen väitöskirja "The Soviet Union, Finland and the Cold War - The Finnish Card in Soviet Foreign Policy, 1956-1959" (Neuvostoliitto,
Suomi ja kylmä sota: Suomen kortti Neuvostoliiton ulkopolitiikassa
1956-1959) tarkastetaan 3.6.2006 kello 10 Helsingin yliopiston
yliopistomuseo Arppeanumin auditoriossa osoitteessa Snellmaninkatu 3.

Viestintäosasto
PL 9 (Siltavuorenpenger 20 R), 00014 Helsingin yliopisto
puhelin (09) 191 29262, 050 406 2047
faksi (09) 191 23010

http://www.helsinki.fi/yliopisto

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat