Seuraa 
Viestejä17457

Neuvostoliitto teki massiivisen määrän valtavia kuuraketteja, joista yksikään ei onnistunut.

https://en.wikipedia.org/wiki/N1_(rocket)

https://www.youtube.com/watch?v=BLg1QUq5GQM

Kuussakäyminen jäi heille haaveeksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_kuuohjelma

Miksi N-liitto ei päässyt kuuhun ?
1. Raketti oli huono.
1. Raketti oli huono.
35.7%
2. Korolev kuoli ennenaikaisesti.
2. Korolev kuoli ennenaikaisesti.
28.5%
5. Kommunismi ei kykene suuriin saavutuksiin.
5. Kommunismi ei kykene suuriin saavutuksiin.
21.4%
4. N-liitto kävi kuussa..se on salattu.
4. N-liitto kävi kuussa..se on salattu.
14.2%
3. USA varasti heidän ohjelman.
3. USA varasti heidän ohjelman.
0%
Ääniä yhteensä: 14

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Kommentit (11)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JPI
Seuraa 
Viestejä27206

Major_Breakthrough kirjoitti:
Samassa kuitenkin keksittiin 25% normaalia tehokkaampi rakettimoottori.

Closed cycle engine.

Myös Korolev kuoli.

No ei ihan 25% mutta selvästi tehokkaampi kuitenkin. Verrattuna F1-moottoriin NK-33:n Isp oli noin 13% parempi.

3³+4³+5³=6³

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31323

Tuo on taas monimutkainen asia, johon ei ole vain yhtä selitystä, vaan koko joukko.

Yksi ongelma oli huono hallinto. Korolev oli hyvä johtaja, koska hänellä oli ilmeisesti jonkinlainen taito manipuloida kommunistijohtajia järjellisiin päätöksiin. Hänen seuraajansa riitaantuivat ja tekniikasta ymmärtämättömät  kommunistit ottivat liikaa valtaa ja alkoivat kilpailla toisiaan vastaan.

Yhtä selvä ongelma oli rahapula. NL:n valtio oli köyhä ja siltä liikeni vain murto-osa siitä rahasta ja resusrsseista, joita Apollo-projekti sai.

Yksi ongelma oli kiire, NL pelkäsi (hyvästä syystä), että jenkit voittavat kisan ja ottivat isoja riskejä, jotka kostautuivat.

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä17457

-Maija- kirjoitti:
Miksi N-liitto ei päässyt kuuhun ?

Puukomposiitti ei kestäny? Eh.

Venäjän ehkä merkittävin avaruusnero muuten teki massiivisen laitoksen puusta...ilman nauloja. Hän  kehitti myös systeemin jolla päästiin kuuhun...liittyy ratalaskelmiin ja sen sellaiseen.

Puukomposiitti parantaisi payloadia vain 10-20%...ei kannata.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Major_Breakthrough
Seuraa 
Viestejä17457

Neutroni kirjoitti:
Tuo on taas monimutkainen asia, johon ei ole vain yhtä selitystä, vaan koko joukko.

Yksi ongelma oli huono hallinto. Korolev oli hyvä johtaja, koska hänellä oli ilmeisesti jonkinlainen taito manipuloida kommunistijohtajia järjellisiin päätöksiin. Hänen seuraajansa riitaantuivat ja tekniikasta ymmärtämättömät  kommunistit ottivat liikaa valtaa ja alkoivat kilpailla toisiaan vastaan.

Yhtä selvä ongelma oli rahapula. NL:n valtio oli köyhä ja siltä liikeni vain murto-osa siitä rahasta ja resusrsseista, joita Apollo-projekti sai.

Yksi ongelma oli kiire, NL pelkäsi (hyvästä syystä), että jenkit voittavat kisan ja ottivat isoja riskejä, jotka kostautuivat.

Korolevin seuraajan vakava alkoholismi voi olla myös syynä.

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Spanish Inquisitor Jr
Seuraa 
Viestejä2521

Neutroni kirjoitti:

Tuo on taas monimutkainen asia, johon ei ole vain yhtä selitystä, vaan koko joukko.

Näinhän se on. Tälläiset projektit ovat näitä suurvaltojen megaprojekteja, jotka ovat hyvin kompleksisia, esimerkiksi USA:n Apollo-ohjelman parissa työskenteli parhaimmillaan puoli miljoonaa ihmistä ja jos jotain menee pieleen on niitä selityksiä yleensä enemmän kuin yksi, kuten jo sanoitkin.

Neutroni kirjoitti:

Yksi ongelma oli huono hallinto. Korolev oli hyvä johtaja, koska hänellä oli ilmeisesti jonkinlainen taito manipuloida kommunistijohtajia järjellisiin päätöksiin. Hänen seuraajansa riitaantuivat ja tekniikasta ymmärtämättömät  kommunistit ottivat liikaa valtaa ja alkoivat kilpailla toisiaan vastaan.

Yhtä selvä ongelma oli rahapula. NL:n valtio oli köyhä ja siltä liikeni vain murto-osa siitä rahasta ja resusrsseista, joita Apollo-projekti sai.

Yksi ongelma oli kiire, NL pelkäsi (hyvästä syystä), että jenkit voittavat kisan ja ottivat isoja riskejä, jotka kostautuivat.


Nämä maitsitsemasi ovat niitä juurisyitä siihen, etttä tuo NL:n kuuprojekti epäonnistui. Tuohon huonon hallintoon liittyy myös se, että NL:ssä oli useampi suunnitteluvirasto puuhaamassa tämän kuuohjelman parissa, vaikka kai kaikki olivat muodollisesti samaa projektia , ja Koroljevin kuolema 1966 varmasti vei keskushahmon koko projektilta edesauttaen tuota toimistojen kilpailua. Tässä nuo kolme projektia:

- Koroljev ja N1-raketti
- Gluškon ja Tšelomein toimiston N-1:n kanssa kilpaileva suunnitelma, josta kehittyi Proton-kantoraketti
- Jangel ja niputetut mannertenväliset ohjukset kuurakettina

 Eli resursseja kului kolmen eri kilpailevan ryhmän pyörittämiseen ja siten kaikkien rahoitus oli riittämätön. Siis sitä mainitsemaasi rahapulaa pahentaa vielä tuo rahoituksen jakaminen kolmen kilpailevan projektin kesken.

Tietynlainen virhe oli myös tuo N1-raketin design.  N1-raketin perusideana oli se että vaadittava työntövoima saadaan niputtamalla yhteensä 30 kpl pienempiä moottoreita yhteen, kun taas Saturn-raketilla oli 5 isoa moottoria ensimmäisessä vaiheessa. Tuo moottorien suuri lukumäärä oli sitten ilmeisesti se N1-raketin ongelmien alkusyy, rakenne on monimutkainen ja siten altis häiriöille, kun taas Saturnin rakenne oli robustisembi (=hieno "käännös" englannista..). Hannu Karttusen kirjassa Matkalla avaruuteen kirjan kirjoittaja mainitsee, että tuosta N1-raketista olisi voinnut tulla ihan toimiva peli jos kehitystyötä olisi jatkettu, ennen hätäisiä koelaukaisuja, jotka kaikki epäonnistuivat.

Yleisestihän on niin, että uudella teknisellä laitteella on monia lastetauteja, kuten sanotaan, ja niiden poistamiseksi joudutaan korjaamaan suunnittelussa joitain käytännössä epäonnistuneita ratkaisuita. Kuuluisa esimerkki tälläisestä lastentautien vaivaamasta vempaimesta on toisen maailmansodan aikainen Panther-panssarivaunu.

Tässä sitten lopuksi lainauksia suoraan Wikipediasta, Neuvostoliiton kuuohjelma:

Vuonna 1962 Koroljovin ryhmä alkoi kehittää ilman Gluškoa "Nositel"-rakettia eli N1:tä. Aluksi oli tarkoitus nostaa vain 50 tonnia maata kiertävälle radalle, mutta myöhemmin päädyttiin 98 tonniin[1]. Vuonna 1962 Hruštšov määräsi Tšelomein rakennuttamaan kuualuksen. Kuuhunlentovuodeksi aiottiin vuotta 1967, jolloin sosialistisesta vallankumouksesta oli kulunut 50 vuotta.
...

Vuonna 1964 Gluškon toimisto ja Tšelomein toimisto laativat yhdessä N-1:n kanssa kilpailevan suunnitelman. Siihen liittyi vielä kehitteillä oleva UR-500 eli Proton-raketti ja Blok D-rakettivaihe. Protonin pohjalta oli tarkoitus rakentaa jättiläismäinen UR-700[4] jonka lähtöpaino olisi 4800 tonnia, josta ensimmäinen vaihe olisi 3200 tonnia..[5]. Tämä oli Koroljovin N-1-raketin kilpailija.
...
Jangel suunnitteli neljän niputetun mannertenvälisen ohjuksen käyttämistä kuualuksen laukaisuun. Tämä paperille jäänyt ratkaisu sai nimen R-56

Vanha nimimerkki Spanish Inquisitor uudelleensyntyneenä.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat